to top

Kuukausi ilman sokeria

Minulla ja siskollani on ollut tapana vuodenvaihteessa asettaa ainakin yksi yhteinen tavoite tai haaste alkavalle vuodelle. Usein haasteet eivät ole pitäneet montaa päivää, sillä muutos tai tavoite vaatii toteutuakseen aidon halun. Tänä vuonna päätimme treenata yhdessä Joroisten puolimatkan triathlonille ja olla tammikuu ilman sokeria. Treenitavoite oli ollut itselläni jo mielessä viime kesästä lähtien, joten tuohon tavoitteeseen oli helppo suostua. Toki sillä varauksella, ettei tule urheiluvammoja. Sokeriton tammikuu tuntui myös helpolta tavoitteelta, koska en mielestäni syö juurikaan herkkuja. Päätin myös jättää viikonloppuihin kuuluneet rentoutusviinit pois. Lähtökohtaisesti vastustan ajatusta siitä, että täytyy kieltämällä kieltää itseltään jotakin, vaan mieluummin niin, että oivaltaa jonkun asian olevan itselleen haitallista ja siksi haluaa luopua siitä. Sokerista luopuminen on tuntunut vaikealta. Sovimme siskon kanssa, ettemme lähde syynäämään piilosokereita, vaan pysyttäydymme...

Continue reading

Toivepostaus: sensuroimaton ruokapäiväkirja

Olette pitkään toivoneet minulta ruokapäiväkirjapostausta ja perusteellista selvitystä ruokavaliostani. Olen aina kuitannut pyynnöt jollakin ympäripyöreällä vastauksella, mutta nyt vihdoinkin ajattelin tarttua aiheeseen. Olen vierastanut ruokapäiväkirjan tekemistä muutamista syistä: En ole esimerkkikansalainen, enkä halua sellaiseksi myöskään ryhtyä. Syön tavallista kotiruokaa, joka ei ole kovin kuvauksellista. En pidä ruokien kuvaamisesta. En koe, että ruokavaliossani on mitään kiinnostavaa. Minkälaista ruokavaliota noudatan ja miksi? Yksinkertaisuudessaan syön kaikkea mitä vatsani kestää ja välillä otan tietoisen riskin, ja syön jotakin sellaista, josta tiedän mahan suuttuvan, kuten karkkia. Pääosin haluan voida hyvin ja siten, ettei vatsani invalidisoi minua. Vatsani ei kestä FODMAP-hiilihydraatteja, joten välttelen niistä suurta osaa. En kuitenkaan automaattisesti hylkää kaikkia FODMAP-ruoka-aineita ruokavaliostani, vaan karsin kokeilun kautta epäsopivat pois. Minun täytyy ehdottomasti välttää raakoja sipuleja ja valkosipulia myös...

Continue reading

Lapset ja ruoka

Laura Peippo sohaisi muurahaispesää kirjoituksellaan, joka käsitteli lasten herkuttelua. Teksti oli kärkäs ja onnistui tehokkaasti provosoimaan ihmisiä. Jaoin tämän tekstin myös blogini facebookissa ja tänään minusta on tuntunut siltä, että haluaisin vähän avata omia ajatuksiani asiaan. Olen Lauran kanssa samaa mieltä siitä, että lapsille pitäisi tarjota parasta mahdollista ravintoa ja olisi ihanteellista, jos koko perhe söisi samaa ruokaa. Tuntuu käsittämättömältä, että rakkaimmille ja tärkeimmille ihmisille maailmassa syötettäisiin sellaista ravintoa, jota ei itse ole valmis syömään. En ole kuitenkaan yhtä ehdoton kuin Laura. :) Mielestäni sokeri ei ole myrkky tai huume, joskaan ei kuitenkaan mitenkään välttämätön ravintoaines, puhumattakaan, että se olisi tervellistä tai suositeltavaa. Itse suosin kaikessa elämässä sellaista mukavaa keskitietä. Meidän lapset saivat karkkia ensimmäisen kerran siinä vaiheessa kun osasivat itse sitä pyytää, limukat ja...

Continue reading

Vielä pari sanaa fodmap-ruokavaliosta + Alku-arvonnan voittajat

Uusimmassa Kauneus & Terveys -lehdessä oli haastattelu ruokavaliostani. Kerroin haastattelussa kuinka vähitellen löysin itselleni sopivan ruokavalion. Suurin oivallukseni tapahtui tosiaan ollessani Alku-ruokavaliokokeilulla reilut pari vuotta sitten. Ennen kokeilua ajattelin, että gluteenin, maidon ja sokerin jättäminen ruokavaliostani olisi ratkaisu vatsavaivoihini, mutta näin ei ollutkaan. Olin aluksi hämmentynyt ja pettynyt, koska tämä muiden niin kovasti hehkuttama ruokavalio ei teekään minua autuaaksi. Samaan aikaan oivalsin myös sen, että ruokaa oikeasti täytyy syödä tarpeeksi että jaksaa. Pari päivää sitten luin jonkin kirjoituksen ohimennen, jossa kommentoitiin, että ei ole ihme, jos miinuskaloreilla väsyttää ja lyhytkin liikuntasuoritus pistää hapottamaan. Kuin entisestä elämästäni! Ennen kaikki treenini saivat maitohapoille. En ollut koskaan kokonaan palautunut. Aina oli lihaskipua, väsymystä ja maitohapot olivat jokaisessa kevyessäkin treenissä läsnä. Pelkäsin lihomista ja kontrollin häviämistä ja sen takia vartioin jokaista suupalaani ja...

Continue reading

Ruokavaliokuulumisia

*Yhteistyössä Alku.fi Minulla meni vuosia löytää itselleni sopiva ruokavalio. Vuosikausia ihmettelin vatsaoireita, joille en millään löytänyt yhteistä nimittäjää. Samoihin aikoihin rääkkäsin itseäni treenaamalla hirveitä määriä ja näännyttämällä itseäni aivan liian niukalla ruokavaliolla. Ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että korvasin lounaan karkkipussilla. Toisena päivänä saatoin syödä pelkkää leipää ja sitäkin ihan liian vähän. Jo näitä kun miettii, niin onpa kumma, että vatsa oli kipeä ja olo nuupahtanut. Minulle sopiva ruokavalio löytyi aikoinaan Alku.fi-ruokavaliokokeilun avulla. Samalla löysin tasapainon syömisiini. Olin ennen tätä aina tuijottanut vain vaa'an lukemaa. Vain painolla oli väliä eikä siltä miltä kehossa tuntuu tai minkä näköinen muija peilistä katsoo. Aamuinen painolukema määritteli minulle päivän fiiliksen. Tuohon aikaan en osannut ajatella, että illalla tehty kova treeni näkyy vaa'alla samoin huonosti nukuttu yö. Kävin vaa'alla joka...

Continue reading

Uusi vuosi, uusi alku?

*Yhteistyössä Alku-valmennus Uusi vuosi on omalla kohdallani startannut aika vauhdikkaasti. Työt vievät suuren osan ajastani, eikä mulla oikein enää meinaa riittää aikaa eikä energiaa blogin päivittämiseen. Nyt viikonloppuna kun on vihdoinkin ollut ylimääräistä aikaa, uppouduin selailemaan vanhoja valokuvia. Moni bloggaaja ja lehti julkaisee ennen ja jälkeen -kuvia, joissa jostakin on tullut pullukasta hoikka. Minulle on käynyt toisinpäin, tosin pullukka en ole vieläkään. Olen löytänyt tasapainon. Olen tällä hetkellä onnellisimmillani. Blogini täytti viime viikolla 7-vuotta! Ekaluokkalainen. Aika on mennyt nopeasti ja tuona aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Blogiin asti moni kulisseissa tapahtunut asia ei ole päätynyt, mutta tämä bloggaajana vietetty aika on ollut itselleni opettavaisinta. On koettu konkurssi, opintojen kesken jääminen, on haettu töitä, masennuttu, toivuttu masennuksesta, yritetty erota, erottu, toivuttu erosta, irtisanouduttu, löytynyt uusi kumppani,...

Continue reading

Juoksijan aamupala ja ruokavalioni

*Yhteistyössä Risenta Juoksukausi on nyt polkaistu oikein kisan muodossa käyntiin. Mahtavaa! Paras aika vuodesta! Juoksin viime viikon torstaina Bodom Traililla puolimaratonin poluilla. Tapahtuma oli tosi kiva ja juoksu meni valmistautumiseen nähden tosi hyvin. En ole ehtinyt vielä juosta riittävästi, jotta olisin ollut täydessä iskussa. Juoksukuntoni on vasta rakenteilla. Lisäksi kisaviikko oli mulle aikataulujen ja stressitasojen puolesta vähän haasteellinen, tästä johtuen mahakin pisti lisähaastetta tankkaamiseen ja ihan jo olemiseen. Ravitsemusasiat ovat aina tosi henkilökohtaisia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa syödä tai liikkua. Jokainen löytää itselleen sopivan tavan olla ja elää. Itse olen monta vuotta koittanut löytää itselleni sopivaa ruokavaliota ja nyt olen vihdoinkin löytänyt sen. Kerron nyt itselleni sopiviksi havaitsemiani asioita. Kerron myös tässä vaiheessa, että ruokavaliotani rajoittaa ärtyneen suolen oireyhtymä, joka rajaa pois...

Continue reading

Jatkuvaa tasapainoilua

Kirjoitin jokin aika sitten antibioottikierteestä. Meinasin menettää järkeni asian kanssa näin kepeästi ilmaistuna. :D Sitä tekstiä kirjoittaessa olin antibioottikuurilla ja sen jälkeen olen ollut vielä toisella antibioottikuurilla. Voin kertoa, että menee fiilikset aika tanakasti pakkasen puolelle näiden juttujen kanssa. Sain teiltä lukuisat määrät tosi hyviä vinkkejä, paljon parempia kuin sain esimerkiksi yleislääkäriltä, jolla kävin. Suuri kiitos kaikista kommenteista ja vinkeistä! Postauksen kommenttien boostaamana varasin ajan erikoislääkärille ja luulenpa nyt saaneeni häneltä parempia apuja ongelmaan. Olen tässä nyt viimeisen kuukauden rämpinyt vähän siipi maata viistäen. Mulle on tullut eteen erinäköisiä vastoinkäymisiä, ei mitään suuria todellakaan, mutta pienistä yksittäisistä asioista yhtäkkiä koostuihin vyyhti, jonka purkamiseen meni tovi. Onneksi viime viikonloppu oli tosiaan täysin vapaa ja sain ihan oikeasti levätä, joten nyt maailma näyttää paljon kirkkaammalta. Vyyhdin muodosti...

Continue reading

“Pillikinttu, kasva äidiksi”

Otsikon lauseen tölväisi joku kärttyinen mummeli ystävälleni bussipysäkillä. Ystäväni oli tuolloin hiukan yli 20-vuotias ensimmäisen lapsen äiti. Vauva oli vaunuissa, jonka kuomun eteen oli heitetty harso suojaksi. Mummelin mielestä näin ei olisi saanut toimia, vaan vauvan olisi pitänyt saada katsella maailmaa. Ystäväni puolustautui, johon mummeli möläytti "pillikinttu, kasva äidiksi". Iästään ja rimpulasta ulkomuodostaan huolimatta hän oli tietysti vastuullinen äiti. Tuo tokaisu aiheutti silloin kauhean raivon. Nykyään tuo on ystäväpiirissämme lentävä lause ja naurattaa hirveästi. Postaus ei nyt liity äitiyteen mitenkään. Tuli vain mieleeni, että olin itsekin aika rimppakinttu tuohon aikaan. Sain esikoiseni 22-vuotiaana (vuonna 2003) ja kahden vuoden välein seuraavat kaksi. Painoin aina raskauden alkuvaiheessa 52 kiloa ja heti synnytyksen jälkeen 64 kiloa. Hah. Painan nyt 64 kiloa. Vuosi 2004 Mitä oikein on tapahtunut? Muistan...

Continue reading

Maha määrää

Kolmas viikko uutta ruokavalioa menossa. Ensimmäiset viikot menivät hyvin, kunnes pääsiäisenä lipsahdin lakujätskiin ja sämpylöihin. Sämpylät olivat ihan superpaha, maha leipoi ihan kunnolla kiinni. Sen jälkeen palasin ruotuun, mutta eipä helpottanut olo. Olen ollut ihan ihmeissäni ja yrittänyt syödä tosi järkevästi ja aina vaan maha menee palloksi erityisesti iltaisin. Eilen söin pelkästään sallittuja ruoka-aineita, siis Alku-sallittuja ja illalla maha oli taas aivan jäätävä pallo. Rupesin ihan tosissani miettimään mitä olen syönyt viime aikoina. Mikä voisi olla tälle ololle yhteinen nimittäjä? Olen kärsinyt vatsaoireista vaihtelevasti tosi pitkään, useita vuosia. Välillä on pitkiäkin jaksoja, jolloin voin elää ihan normaalisti, eikä tarvitse kovin paljoa miettiä mitä voi syödä ja mitä ei. Tällä hetkellä maha on jostakin syystä tosi herkillä, eikä mikään tunnu menevän läpi ilman...

Continue reading