to top

Kotakönkäältä Suomunruoktuun

Kuljemme vaelluksillamme valtaosan matkoista poluilla, mutta tällä kertaa osa päivän reitistä piti mennä kompassisuunnalla. Olemme vuosien mittaan kehittyneet hurjasti suunnistajina. Vaikka harvemmin täytyy ihan tosissaan suunnistamalla suunnistaa, kun etenemme polkuja pitkin, mutta aina täytyy kuitenkin tietää missä olemme ja mihin ilmansuuntaan olemme matkalla. Suunnistustaito on tärkeää. ...

Continue reading

Taistelua väsymystä vastaan

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo Pimeä vuodenaika on aina ollut mulle vaikeaa aikaa, varsinkin täällä Etelä-Suomessa, kun talvea ei tule lainkaan. Koko ajan on vain säkkipimeää. Kellojen kääntämisen myötä astuttiin taas syvemmälle säkkiin muutamaksi kuukaudeksi. Minulle tarjoutui mahdollisuus mittauttaa veriarvoni Terveystalon Voimat vähissä -tutkimuspaketin avulla. Edellisestä veriarvojen mittauskerrasta oli vierähtänyt jo pari vuotta ja ajattelin, että nyt voisi olla sopiva aika selvitää, missä mennään....

Continue reading

Luirojärveltä Kotakönkäälle

Menin illalla jännittynein mielin nukkumaan edellisenä päivänä kipeytyneen jalkani kanssa. Jalka tuli uniin ja heräilin yöllä kuulostelemaan tuntemuksia. Heräsin tai kuvittelin herääväni siihen, kun kantapää osui riippumaton reunaan ja se teki kipeää. Varpaita myös palelsi yöllä villasukista huolimatta. Aamulla nappasin heti herättyäni maksimiannoksen särkylääkettä ja kipu hälvenikin sillä melko tehokkaasti. Aamu oli harmaa ja sumuinen ja siksi jotenkin erityisen kaunis. ...

Continue reading

Miten plantaarifaskiitista pääsee eroon?

Kerron tässä postauksessa, miten minulle tuli plantaarifaskiitti ja jaan fysioterapeutti ja juoksija Simo Syrjäläisen vinkit plantaarifaskiitin hoitoon. Mikä plantaarifaskiitti on ja mistä se johtuu? Plantaarifaskiitti on yleinen vaiva juoksijoilla. Vaiva johtuu usein siitä, että rasitustasoa on nostettu turhan nopeasti eivätkä jänteet ole ehtineet sopeutua muutokseen. Plantaarifaskiitti on toiselta nimeltään kantakalvon tulehdus, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan kyseessä ei välttämättä ole niinkään tulehdus, vaan jänteen rappeuma. Plantaarifaskiittia kutsutaan myös luupiikiksi, koska vaivan pitkittyessä se saattaa näyttää röntgenkuvissa sellaiselta kantaluuhun kiertyneen kalkin takia ja siitä aiheutuva kipu voi tuntua puukoniskulta kantapäässä. Plantaarifaskia (kantakalvo) on taas jalkapohjan peitinkalvo, joka kulkee koko jalkapohjan pituudelta. Tämä kalvo on osa jalkapohjan kaaren rakenteita ja sen tehtävänä on joustaa ja vakauttaa askellusta. Miten vaiva alkoi? Minulla kantapää alkoi oireilla keväällä, kun kuntosalitreenit...

Continue reading

Neuloin itselleni himoitsemani palmikkoneuleen

Äitini osti venemessuilta kohta kymmenen vuotta sitten ihanan valkoisen merinovillaisen palmikkopaidan (kuva alla). Olen yrittänyt mankua paitaa itselleni tuloksetta. Jokaisella purjehdusreissulla lainaan tuota täydellistä paitaa. Se on kaikkea, mitä neulepaidan pitääkin olla: lämmin, hengittävä, kaunis ja käytännöllinen. Näiden vuosien ajan olen yrittänyt löytää kaupasta vastaavanlaista paitaa. Halusin, että paita on riittävän ohut ja hengittävä poolokauluksinen palmikkoneule. Etsinnän ohella pohdin, että pitäisikö neuloa paita itse, koska silloin saisin juuri sellaisen kuin itse haluan. Tuossa vaiheessa elämää olin neulonut vasta yhden paidan, yhdeksännellä luokalla koulun käsityötunnilla. Tuolloin neulottu paita oli valtavan suuri palmikkopaita, jonka selkäpuoli oli helmineuletta. Paidan neulominen oli kovatöinen projekti, mutta lopputulos oli onnistunut. Mihinköhän tuo paita on joutunut? Viime syksynä kaivoin pitkästä aikaa puikot lankakorin pohjalta ja innostuin neulomaan uudestaan monen...

Continue reading

Sunnuntailenkkinä kokonainen maraton

Teini-ikäisillä oli tänä kesänä villitys kävellä maratonin mittainen matka. Villityksen alullepanijana oli tubettaja Pinkku Pinsku. Kuopukseni ystävineen käveli tuon matkan kesän alussa. Suunnittelin heille reitin ja ohjeistin eväistä ja riittävästä juomisesta. Tytöistä inspiroituneena ehdotin kesän alussa #endorfiinikoukussaRUN-juoksuporukan Whatsapp-ryhmässä seuraavaa: "Jos teinit kävelevät tuon matkan, niin kai me tehdään tuo sama juosten?" Eiköhän nuo mun ihanat ja pöljät juoksukaverini innostuneet heti. Sovimme, että juoksemme maratonin vähän myöhemmin, että olisi aikaa vähän treenata alle. Päiväksi valikoitui lopulta 2.8. Valmistautuminen maratonille Kukaan meistä ei varsinaisesti valmistautunut maratonille, vaan jokainen juoksi kesän aikana miten mieli teki ja aikatauluihin sopi. Päivä lähestyi uhkaavasti, mutta onneksi jengi oli sitoutunut tähän tempaukseen eikä lähtenyt viime hetkellä perumaan – kaikki olimme samassa liemessä. Suunnittelin maratonin reitin Garmin Connectissa ja latasin...

Continue reading

Jyrkkävaarasta Muorravaarakkaan

*Sisältää mainoslinkkejä Ensimmäisen päivän kertomusAittajärveltä Jyrkkävaara Riippumatossa yöpyminen on siitä jännää, että nukkumismukavuus on paljon siitä kiinni, miten riippumaton on kiinnittänyt. Reissun edetessä opin koko ajan vain paremmin katsomaan sopivan puiden etäisyyden ja minulle mieleisen "asetuksen" riippumatolle. Tykkään, että riippumatto on jokseenkin vaakatasossa, mutta kuitenkin jalkopää hiukan pääpuolta ylempänä, ettei yöllä valuisi jalkopäähän. Jyrkkävaarassa nukuttu yö meni vähän levottomissa merkeissä, koska riippumatto oli vähän liian löysällä ja asento ei sen vuoksi ollut paras mahdollinen. Yö oli myös kylmempi kuin edellinen, mutta onneksi aamu oli aurinkoinen. Makuupussini: Rab Ascent 700 W Tuttujen aamutoimien jälkeen pääsimme lähtemään matkaan noin puoli kahdeltatoista aikoihin. Päivän reittimme kulki koko matkan Muorravaarakanjoen vartta. Alkumatkasta reitillä oli upeaa vanhaa kangasmetsää, josta olin aivan haltioissani. Hengitin sydämeen saakka sitä ihanaa metsän tuoksua ja...

Continue reading

Aittajärveltä Jyrkkävaaraan

*Sisältää mainoslinkkejä Ensimmäisen päivän kertomus Heräsin aamulla todella hyvin nukutun yön jälkeen jo kahdeksalta ihanan aurinkoiseen aamuun. Katselin riippumatosta ympärilleni ja ihastelin maisemaa. Mun teki mieli nousta ylös, mutta jäin kuitenkin haaveilemaan riippariin ja nukahdin uudestaan. Heräsimme lopulta kymmenen aikoihin laittelemaan aamupalaa. Oli ihana olo riippumatossa nukutun yön jälkeen, kun mihinkään ei kolottanut. Kömmin tukka pystyssä laavulle aamupalahommiin, kun samaan aikaan työkaveri puolisoineen olivat jo reippaina rinkat selässä lähdössä vaeltamaan. Aamutoimissa menee aina oma aikansa ja nyt, kun ensimmäisiä kertoja purki ja pystytti riippumattoleiriä, niin emme turhaan kiirehtineet. Tosin kiire ei muutenkaan kuulu sanavarastoomme lomalla. Teemme aina asiat juuri siihen tahtiin, kun sopivalta tuntuu. Rami oli laatinut meille reitistä jonkinlaisen hahmotelman etukäteen, mutta mitään kovin yksityiskohtaista suunnitelmaa meillä ei ollut. Reitti täsmentyi...

Continue reading