to top

Vaatimukset juoksuvaatteille

Mainos: 2XU – olen saanut postauksessa esiintyvät vaatteet ilmaiseksi Olen 2XU ambassador   Harrastan monipuolisesti eri urheilulajeja. Jokaisessa lajissa on omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa, myös varusteiden ja pukeutumisen suhteen. Minulle on ehtinyt kertyä aikamoinen määrä varusteita eri lajeihin. Harrastan aktiivisesti pyöräilyä (maasto ja maantie), juoksua (polku ja asfaltti), kuntosalia, uintia (avovesi ja allas) ja satunnaisesti joogaa. Olen testannut monenlaisia varusteita ja olen myös kokeillut monenlaisia omia virityksiä. Jokaisen uuden lajin kohdalla olen ollut hiukan ärsyyntynyt siitä, että taasko pitäisi hommata uusia varusteita. Aloitin aikanaan juoksuharrastuksen ikivanhoissa tuulihousuissa ja ties kuinka monta vuotta vanhoissa lenkkareissa. Talvisin lenkille lähtiessä vedin toisen takin verkkatakin päälle, pitkät kalsarit tuulihousujen alle, villakaulaliina kaulaan ja hölskyvä villapipo päähän. Muistan, että minun ja siskojeni mielestä välineurheilu oli naurettavaa hienostelua. [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Nykyään...

Continue reading

Triathlonin pikamatka suoritettu!

Tänään oli päivä, jolloin minusta tuli triathlonisti, jos pikamatkan suorittanutta voi sellaiseksi kutsua. Päivä oli kerrassaan jännittävä. Aamulla heräilimme kaikessa rauhassa meidän idyllisestä järvenrantamökistämme upeaan auringonpaisteeseen. Laittelin kisavarusteet oikeisiin pussukoihin, jonka jälkeen menimme aamiaiselle. Kisapaikalle päästyämme jännitys alkoi hiipimään. Hain Velo & Oxygenilta edellisenä päivänä huoltoon jättämäni pyörän. Onneksi vein sen huoltoon, koska kampi olisi kuulemma saattanut irrota reitillä. Velon Mika on kyllä sellainen velho pyörien kanssa, että tiesin pyörän olevan nyt kunnossa ja uskaltaisin hyvillä mielin lähteä kisaamaan ainakin pyörän kunnon puolesta. Kävimme Martinan kanssa kokeilemassa huollettuja pyöriämme. Pyöräilimme pienet lämmöt ja otimme muutaman tiukemman vedon. Sain tällä kropan heräämään tähän päivään ja hiukan varmuutta omaa suoritusta ajatellen. Edellisenä iltana olimme käyneet Valvatus-järvellä uimassa 400 metrin kisaradan läpi pariin otteeseen. Kellotin molemmat vedot....

Continue reading

Triathlonkisa lähestyy

Huomenna lähden tekemään matkaa kohti Joroista. Perjantaina on edessä elämäni ensimmäinen triathlonkilpailu. Osallistun pikamatkalle, joka on vain lyhyt pyrähdys, jos vertaa puolimatkaan saati ironmaniin. Eilen kuulin, että kilpailussa ei saa käyttää märkäpukua, sillä veden lämpötila on noussut yli sallitun rajan (22 °C). Käsittääkseni tämä on turvallisuusseikka. Märkäpuku on melko kuuma ja kehon lämpötila voi nousta liian korkeaksi. Ilman märkäpukua uiminen silti jännittää. Avovesiuinti ilman märkäpukua on aivan erilaista. Märkäpuku kelluttaa juuri sopivasti tuoden samalla turvallisuuden tunnetta. Tämä märkäpukuasia taitaa jännittää mua melkolailla, sillä näin viime yönä unta, että uintiosuus ei sujunut lainkaan. Käsien liikerata oli jäykkä ja puutteellinen. Kädet pyörivät vain sivulla enkä saanut vietyä kättä eteen, vaan käsi jäi unessa pyörimään sellaista ihme räpistelyä. :D Sain juuri hyvän idean. Taidan uida uintiosuuden rintaa,...

Continue reading

Liiku silloin kun se vähiten huvittaa

Silloin kun väsyttää eikä huvita mikään, silloin pitää lähteä liikkumaan. Eilen jälleen totesin tuon. Viime viikkoina liikkumiseni on koostunut oikeastaan vain pyöräilystä ja satunnaisista uintitreeneistä. En ole uskaltanut riskeerata takareiden hyvältä vaikuttavaa toipumista tekemällä mitään raskaampaa. Himmailu on tehnyt minut laiskaksi. Sen huomaa siitä, että treenaamaan lähteminen on koko ajan vain vaikeampaa eikä treenaaminen tule edes mieleen. Tässä on kyllä ollut paljon muutakin tekemistä, mutta olin jo melkein ehtinyt unohtaa kuinka paljon energiaa ja hyvää fiilistä treenistä saa. Eilen vedimme ylimääräisen yhteistreenin DLNjuoksutiimillä. Teimme tyttöjen kanssa tämän loikkatreenin hiukan muunnellen. Olen ollut viime päivinä tosi väsynyt. Ahkeroiminen käy voimille. Meinasin jo ehdottaa tytöille, että jätetään treeni väliin, mutta onneksi heillä ei tullut mieleenkään perua treenejä. Hurautin eilen Eläintarhan kentälle suoraan koulusta. Siellä Marianne...

Continue reading

Rantalentistä tammikuisessa Helsingissä

*Mainos: Tapahtuman järjesti 2XU  Tämän viikon tiistaina sain ihanan uuden motivaatiopiikin, kun muistin mun oman sporttaajaidentiteettini. Olen ollut viime aikoina vähän hukassa tämän urheilijaminäni kanssa, koska en ole voinut tehdä oikein mitään sellaista, josta saisin kunnolla kiksejä. Tiistaina pääsin 2XU Suomen järkkäämään aamutreenitapahtumaan Salmisaaren Biitsille, jossa pääsimme opettelemaan rantalentopalloa. Biitsillä oli 26 astetta lämmintä ja tietysti allamme oli hiekkaa. En ole koskaan ollut mikään joukkuepelaaja. Olen aina vältellyt joukkuepelejä kaikin mahdollisin tavoin, enkä oikein osaa sanoa syytä tähän. Ehkä se on se, että en ole ollut missään lajissa luontaisesti hyvä. Aikuisena osaa suhtautua itseensä rennommin ja uskaltaa paremmin heittäytyä uusiin tilanteisiin. Olin kokeillut lentopalloa ehkä kaksi kertaa aikaisemmin kouluaikoina, mutta rantalentopalloa en ollut koskaan kokeillut, vaikka kaverit ovat joskus houkutelleet rannalla lajin pariin. Lentopallosta...

Continue reading

Kauden ensimmäinen avovesiuinti

Tänään, vihdoinkin, pääsin märkäpukuineni rantaan. Sain jo useampi viikko sitten 2XU:lta märkäpuvun jälleen kesälainaan, mutta vasta nyt sain korkattua avovesiuintikauden. Olen uinut vuoden alusta lähestulkoon joka viikko altaassa ja varmaankaan siksi en ole saanut itseäni yksin avoveteen treenaamaan. Avovesiuinti on aina hiukan jännempää eikä näitä treenejä kannattaisikaan tehdä yksin. Avovesiuinnissa kannattaisi käyttää huomiopoijua, joka helpottaa näkymistä vedessä. Treenit kannattaa myös tehdä kaverin kanssa ihan jo turvallisuussyistä. Märkäpuku toki kelluttaa, mutta ei se mikään pelastusliivi ole. Avovedessä aallokko myös tuo pientä haastetta navigoimiseen ja hengittämiseen. Uimahallin vettä kylmempi vesi tuntuu alkuun vaikealta ja rauhallisen hengitysrytmin löytymiseen menee hetki. Uimaria on todella vaikea erottaa vedestä, kun kädet vain vilahtavat pinnan yläpuolella. Varsinkin, jos on aallokkoa, uimaria on suorastaan mahdotonta nähdä. Tyttäreni otti minusta rannalta kuvia...

Continue reading

Valoa tunnelin päässä

Vihdoinkin lähes neljän viikon sairastaminen näyttää siltä, että loppu todellakin häämöttää. Enpä olisi voinut huonompaan saumaan tilata tällaista flunssaa. Ehkä se oli vaan nyt tarpeen, vaikka kärsivällisyyttä koeteltiin ihan urakalla. Tulipahan katsottua telkkaria, neulottua pitkästä aikaa ja urpoiltua kotona neljän päivän sisällä siihen pisteeseen saakka, että Rami sanoi mulle, että "mene ulos, mene edes seisomaan tuohon pihalle hetkeksi". :D Minulle ei sovi liikkumattomuus, vaikken mikään himotreenaaja ole ollut enää ainakaan vuoteen, ehkä jopa kahteen vuoteen. [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Tiistaina kävin kokeilemassa treenaamista - tuntui hyvältä![/caption] [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Tänään pyöräilin töihin ja fiilistelin uutta sykemittaria. Suunto Spartan Ultraa. Tästä juttua myöhemmin. :)[/caption] Neljän viikon sairastaminen tarkoittaa myös neljän viikon lähes totaalista treenitaukoa. Arvaatteko jo? Ei, en silti ole perumassa Saariselkä MTB:tä,...

Continue reading

Uintikisa 12 asteisessa vedessä

Menisitkö? Minä menin, vaikka jännitti aivan älyttömästi. Olin käynyt samalla viikolla kokeilemassa ensimmäistä kertaa meressä uimista märkäpuvulla. Itse puku lämmitti eikä puvun peittämissä ruumiinosissa ollut lainkaan kylmä, mutta kasvojen pistäminen veteen tuntui hirveältä. Samalla viikolla kävin toisen kerran uimassa, tuolloin 18 asteisessa järvessä. Tuo kokemus oli alun takeltelua lukuun ottamatta tosi hyvä ja rauhoitti mieltä. Silti tuona kaatosateisena torstai-iltana Soutustadionilla oli super jännittynyt nainen. Hermoilin aivan viimeiseen saakka ja vielä vedessä lähtöviivalla ollessa mietin tulenko selviämään tästä. Varpaita pisteli kylmä vesi enkä vielä ollut laittanut edes kasvojani veteen. Ennen starttia juttelin monen ihmisen kanssa ja mieleen jäi soimaan Velo & Oxygenin Mikan sanat "aloita puolta hitaampaa kuin olet ajatellut uida". Lähdin uimaan hitaita vetoja samalla peläten, että hukkaan hengitysrytmin samoin kuin aiemmin samalla viikolla. Hengästyessä...

Continue reading

Avovedessä pulikoimassa

Huih. Nyt kyllä jännittää torstai! Torstaina on siis 2XU:n järjestämä Urban Swim Challenge, jossa uin 1500 metriä. Kävin tänään hakemassa2XU:lta kisaa varten lainaksi märkäpuvun ja kävin illalla testaamassa sitä. En ole siis koskaan uinut avovedessä matkaa, jos mökkireissujen laiturin päästä tehtyjä pyrähdyksiä ei lasketa. Tänään uin elämäni ensimmäistä kertaa märkäpuvussa. Tältä pohjalta olen lähdössä siis torstain uintitapahtumaan. Puin innolla märkäpuvun päälle. Olin kuullut, että pukeminen on jo itsessään melkoinen operaatio, mutta puku sujahti aika kivasti päälle. Rohkeana tyttönä suuntasin sitten lähimmälle uimarannalle ja tarkoituksena oli ottaa vähän tuntumaa mereen. Kahlasin vähän matkaa syvemmälle ja varpaita alkoi pistelemään, se tuntui tosi epämiellyttävältä. Ei auttanut, kahlasin pidemmälle ja rupesin uimaan. Märkäpuku lämmitti ihanasti, mutta varpaat, sormet ja pää oli edelleen hyisen kylmän veden armoilla. Uin muutaman vedon...

Continue reading

RunFest

Eilen juoksin toista kertaa hauskassa työporukoille suunnatussa juoksutapahtumassa RunFestissa. Pääsin juoksemaan yhdessä kolmesta 2XU:n tiimissä. Meidän tiimin kapteeni oli Lauri Kalima, joka on kuulemma yhdeksi Suomen seksikkäimmiksi miehiksi ihan jenkkisivusto Buzzfeedin mukaan rankattu mies. Vai mitä sanoo naiset? ;) Meidän tiimissä juoksi Tanja, Henriikka, Laura, Anna ja minä. Meitä kaikkia yhdistää juoksu. Ollaan törmätty jos jonkinlaisissa juoksutapahtumissa vuosien aikana. Huikeita naisia jokainen. Ihana Tanja! RunFestissa juostiin siis joukkueina viiteen pekkaan yhteensä puolimaraton. Yhdelle juoksijalle matkaa kertyi 4,2 kilometriä, mutta toki olisi voinut juosta vaikka koko puolimaratonin verran, jos olisi juoksuintoa riittänyt. Torstaina ei riittänyt. Yksi juoksuidoleistani, Laura. Meidän tiimillä oli niin hyvä meininki. Juoksimme kaikki aika rennolla otteella, mutta kuitenkin aika hyvin. Kannustimme toinen toisiamme innokkaasti ja tietysti kaikkia muitakin. Jokainen veti oman osuutensa noin 20 minuuttiin. Oma juoksuni...

Continue reading