to top

Kiitollisuuden aiheet juuri nyt

Anna-lehden somessa on menossa 21 päivän kiitollisuushaaste. Tänään on menossa haasteen kolmas päivä. Päätin ottaa haasteen vastaan ja ajattelin nyt pohtia hiukan kiitollisuutta. Katso kiitollisuushaasteen ohjeet linkistä. Olen huomannut, että sanon aika usein olevani jostakin kiitollinen. Kirjoitettuani tai sanottuani tuon sanan pysähdyn aina hetkeksi miettimään. Olen aidosti usein kiitollinen pienistäkin asioita, mutta pelkään että sana menettää merkityksensä, jos sitä käyttää liikaa. Tämä sana saattaa aiheuttaa ihmisissä vastareaktion. Nykyään kaikki on superkivaa, superihanaa, huippuhyvää...

Continue reading

Tarinat tykätyimpien kuvien takaa

Jälleen tulee yksi vuosi päätökseen. Minäkin halusin selvittää, mitkä kuvat olivat kuluvana vuonna tykätyimpiä. Instagramin tykätyimmät yhdeksän kuvaa saa tilattua best nine -sovelluksen kautta. Tykätyimmät kuvat kertovat ehkä enemmän siitä, mitä seuraajat haluavat somessani nähdä kuin siitä mitkä olivat itselleni vuoden kohokohtia. Kaikki minulle tärkeimmät hetket eivät löydy tuosta yhdeksiköstä. Näin Janitalla ja Vilmalla kivat postaukset, jossa kerrottiin tarinat tykätyimpien yhdeksän kuvan takaa, niin minäkin ajattelin koota postauksen näistä. Kulunut vuosi on ollut aika erikoinen. Vuosi alkoi uupumuksesta toipuen. Samalla aloitin päätoimisen opiskelun. Toipuminen ja uudenlaisen elämän opettelu on jatkunut siitä tähän asti. Työuupumus ja siitä aiheutuneet muut vaikeudet vei mielen ja itsetunnon pitkäksi aikaa matalaksi, mutta hyvällä toipumisen tiellä ollaan vieläkin. Vuoden 2018 tykätyimmät yhdeksän kuvaa Instagramissa 1. Selvitin ensimmäisen triathlonkilpailun kunnialla maaliin! Tulos...

Continue reading

Satunnaisia poimintoja blogihistorian varrelta

Aloitin bloggaamisen tammikuussa 2010. Elämä oli tuolloin melko haastavaa, mutta se ei näkynyt juurikaan ulospäin. Ennen blogin perustamista olin hurahtanut treenaamiseen. Innostuin treenaamisesta keskimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Olin blogin perustamiseen asti jakanut urheilufiilistelyitä Facebookissa, mutta halusin löytää fiilistelylle oman paikan. Näiden yli kahdeksan vuoden ajan olen jakanut blogiin palasia arjestani. Näihin vuosiin on mahtunut vaikeita ja kipeitä asioita. Nämä kokemukset ovat muuttaneet minua. Vasta ihan viime vuosina olen uskaltanut kertoa kokemuksistani ja ajatuksistani syvällisemmin. Inspiroiduin Monnan postauksesta ja ajattelin tehdä tällaisen blogihistorian pikakelauksen. Ei niinkään mitään tähtihetkiä, vaan satunnaisia poimintoja vuosien varrelta. 2010 Maaliskuu 2010, sain työpaikan vakuutusyhtiöstä, jossa viihdyin viisi vuotta. Otsahiukset olivat kertaluontoinen kokeilu. Ei tule toistumaan. Kuvassa ensimmäiset blogin kautta saadut lenkkarit keväältä 2010. Naama piti jostakin syystä blurrata. Se kuului tuolloin...

Continue reading

Ystäväkirja

Bongasin Martinan blogista ystäväkirja-postauksen ja ajattelin itsekin vastata näihin kysymyksiin. Rakastin nuorempana kaikkia ystäväkirjoja ja slämäreitä (miksi niitä teillä kutsuttiin?). Oli ihana lukea muiden vastauksia ja vastailla niihin itsekin. Vielä aikuisena sain lahjaksi aikuisten ystäväkirjan. Horoskooppi? Vesimies Paras juoma? Kahvi kauramaidolla, kuplavesi ja skumppa Lempiväri? Oranssi, muttei pukeutumisessa, paitsi treenivaatteissa. Lempiruoka? Varmaan joku tosi hyvä salaatti. Lempi nimi? Eltsu Suosikki vuodenaika? Kevät! Rakastan tätä valoa ja luonnon heräämistä. Lempieläin? Kissa Kirjasuositus? Katja Kallio: Yön kantaja Suosikki leffa? Kill Bill -leffoista tykkäsin aikanaan tosi paljon ja lisäksi elokuvat Holiday, Pretty Woman, Nottinghill jne. Lempimusiikki? Klassinen musiikki ehdottomasti. Onnennumero? Neljä tai kuusi. Hajuvesi? Clean Rain ja Clarins Eau des Jardins. Oon pitkään yrittänyt löytää uutta hyvää tuoksua. Ennen käytin aina pitkään yhtä ja samaa, kuten vaikka Hugo Bossin Femmeä, mutta en ole nyt löytänyt mitään tosi hyvää. Hajuveden pitäisi olla raikas ja särmikäs. Laukku? Mun kohdalla puhutaan...

Continue reading

Mikä minusta tulee isona?

Otsikossa olevan kysymyksen äärellä olen tällä viikolla viettänyt aikaa. Mainitsin tästä edellisessä postauksessa. Meillä on koulussa menossa tähän aihepiiriin liittyvä projekti, jonka sysäämänä tämän asian syvällisempi tarkastelu on ollut ajankohtaista. Meitä kehotetaan haaveilemaan ja unelmoimaan. Blogit, lehdet ja some julistaa tätä. Usko unelmiisi ja tee kovasti töitä unelmiesi eteen, niin kaikki on mahdollista, näin sanotaan. Some inspiroi meitä tavoittelemaan niin sanottua Instagram-ystävällistä elämää. Näemme sosiaalisessa mediassa monenlaista kauneutta, joka ainakin itselleni tuntuu kovin vieraalta ja kaukaiselta. Minun some- ja blogikuplani on antanut minun ymmärtää, että useimmat unelmoisivat jotenkin yksimielisesti samantyyppisistä asioista. Harvemmin nostetaan esiin arjen kauneutta ja onnellisia asioita. Ne koetaan liian tavalliseksi ollakseen inspiroivaa. Olen tainnut sivuta tätä asiaa joskus aiemmin kertoessani siitä, että ärsyynnyn kehotuksesta jahdata unelmiaan. En ole pessimistipertti, enkä...

Continue reading

Parasta juuri nyt

Mulla on tällä hetkellä aivan älyttömän inspiroitunut ja hyvä fiilis. Pitkä sairasloma, sen päälle pidetty loma ja lepo on tehnyt tehtävänsä. Olen nyt intoa ja energiaa täynnä. Maanantaina alkaakin sitten uusi arki. Tuleva tietysti jännittää ja vähän pelottaakin, eniten raha-asioiden takia. Uskon kuitenkin, että asiat selviää. Parasta tässä oman itsensä herruudessa on se, että voin tehdä tasan niitä asioita, joihin mun voimavarat ja mielenkiinto riittää opintojen ohessa. Olenkin luonnostellut postausta, jossa kertoisin tarkemmin yhteistöistä ja niihin liittyvistä periaatteistani. Nyt kuitenkin haluan fiilistellä, koska olo on juuri nyt onnellinen ja kiitollinen. Paita hiessä sydämellisessä ilmapiirissä Tämän hetken hyvä olo ja energiapiikki kumpuaa aamun tapahtumasta. Kävin Real Training Campin lanseeraustilaisuudessa. Oli ihana treenata pitkästä aikaa niin, että tuli kunnolla hiki. Parasta treeneissä oli se,...

Continue reading

Metsässä harmaus ei haittaa

Tänään oli vaihteeksi harmaa sää. Vettä tihkutti ja ikkunasta katsottuna sää näytti todella masentavalta. Olimme onneksi päättäneet jo aiemmin samalla viikolla, että lauantaina on pitkästä aikaa retkipäivä. Edellisestä koko perheen yhteisestä retkestä oli vierähtänyt jo useampi kuukausi. Minulla oli ollut jo pitkään kova hinku metsään. Nämä meidän koko perheen yhteiset retket ja aktiviteetit ovat aina melko koomisia, varsinkin lähteminen. Jos taaperon ja uhmaikäisen kanssa asiat ovat vaikeita, niin kyllä on teinienkin kanssa. Saan käyttää kaikki maanittelu- ja lahjontataidot, että saan porukan pöpelikköön. Pohjatyöt täytyy aloittaa jo useampaa päivää aikaisemmin, että retki ylipäänsä saadaan onnistumaan. Muuten tulee täystyrmäys samantien "en todellakaan oo lähössä mihinkään mettään". Tämä on jotenkin ristiriitainen ilmiö, sillä metsästä lähtee aina tyytyväistä porukkaa kotiin. Ehkä se on vain periaate,...

Continue reading

Ihana arki

En enää juurikaan ota kännykkäkuvia, vaikka kännykässäni on älyttömän hyvä kamera. Otan nykyisin enemmän videoita Instagramin tarinoiden puolelle ja muutenkin arkea tulee enemmän taltioitua videoiden muodossa. Ennen otin paljon kuvia niin oikealla kameralla kuin kännykälläkin. Aina oli kamera mukana. Nykyään haluan elää hetkiä läsnä enkä aina etsimen tai kännykän takaa. Olen kuitenkin ikävöinyt niitä ihan arkisia kuvia, joita on kiva katsella jälkikäteen. Juuri niitä aitoja siloittelemattomia kuvia, ei mitään viimeisen päälle hiottuja ja teknisesti virheettömiä kuvia, siksi olen yrittänyt taltioida joitakin hetkiä. Eniten rakastan meidän arkea silloin kun tytöt ovat meillä. Vaikka arki lasten kanssa on todella hektistä, niin se on sitä parasta arkea. Joskus oli niin, että se arki ahdisti eniten ja lomat ja muut spesiaalit jutut oli niitä, joita...

Continue reading

Kaksi viikkoa lepoa

Tiistaina tulee täyteen kaksi viikkoa totaalista lepoa. Lepääminen on ollut melko helppoa tällä kertaa. En ole edes pahemmin kiukutellut. Onhan tässä koko vuosi mennyt treenien suhteen juuri niin päin honkia kuin vain voi, ja olen sen myötä oppinut hyväksymään, että tätä tämä nyt on. Tällä hetkellä täydellisen lepäilyn ja keskivartalotreeneistä luistamisen takia välilevyn pullistuma muistuttelee ikävän kovaäänisesti olemassaolostaan. Olisinhan mä tietenkin voinut tässä odotellessani treenata keskivartaloa ja yläkroppaa, mutta en vain ole löytänyt minkäänlaista motivaatiosta siihen. Kävin kerran kahden viikon aikana salilla tekemässä yläkroppaa. Siinä kaikki. Tällä hetkellä mua mietityttää kovasti, miten tätä takareisivaivaa pitäisi lähteä nyt kuntouttamaan. Kortisonipiikin jälkeen piti levätä ja kortisonin tarkoitus on viedä tulehdus pois. En ole siis rasittanut jalkoja kahteen viikkoon lainkaan ja tänä aikana leposärky ja...

Continue reading