Joogan ihmeellinen vaikutus

Kaksi asiaa, joista tulee joka kerta hyvä olo: jooga ja luonto. Sitten kun nämä kaksi asiaa yhdistää, niin jo on täydellistä. Etsin sopivampaa sanaa, mutta kyllä, täydellistä se on.

Ystäväni Heidi on ohjannut kesätorstaisin joogaa Mellstenin rannalla Espoossa. Vasta nyt kesän viimeisellä joogakerralla ehdin mukaan.

Jooga on kyllä kumma laji, koska joka kerta joogatunnin loppurentoutuksessa liikutun. Joogatessa on kehossaan niin läsnä ja vaikka joogan aikana ei ajattele mitään, niin silti pääsee käsiksi itseensä syvällisemmin.

Joogaan ihan liian harvoin, oikeastaan vain satunnaisesti, vaikka tiedän kuinka hyvää se tekisi minulle. Pitäisikin löytää joku sopiva joogapaikka, jossa voisin ruveta käymään.  Jooga olisi loistavaa huoltavaa liikuntaa ja samalla se tuntuu helpottavan myös mielen solmuja.

Viime torstain joogan jälkeen olin tarmoa täynnä ja sain takaisin inspiraation kirjoittamiseen. Sain tuon päivän aikana enemmän aikaiseksi kuin monena muuna päivänä yhteensä: tein viikkosiivouksen, kävin lasten kanssa rannalla ja kaupassa, pyöräilin, laitoin ruokaa, pyykkäsin ja kävin vielä illan päälle suunnistamassa. Koko päivän oli niin hyvä fiilis! Väitän, että se on joogan ansiota.

Voisiko Heidi vetää enemmän joogatunteja? 😉 Heidin tunneilla on lempeä ja avoin tunnelma, se auttaa rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi. Joogapaikan täytyy olla sellainen, jossa on itselleen mieluisa tunnelma, koska muuten siitä ei saa mitään irti.

Kiitos Heidille joogatunnista ja kuvista ❤️

*Vaatteet ja joogamatto saatu: Röhnisch

Pysähdy ja kysy itseltäsi mitä kuuluu

Opiskelukevät on jo pitkällä. Kouluhommia on paljon ja tuntuu, että kaikki dead linet paukkuu yhtä aikaa. Eihän se mikään ihme ole, että tuntuu olevan paljon hommaa, koska olen suorittamassa tänä keväänä lähes 60 opintopistettä.

Viime aikoina olen ollut aika herkkä stressille ja huomaan heti, jos vauhti kiihtyy liian kovaksi. Vaikka olen parhaimmillani pienessä kiireessä ja paineessa, niin väliin täytyy saada nollata ja levätä kunnolla. Jatkuva kiire ja paineiden keskellä eläminen ei tee kenellekään hyvää.

Tällä hetkellä mielen päällä on myös huolia. Kaikki tämä yhdessä aiheutti sen, että kroppa ilmoitti mulle välittömästi erilaisilla kiputiloilla, että nyt pitäisi vähän hiljentää. Heräsin eilen kamalaan päänsärkyyn, jonka sain onneksi syrjään satsilla särkylääkkeitä. En halunnut jäädä kotiin lepäämään, koska minulla oli edessä koko kouluajan tähän menessä jännittävin koulutyö, nimittäin englannin 6 minuutin ja 40 sekunnin esitelmä, jossa ei saanut olla muistiinpanoja. Olin harjoitellut ja valmistautunut enkä halunnut enää yhtään pitkittää piinaa. Jännitys teki oman osansa tietysti tähän soppaan.

Kivun hälvettyä päivä lähti rullaamaan omalla painollaan ja suoriuduin englannin esitelmästä mielestäni ihan hyvin ja olo oli sen jälkeen kuin voittajalla. Olin ilmoittautunut Naisten Kympin kutsumaan tilaisuuteen ja päätin esitelmän jälkeisessä euforiassa lähteä tapahtumaan ja onneksi lähdin. Ilmajooga keskellä hektistä viikkoa toi juuri kaipaamani hengähdyshetken ja käpertymisen itseni sisälle lähes tunniksi. Myöhemmin illalla sain myös todella kaivatun juttutuokion rakkaiden ystävieni kanssa.

Tänään kävin aamulla yhdessä tosi kivassa aamiaistapahtumassa, jonka jälkeen tulin kotiin ja tein koko loppupäivän seiskaan asti kouluhommia. Sain heti monta koulutehtävää ruksittua to do -listalta pois ja sitä myöten stressi helpotti jo paljon. Pitää oikeasti olla hereillä omista tuntemuksista ja osata priorisoida omaa terveyttä ja hyvinvointia. Kiputilat tai muuttunut mieliala, ärtymys tai ahdistavat ajatukset ei saa olla normaali olotila. Jos sellaisia on, tilanteeseen pitää tulla muutos. Jatkuvassa paineessa eläminen tekee pahaa jälkeä. Hyvinvoinnin pohjaksi vaaditaan aina kolme tärkeää rakennuspalikkaa: lepo, liikunta ja terveellinen ravinto.

Onneksi osaan nykyään painaa heti jarrua, jos meinaan lähteä mopolla moottoritielle. Muista aina säännöllisesti pysähtyä ja kysyä itseltäsi mitä minulle kuuluu? Miten voin? Samalla on hyvä tarkastella omia arvoja ja katsoa taakse toteutuvatko arvosi oikeina valintoina arjessa, vai ovatko arvosi vain sellaisen ihmisen kuva, jollainen haluaisit olla? Itsensä rehellinen arviointi ei ole kivaa, mutta se on erittäin tarpeellista.

Pidetään huoli itsestämme ja läheisistämme! Kysy myös läheisiltäsi miten menee ja järjestä aikaa yhdessäololle.

Parasta aamuissa

*Kaupallinen yhteistyö Zalando

Viime viikkoina on satanut aivan riittämiin vettä. Tarkalleen ottaen 87 miljoonaa kuutiota kymmenenä lokakuun ensimmäisenä päivänä! Morjens. Ulos ei ole ollut asiaa ilman sadevaatteita ja kumppareita. Ulkotreenejä on kyllä tullut tehtyä, mutta koleaan sateeseen lähteminen heti aamusta ei ole tuntunut kovin houkuttelevalta ajatukselta. Sen sijaan olen sytyttänyt kynttilät olohuoneeseen, levittänyt joogamaton lattialle ja käynnistänyt Zalandon sivuilta joogavideon.

Aamu lähtee ihanasti käyntiin, jos ennen töihin tarttumista ja ennen mitään ylimääräisiä ajatuksia, keskittyy lyhyen ajan itseensä ja herättää kehon lempeästi joogalla. Tähän energisoivaan rutiiniin menee maksimissaan puoli tuntia aikaa ja se tekee niin hyvää. Parasta on myös se, ettei tarvitse itse miettiä mitä liikkeitä tekee ja missä järjestyksessä, vaan videolta tulee ohjeet liikkeiden tekemiseen. Aivot narikkaan ja fiilistelemään miltä tänä aamuna tuntuu.

Tuo lyhyt tuokio tuntuu joskus niin vaikealta toteuttaa, mutta sitten kun sen on tehnyt, niin kertaakaan ei ole kaduttanut. Päinvastoin, miettii miksen tekisi tätä useammin. Varsinkin, jos treenaa paljon, kehonhuolto ja venyttely tuntuu valitettavan usein jäävän. Itse suorastaan vihaan venyttelyä, mutta joogasta tai muusta liikkuvuusharjoittelusta pidän. Näiden kautta tulee kehonhuolto hoidettua kuin itsekseen.

Itseään kannattaa helliä ja omasta kehostaan kannattaa pitää hyvää huolta, se heijastuu elämän kaikkiin osa-alueisiin. <3

Zalandon joogavideoista voit valita itsellesi fiilikseen ja ajankohtaan parhaiten soveltuvan. Vaihtoehtoina on: virkistävä-, detox-, rentouttava- ja voimaa tuova jooga. Kuvien aamuna valitsin voimajoogan, sillä aamu oli jo aika pitkällä ja olin jo ehtinyt herätä kunnolla. Teki tälläkin kertaa hyvää! Työpäivä jatkui paljon virkeämmissä merkeissä. Orastava päänsärky ja lihaskireydet jäivät joogamatolle.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

❤️ Elina

Paras tapa aloittaa uusi päivä

Ystäväni Heidi on ahkera joogaaja. Hän joogaa itse joka päivä ja vetää joogaa myös erilaisille treeniryhmille. Olen useamman kerran saanut kutsun liittyä seuraan. Eräänä kauniina elokuisena keskiviikkoaamuna päätin rikkoa aamurutiinejani ja lähteä mukaan.

Aamuni sujuvat aina melko samalla kaavalla. Herään klo 6.30, juon kahvit, teen aamupalan ja siirryn aamupalan kanssa heti koneelle tekemään töitä. Olen haaveillut monta kertaa, että muuttaisin rutiineja siten, että heräisin hiukan aiemmin ja tekisin heti aamusta jonkinlaisen ulkoilun tai herättelevän treenin. Edellisessa työpaikassa aamut starttasivat työmatkapyöräilyllä ja rakastin aamuja ja sitä, miten kroppa herää liikkeen avulla luonnon kanssa samaa tahtia. Kyllä mä vieläkin kuljen lähes kaikki matkat pyörällä, mutta enää ei ole pakottavaa tarvetta syöksyä toimistolle heti kukonlaulun aikaan. Etätyöpäivinä tulee harvoin liikuttua oikeastaan yhtään ja olo on iltapäivällä todella homeinen ja kroppa kipeä paikallaanolosta.

Jooga-aamuksi sattui mitä kaunein elokuun kirpeä aamu. Ensimmäistä kertaa tuntui, että hanskat olisi kannattanut laittaa käteen. Taivas oli kauniin sininen ja mieli unisuudesta huolimatta kirkas ja aurinkoinen.

Löysin Haukilahden rannasta naisporukan aloittelemassa joogaa ja liityin mukaan. En ole joogannut kovin ahkerasti, mutta pääsin hyvin mukaan Heidin lempeillä ja selkeillä ohjeilla. Tuntui uskomattoman ihanalta joogata ulkona. Samalla tuli seurattua taivaalla liikkuvien pilvien muodostamia kuvioita. Ajatuksilla oli tilaa lentää kauas pois. Nyt ei tarvitse ajatella mitään.

Ensin viileältä tuntuvana aamuna tuli kuitenkin nopeasti lämmin siinä joogatessa. Kroppakin tuntui olevan yllättävän vastaanottavainen joogalle aamulla. Tuntui kokonaisvaltaisesti tosi hyvältä.

Joogan jälkeen mua vain hymyilytti eikä mikään tuntunut painavan mieltä. Täydellinen startti päivään. Suosittelen kaikkia mahdollisuuksien mukaan aloittamaan aamu luonnossa ilman kännykkää ja uutisia, heräten vain luonnon ärsykkeisiin.

Kiitos Heidi, otetaan pian uusiksi!

Vaatteet saatu blogin kautta. Trikoot ja toppi: Yvette, paita: Reebok

Tärkeät onnelliset hetket

Elämä ei ole koskaan sitä miltä se näyttää. Sosiaalisessa mediassa monesti hämärtyy se, mitä kaikkea kuvan takana tapahtuu. Sosiaalinen media ei ole koko elämä, se on vain pieni kiillotettu pala. Havahduin tänään asiaan erään kaikella rakkaudella (näin tulkitsin) lausutun kommentin vuoksi.

Olen monesta asiasta elämässäni kiitollinen. Saan kokea mahtavia asioita. Olla mukana mielettömissä projekteissa. Minulla on hyvä työpaikka. Saan tehdä työtä, josta pidän. Minulla on ihania ystäviä. Minulla on ihana perhe ja rakastava aviomies. Tällä hetkellä en keksi montaakaan asiaa, joista valittaa.

Välillä kuitenkin tulee hetkiä ja päiviä, jolloin kaikki ärsyttää, vaikka oikeasti asiat on hyvin. Aina välillä pysähdyn miettimään, että onko missään mitään järkeä? Onko tämä sitä mitä haluan? Mikä asia ärsyttää ja mitä sille voisi tehdä? Usein ratkaisu löytyy, kun listaa plussat ja miinukset paperille ja miettii mitä itse voi tehdä. Asioiden ulkoistaminen ja toisten syyttäminen on helppoa, mutta usein ratkaisu löytyy ihan itsestä.

Teen paljon töitä eri asioiden eteen. Herään aamulla aikaisin. Yritän mahduttaa päiviini treenit, blogijutut, kaikki päivätyöhön liittyvät asiat, lasten asiat, lasten harrastukset, perheen yhteisen ajan, kotityöt ja ystävien kanssa olemisen. Usein jatkan jotakin kesken jäänyttä työtä tai blogijuttua vielä iltamyöhällä. Mikään ei tule tyhjästä tai ilmaiseksi. Yhdetkään lenkkarit eivät ilmesty postilaatikkoon ilman duunia. Puhumattakaan, että niitä tulisi lisää, jos ei hoitaisi asioita kunnolla.

Opin ahdistavimpina aikoina, että elämässä on aina aihetta iloon ja kiitokseen. Aina on joku asia hyvin, vaikka moni asia olisi tosi huonosti. Joinakin todella pahoina päivinä se ilon aihe saattoi olla taivaalla lentävä lintu tai kaunis auringonlasku.

Nykyään huomaan herkästi, jos vauhti kiihtyy liian kovaksi. Tulen ärtyisäksi ja tekee mieli lopettaa kaikki. Tällöin pitää hidastaa ja löytää niitä tarvittavia hengähdyshetkiä arkeen. On ihan älyttömän tärkeää  ottaa itselleen aikaa. Levätä oikeasti ja palautua. Välillä täytyy sanoa ei. Kaikkeen ei tarvitse suostua ja jokaiseen tapahtumaan ei tarvitse mennä. Mietin aina onko tämä tärkeää? Haluanko käyttää aikaani tähän?

Eilen illalla menin keskellä kiireistä arkea Nivean järjestämään joogatilaisuuteen Urban Mandalaan. Kannatti mennä. Joogastudion ilmapiiri sai mut hetkeksi kokonaan pois kiireestä ja onnistuin tyhjentämään kilometrin pitkän to do -listan päästäni. Rentouduin totaalisesti, söin ihanaa ruokaa ja menin kotiin tyytyväisenä. Sama onnentunne tuli tänään kun pääsin metsään. Iloikaa pienistä asioista!

Parasta mitä voit itsellesi tehdä

Olen ollut viikon lähestulkoon liikkumatta. Polvien haavojen tulehtuminen on estänyt urheilemisen. Minä tulen näin nopeasti kipeäksi, jos en liiku. Niskat jämähtää sementiksi aiheuttaen todella raivostuttavaa päänsärkyä. Jalkoja särkee ja selkä alkaa jäykistyä. Tämä on suurin syy miksi ylipäänsä liikun. Haluan voida hyvin ja olla kivuton!

Tänä aamuna heräsin jälleen päänsärkyisenä ja kipeänä. Aloittelin töitä jo heti siinä seitsemän aikoihin, mutta vähän väliä huomasin oikovani selkää ja venytteleväni niskoja. Kaivoin sitten jumppamaton esiin ja tein vähän liikkuvuutta, venyttelyä, joogaa ja Lupaus-treeneissä opittuja syvien lihaksien harjoituksia.

Eipä siinä montaa minuuttia tarvinnut venkoilla, kun huomasin veren kiertävän ihan eri tavalla kehossa ja päänsärkykin himmeni. Pieni satsaus, joka vie hyvin vähän aikaa, mutta siitä on valtavan suuri apu. Varsinkin, jos liikut paljon, kannattaa muistaa satsata myös kehonhuoltoon. Itsekin olen tämän oppinut loukkaantumisten kautta. Kannattaa ottaa tavaksi. Joka aamu, ihan lyhyt pieni vetreyttävä harjoitus. Päivä lähtee niin paljon paremmin liikkeelle. Suosittelen! Parasta mitä voit itsellesi tehdä on pitää kehosi liikkeellä ja pitää siitä hyvää huolta.

*Treenivaatteet saatu Yvetteltä

Ilmajoogaa ja joogatietokoneita

Sain eilen illalla Sofialta yllärinä pyynnön lähteä seuraavana aamuna kokeilemaan ilmajoogaa. Kutsussa mainittiin Lenovo, mutta ilmajooga kiinnosti enemmän. Pölähdin aamuysiltä Esport Bristoliin, jonka sokkeloista löysin parit tutut kasvot ja yhdessä suoriuduimme saliin, jossa tarjoiltiin aamupalaa. Hämärän salin perukoille oli laitettu esille erilaisia tietoteknisiä härveleitä. Lamppu syttyi – ainiin Lenovo!

Tämä on siis läppäri, jonka kansi kääntyy kokonaan taakse.

Olen tainnut joskus mainita, että rakastan erilaisia hifistelyvehkeitä. Olen aina ollut kaveriporukasta se, joka vaihtaa puhelimensa ensimmäisten joukoissa uusimpaan malliin. Tykkään tutustua uusiin sykemittareihin ja muuhun elektroniikkaan. Mähän sitten ihan mehuissani ihmettelin niitä kaikkia uutuuksia ja imeskelin smoothieta samalla. Lenovon tuoteperheestä löytyi tabletti, jossa on projektori. Siis hei, vähän kuin videotykki, jonka voi viedä mihin tahansa. Haluun! Mut se mihin mä rakastuin, oli Yoga-niminen läppäri, joka vääntyy joka suuntaan ja toimii tablettinakin. Jouduin luovuttamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä ihanan nopean MacBook Airin ja tämä mun oma, kohta viisi vuotta vanha, MacBook Pro hidastuu hidastumistaan, niin väistämättä on käynyt mielessä uuden koneen hankkiminen. Joulupukki, kuuletko? 😀

Tuo kaunis nainen mun vieressä on Sanni – Sanni Sunny -blogista

Tuote-esittelyjen jälkeen pääsimme vihdoin joogaamaan. Olen halunnut kokeilla airyogaa siitä lähtien kun olen tiennyt lajin olemassaolosta. Tänään vihdoinkin pääsin kokeilemaan. Olin aamulla punttitreeneistä ihan jumissa. Alaselkää särki ja niskat on niin jumissa, ettei pää käänny.

Pääsimme kieppumaan silkkiliinassa monissa asennoissa ja se oli ihanaa! Pitkään pää alaspäin oleminen alkoi huimaamaan, mutta muuten tämä yllättävän helppoa ja ihanaa. Voi jooga, on se vaan ihanaa! Pilates oli myös ihanaa (projekti josta kerroin, päättyi harmillisesti kesken), mutta hengitysrytmi tuntui joogaa jonkin verran harrasteneelle väärältä. Joogan hengitysrytmi tuntui tänään ihanan kotoisalta ja luontevalta. Miksen joogaa useammin? Vastaan heti itselleni, että kaikeen ei riitä aika. Jännä homma. Tämänpäiväisen jogatunnin loppurentoutus silkkiliinan sisällä toukkana tuntui ihanalta. Liina liikehti kevyesti hengityksen rytmissä. Oranssi liina siivilöi salin hämärää valoa omaan kuplaan. Pääsin lyhyessä ajassa mielikuvissani tosi kauas. Joogan jälkeen mieli oli ihanan tyyni ja tyhjä.  Ja mikä parasta, alaselkäkipu oli tiessään. Ihana aloitus päivään!

Erilainen joogakokemus

En ole elämässäni kauheasti joogannut ja ainoa kosketus lajiin on muutamia kuntokeskustunteja (astangaa) lukuun ottamatta ollut hathajoogaa. Hatha on ollut minulle sopivan fyysistä olematta kuitenkaan mitään hosumista ja monimutkaisia liikesarjoja. Olen pitänyt hathasta kovasti ja säännöllisesti harmittelen, kun minulla ei ole siihen riittävästi aikaa. Mulla on aina aika ajoin ikävä Lakshmi Yoga Clubin Annan loistavia tunteja. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan. Mun elämä on vaan niin täyttä, ettei mun arkipalapeliin mahdu enää enempää palasia.

Sitten törmäsin Facebookissa tietoon, että CompactFitissä pidetään nykyään joogatunteja. Tieto oli jo vuoden vanhaa, mutta siitä huolimatta innostuin menemään kokeilemaan, nimittäin en etukäteen tiennyt lainkaan mitä on yin-jooga. Ennen tuntia haastattelin joogaopettaja Vilma Tammilehtoa. Hän kertoi miten ja miksi on päätynyt lajin pariin ja mitä se oikeastaan edes on. Alla video haastattelusta.

https://youtu.be/OMaMpo6e01Q

Mitä se sitten oli näin ensikertalaiselle? Ennen tuntia Vilma kertoi mistä yin-joogassa oikein on kyse. Kyse ei ole suorittavasta dynaamisesta tekemisestä eikä venyttelystä, vaan enemmän itsetutkiskelusta, vähän kuin meditoimisesta ja samalla sidekudosten avaamisesta ja liikkuvuuden lisäämisestä niveliin. Tämä tukee oivallisesti CompactFitin ideologiaa luonnollisesta liikkumisesta ja kehon kuuntelusta.

Tunti ajoittui mun aikatauluhässäkässä täydelliseen kohtaan, eli keskelle sellaista viikkoa, joka oli aivan täynnä kaikkea ohjelmaa. Yritin tunnilla parhaani mukaan nollata kaikki ylimääräiset ajatukset ja keskittyä kuuntelemaan kehoa. Eipä se tietenkään ihan helppoa ollut. Kuten Vilma jo etukäteen minulle kertoi, että jos jokin liike tuntuu hankalalta, sille on kehossa jokin syy. Ehkäpä juuri se kohta elimistössä varastoi jotakin vaikeita ajatuksia tai kokemuksia siihen paikkaan kehoa. Sitä epämiellyttävää tuntemusta on hyvä tiettyyn rajaan asti sietää ja mennä sitä kohti. Samaa ideologiaa olen muussakin elämässä yrittänyt noudattaa, eli epämukavuusalueelle on hyvä mennä ja erilaisia tunteita pitää uskaltaa kohdata. Kohtaamalla vaikeat asiat ja tutkiskelemalla niitä, niiden kanssa on helpompi elää ja ehkäpä jotaikin vaikeita asioita saa tällä tavoin pudotettua kuormasta vähitellen pois.

Yin-joogaliikkeet eivät olleet itsessään kovin haastavia. Minulle haastavaa oli paikallaan oleminen, keskittyminen itseensä ja rauhoittuminen. Eikö kuulostakin hassulta, että tuollainen voi olla vaikeaa? Jep. Tunti teki mulle tosi hyvää, vaikka se siinä tehdessä tuntui jotenkin vaikealta ja osin vähän huvittavaltakin jäkittää samassa asennossa ja hengittää. Mä luulen, että yin-joogan säännöllinen harjoitteleminen tekisi mulle tosi hyvää. Sen avulla tulisi kuunneltua omaa sisäistä ääntään ja pysähdyttyä ainakin tunnin ajaksi, jos ei muuten.

Kiitos Vilma ja CompactFit, tulen uudestaankin!

Joogaa kynttilänvalossa

Eilen kokeilin vihdoinkin Yoogaiaa, jota moni on kehunut. En ole itse jotenkin rohjennut kokeilemaan. Olen vierastanut ajatusta, että päästän jonkun tavallaan kotiini, vaikkakin vain videon välityksellä.

Inspiroiduin Lauran Instagram-päivityksestä, jossa hän kertoi tekevänsä kahvakuulatreenin Yoogaian ohjaamana. Olin pyöritellyt eri treenivaihtoehtoja mielessäni. Vahvimpana uiminen, mutta uimahallin sulkeutumiseen oli enää minuutteja aikaa enkä jaksanut repiä itseäni liikkeelle, joten avasin Yoogaian sivun. Kiva yllätys oli, että kokeilukerta on ilmainen. Tsekkasin aikataulun ja ilokseni huomasin kaksikin eri vaihtoehtoa. Valitsin hathajoogatunnin, ilmoittauduin siihen ja rupesin järkkäämään itselleni treenipaikkaa. Pitäähän se ympäristö olla sopivan seesteinen.

Valikoin paikaksi makuuhuoneen. Sytytin kynttilät, himmensin valot ja levitin maton, jonka eteen läppärin. Onneksi testasin videoyhteyttä hyvissä ajoin, nimittäin Chrome-selain oli vanhentunut enkä saanut sillä videoa pyörimään. Siinä odotellessa ehdin vielä ladata Firefoxin, jolla sain homman toimimaan. Videoyhteys muodostui ja ruudulle ilmestyi kuva joogamatosta, jonka vieressä oli kynttilöitä. Taustalta kuului rupattelua englanniksi. Olin valinnut englanninkielisen ohjauksen. Kohta kuvaruutuun ilmestyi nainen, joka vilkutti mulle ja kysyi näenkö häntä. Näin kyllä, mutta hän ei nähnyt minua, koska ujona olin jättänyt oman videoyhteyden jakamatta. Hän sai suostuteltua minut laittamaan videoyhteyden päälle. Vaihdettiin nopeasti muutama sana. Hän oli Lontoossa ja minä sateisessa Espoossa. Hänelle online-tunti oli ensimmäinen ja minulle Yoogaia-kokemus, joten tavallaan samalla viivalla.

Yllättävän vähän jännitin videoyhteyttä, vaikka välillä mua nauratti ne kuvakulmat, kun läppäri oli lattianrajassa ja joogamaton reuna ihan siinä kiinni. Onneksi valaistus oli hämärä.

Tunti oli kiva ja sain siitä hyvän olon ja kropan vähän vetreämmäksi. Mielikin tyhjentyi kivasti. Jooga kyllä tukee mindfulness-harjoituksia.

Jooga, jos joku, on loistava lajivalinta tähän joulukuntoon-projektiin. Voin lämpimästi suositella tuota palvelua. Tunteja löytyi lähes kellon ympäri, jos vain englanninkieliset ohjaukset kelpaa. Nyt siellä näytti olevan joulutarjouksia. Kuukauden treenit 15 euroa. Se on vähän! Mä ajattelin ostaa.

Tämä ei ole maksettu mainos, eikä mikään yhteistyö.

Olkapään kuntoutus leikkauksen jälkeen

Mun olkapää leikattiin kolme kuukautta sitten. Olkapää oli vaivannut jo pitkään ennen leikkausta ja käden oireilun syytä oli arvuuteltu työterveyslääkärin, satunnaisen fysioterapiakäyntien ja hierojan toimesta. Elin kipuilevan käden kanssa tapaturmapäivästä vuoden eteenpäin, jonka jälkeen vihdoinkin pääsin olkapäävammoihin erikoistuneen ortopedin vastaanotolle ja magneettitutkimukseen. Olkapäävaiva alkoi siis työmatkatapaturmasta, jolloin liukastuin töistä kotiin juostessa jäällä ja otin kädellä vastaan. Magneettitutkimus paljasti, että takalabrumissa oli 2,5 cm repeämä ja vaiva saataisiin leikkaushoidolla kuntoon. Puntaroin leikkaukseen menoa vakavasti ja mietin erilaisia vaihtoehtoja. Olkapään kanssa olisi voinut elää ilman leikkaustakin, mutta minun olisi täytynyt heittää hyvästit monelle urheilulajille ja lihaskuntoliikkeille. Lisäksi käsi alkoi loppuvaiheessa olla leposärkyinen, vihlaisi ilkeästi  monta kertaa päivässä ja häiritsi välillä untakin. Lopulta päädyin valitsemaan leikkaushoidon, joka tiesi pitkän sairasloman ja pitkän ja pitkäjänteisen kuntoutusjakson.

Leikkaus meni tosi hienosti, vaikka leikkauksessa havaittiin, että myös hauisjänteeni oli rispaantunut ja tulehtunut. Tämä korjattiin samalla. Neljä viikkoa käsi oli yötä päivää kantositeessä. Neljän viikon jälkeen sain vähitellen ruveta tekemään arkiaskareita leikatulla kädellä ja viikko viikolta kuvioon tuli raskaampia kuntoutusharjoituksia ja lupa tehdä raskaampia asioita. Päätin jo ennen leikkausta, että jos menen leikkaukseen, hoidan kuntoutuksen niin hyvin kuin ikinä voin. Tavoitteena oli päästä mahdollisimman pian töihin, mutta töihinpaluu edellytti sitä, että käden kunto todella oli sellainen, että käden kanssa voi palata töihin. Alunperin sairaslomaa oli kirjoitettu juhannukseen asti, mutta jo kuuden viikon jälkeen aloin miettiä töihin menoa. Seitsemän viikon sairasloman ja kuntouttamisen jälkeen palasin töihin. Ensimmäiset kaksi viikkoa käsi muistutteli mitä sille on tehty, mutta nykyään käsi ei enää rasitu työnteosta. Varominen ja kipu on kuitenkin niin tarkasti muistissa, että joka kerta kun avaan raskaan oven tai kurotan korkealta jotakin tai nostan painavampaa leikatulla kädellä tekee mieli hihkaista “mä pystyn tekemään tämänkin taas ilman kipua”. En ole katunut leikkauspäätöstä alun horrorkipujen jälkeen.


Kävin ensimmäistä kertaa työpaikan salilla. Siellä minä ähisevien äijien keskellä tein omaa kuntoutustreeniä keijukaispainoilla. Kädet on vielä ihan narut, mutta äkkiä ne siitä kasvaa.

Penkkipunnerrus 20, 18, 16 toistoa – 8  kg käsipainot
Ylätalja 20, 18, 16 toistoa – 25 kg
Pystypunnerrus 20, 18, 18 – 5 kg (ens kerralla kuutosilla)
Kulmasoutu (kämmenselkä eteenpäin, ensin lapa ylös, sitten kyynärpää sivulle) 20, 18, 15 – 5 kg
Vipunosto sivulle tasaisella vauhdilla 20, 18 – 3 kg
Kotona kuminauhan venytystä – ulkokiertoa kolmessa eri asennossa 3 x 10 toistoa/liike

Tänään kääntyi sivu tässä kuntoutusstoorissa. Mä kävin salilla nostamassa painoja! Tein olkapäätreenin! Jos minulla olisi ollut yhtään enempää aikaa kuin 25 min treenin läpiviemiseen, olisin tehnyt treenin oikein herkuttelemalla enkä suorittamalla. Aivan ihanaa! Jalkojen huono kunto on masentanut, niin tämä piristää ihan hirveästi. Jos juoksu ei onnistu tänä kesänä, niin salitreenit ainakin onnistuu. Tuntuu ihan epätodelliselta, että voin ruveta suunnittelemaan ihan koko kropalle uutta saliohjelmaa. Aion myös herätellä rakkaan harrastukseni taas uudestaan. Arvaatteko minkä? Joogan! ♥ Fysioterapeutin mukaan syksyllä käden voimataso on samaa luokkaa kuin ennen leikkausta. Huippua!