to top

Ihana arki

En enää juurikaan ota kännykkäkuvia, vaikka kännykässäni on älyttömän hyvä kamera. Otan nykyisin enemmän videoita Instagramin tarinoiden puolelle ja muutenkin arkea tulee enemmän taltioitua videoiden muodossa. Ennen otin paljon kuvia niin oikealla kameralla kuin kännykälläkin. Aina oli kamera mukana. Nykyään haluan elää hetkiä läsnä enkä aina etsimen tai kännykän takaa. Olen kuitenkin ikävöinyt niitä ihan arkisia kuvia, joita on kiva katsella jälkikäteen. Juuri niitä aitoja siloittelemattomia kuvia, ei mitään viimeisen päälle hiottuja ja teknisesti virheettömiä kuvia, siksi olen yrittänyt taltioida joitakin hetkiä. Eniten rakastan meidän arkea silloin kun tytöt ovat meillä. Vaikka arki lasten kanssa on todella hektistä, niin se on sitä parasta arkea. Joskus oli niin, että se arki ahdisti eniten ja lomat ja muut spesiaalit jutut oli niitä, joita...

Continue reading

Kaksi viikkoa lepoa

Tiistaina tulee täyteen kaksi viikkoa totaalista lepoa. Lepääminen on ollut melko helppoa tällä kertaa. En ole edes pahemmin kiukutellut. Onhan tässä koko vuosi mennyt treenien suhteen juuri niin päin honkia kuin vain voi, ja olen sen myötä oppinut hyväksymään, että tätä tämä nyt on. Tällä hetkellä täydellisen lepäilyn ja keskivartalotreeneistä luistamisen takia välilevyn pullistuma muistuttelee ikävän kovaäänisesti olemassaolostaan. Olisinhan mä tietenkin voinut tässä odotellessani treenata keskivartaloa ja yläkroppaa, mutta en vain ole löytänyt minkäänlaista motivaatiosta siihen. Kävin kerran kahden viikon aikana salilla tekemässä yläkroppaa. Siinä kaikki. Tällä hetkellä mua mietityttää kovasti, miten tätä takareisivaivaa pitäisi lähteä nyt kuntouttamaan. Kortisonipiikin jälkeen piti levätä ja kortisonin tarkoitus on viedä tulehdus pois. En ole siis rasittanut jalkoja kahteen viikkoon lainkaan ja tänä aikana leposärky ja...

Continue reading

Mitä onnellisuus vaatii?

Luin tänään Eveliina Tistelgrenin postauksen onnellisuudesta. Olen pyöritellyt samankaltaisia ajatuksia jo pidempään, mutta en ole löytänyt sopivaa lähestymistapaa tuoda asiaa blogiin. Mitä onnellisuus sinulle merkitsee? Mitkä ovat ne asiat, joiden tulee olla hyvin, että voit sanoa olevasi onnellinen? Minä olin ennen kova määrittelemään itseäni ulkoisten asioiden kautta. Sitä kautta miltä elämäni näyttää muiden silmissä. Janosin hyväksyntää joka puolelta, blogistakin. Enkä voi väittää, etteikö erityisesti läheisten mielipide vaikuttaisi edelleenkin itseeni. Halusin näyttää hyvältä. Seurasin vaatetrendejä ja ostelin vaatteita, laukkuja ja kenkiä, joiden ajattelin kohottavan statustani jollakin tavalla. Halusin, että näyttäisin muiden silmissä menestyneeltä ja kärsin ihan kauheasta huijarisyndroomasta. Mulla on aina ollut kunnianhimoa ja olen pyrkinyt menemään elämässäni jatkuvasti eteenpäin. Meninkin, mutten itse uskonut lainkaan itseeni. Pelkäsin, että kaikki jotenkin murenee ja tulee se...

Continue reading

Lomaltapaluu

Olin viikon ihanasti lomalla. Rentouduin ja latasin akkuja enkä stressannut mistään. Kertaakaan lomani aikana vatsani ei ollut kipeä, ei tullut ahdistavaa möykkyä vatsanpohjaan eikä ylimääräisiä sydämentykytyksiä stressistä. Loma ja lomalta palaaminen on usein juuri niitä hetkiä, jolloin on hyvä tarkastella omaa arkea vähän eri silmin....

Continue reading

Aamu alkaa illasta

Olen usein kuullut eri ihmisten sanovan, että aamu alkaa illasta ja uusi viikko aloitetaan jo sunnuntaina. Ymmärrän toki valmistelun ja suunnittelun merkityksen. Se auttaa lähes asiassa kuin asiassa. Tänään kuitenkin oivalsin ihan konkreettisesti mitä se tarkoittaa. Olen mieheltäni oppinut, että aikataulut kannattaa miettiä etukäteen ihan kokonaan, ettei käy niin kuin minulle aina, että juoksen takki auki ja kaulaliina perässä lepattaen stressihiki niskavilloissa. Usein kyllä ehdin, mutta täytyy sanoa, ettei ole kovin miellyttävää saapua paikan päälle huohottavana ja hikisenä ihan viimeisellä minuutilla. Tapaamisten väliin kannattaa sopia riittävä siirtymäaika. Tulevan päivän vaatteiden valmiiksi katsominen nopeuttaa kummasti lähtöä, puhumattakaan, jos laukkukin on valmiiksi pakattu. Erityisesti päivinä, jolloin on suunnitellut menevänsä ensin töihin ja sitten vielä treenaamaan, niin pakkaaminen nopeuttaa aamuja älyttömästi. Tällä tavoin aamuihin saa lisää...

Continue reading

Ihana kamala some

Arvatkaa mikä on täydellisen loman resepti? Se menee näin: Ei somea Ei aikatauluja Parasta seuraa Hyvää luettavaa Ei suunnitelmia Lomamme oli siis varsin onnistunut. Ensimmäisinä päivinä minun oli vaikeaa olla vain lomalla. Mielessä pyörivät työasiat ja lasten koulu- ja harrastusasiat. Lisäksi PMS teki minusta takakireän enkä osannut löysätä. Piti tirauttaa pienet kiukkuitkut ja tehdä sopivan tehokas kuntopiiri, sitten vasta sain pään naksahtamaan loma-asentoon. Olisimme saaneet lisämaksusta ostettua huoneeseemme nettiyhteyden, mutta päätin, että nyt olen kokonaan lomalla enkä vain puolittain. Saan lomasta niin paljon enemmän irti silloin kun olen ilman somea, blogia ja töitä. Voin sanoa, että tekee hyvää! Nyt tuntuukin vaikealta sopeutua siihen, kun puhelin pimputtaa koko ajan ja kun on jatkuvasti tavoitettavissa. Kapasiteetista menee iso osa ihan hukkaan siinä kun toinen käsi sutii kännykkää jatkuvasti...

Continue reading

Elämän plussat ja miinukset

Kysyin itseltäni mitä minulle kuuluu ja vastasin tosi hyvää. Kuulun niihin ihmisiin, jotka kysyttäessä vastaa rehellisesti mitä kuuluu. En koskaan sano tosi hyvää, ellei näin ei ole. Elämä tuntuu siis hyvältä tällä hetkellä monestakin syystä. Olen esimerkiksi niin innoissani lanseeraamastani #kaamostaistelu-kampanjasta, että meinaan tukehtua omaan innokkuuteeni. :D Uskon taas selviäväni yhden kaamoksen yli suhteellisen hyvällä mielellä. Aikuistumisessa on se hyvä puoli, että aina oppii ja kehittyy. Joka vuosi ei tarvitse kompuroida samojen kysymysten äärellä, ei ainakaan yhtä pahasti polvet ruvella. Virheistä oppii. Mun elämässä tuntuu olevan asiat tällä hetkellä oikeilla paikoillaan. Välillä pitää rähistä ja kyseenalaistaa, että osaa taas arvostaa kaikkea sitä mitä itsellä on. Jos vain eleskellä möllöttelis menemään, niin  kaikesta siitä onnesta tulisi itsestäänselvyys. Pitää muistaa olla kiitollinen ja itseäni haluan muistuttaa siitä,...

Continue reading

Kesäkilot, elämäntapamuutos ja muut otsikot, jotka nostaa verenpaineen

Syksyn kynnyksellä jokainen lehti ja blogi antaa vinkkejä elämäntapamuutoksen toteuttamiseen. Kesällä kun on tullut eleskeltyä miten sattuu ja kesäkilot on kertyneet vyötärölle. Tiedättehän nämä jutut? Kuulkaa nyt sarkastinen äänensävy kirjoituksessani, nimittäin mä inhoan näitä. Mulla nousee karvat pystyyn kun ruvetaan ylhäältä huutelemaan, että tee niin tai näin, niin elämästäsi tulee onnellisempaa. Tai syyllistetään siitä, jos on kesällä nauttinut elämästä. Lehdet ja blogit tarjoavat erilaisia ratkaisuja ongelmiin. En usko pätkääkään siihen, että laihduttamalla ihmisestä tulisi onnellisempi, haluttavampi tai tehokkaampi. En myöskään usko, että toisen ihmisen laatimien ohjeiden mukaan saavuttaisit mitään pysyvää muutosta. Elämäntapamuutos terminä kuulostaa elämän täyskäännökseltä tai sellaisia tarinoita olemme tottuneet lukemaan lehdistä. Oma elämäntapamuutokseni on tapahtunut pieni pala kerrallaan usean vuoden aikana. Elämä on jatkuvaa muutosta ja sopeutumista. Monen ison asian yhtäaikainen muuttaminen harvemmin onnistuu. Usein...

Continue reading

Totaalisesti lomalla

Tervehdys, onpa taas vaikeaa aloittaa kirjoittamista tauon jälkeen. Olin viime viikon lomalla. Olin ihan oikeasti lomalla. Poistin kännykästä sähköpostin, laitoin työmeiliin out of office -replyn päälle enkä avannut konetta kuin kerran vastatakseni yhteen meiliin. Avasin tosin koneen katsoakseni hömppää tietokoneelta lasten nukahdettua ja kerran yritin blogata, mutta en sitten jaksanutkaan. Viimeisimmän postauksen jälkeen on tapahtunut kauheasti. Ensin oli aivan mieletön avovesiuintikilpailu, josta kirjoitan myöhemmin ihan erillisen postauksen. Sitä seuraavana päivänä lähdin viikonlopuksi Jukolan viestiin töihin. Kokemus oli aivan ainutlaatuinen mutavelleineen ja valvomisineen. Jukolasta seuraavana aamuna hyppäsin aivan järkyttävän aikaisin junaan tyttöjeni kanssa ja suuntasimme Himokselle, jossa vanhempi siskoni oli lapsineen jo valmiina. Toinen perheellinen siskoni joutui perumaan flunssan ja raskauden viimemetrien vuoksi. Itse junamatka oli varsinainen seikkailu. Yritimme jäädä Jämsässä junasta, mutta junan...

Continue reading