Kaksi viikkoa lepoa

Tiistaina tulee täyteen kaksi viikkoa totaalista lepoa. Lepääminen on ollut melko helppoa tällä kertaa. En ole edes pahemmin kiukutellut. Onhan tässä koko vuosi mennyt treenien suhteen juuri niin päin honkia kuin vain voi, ja olen sen myötä oppinut hyväksymään, että tätä tämä nyt on.

Tällä hetkellä täydellisen lepäilyn ja keskivartalotreeneistä luistamisen takia välilevyn pullistuma muistuttelee ikävän kovaäänisesti olemassaolostaan. Olisinhan mä tietenkin voinut tässä odotellessani treenata keskivartaloa ja yläkroppaa, mutta en vain ole löytänyt minkäänlaista motivaatiosta siihen. Kävin kerran kahden viikon aikana salilla tekemässä yläkroppaa. Siinä kaikki.

Tällä hetkellä mua mietityttää kovasti, miten tätä takareisivaivaa pitäisi lähteä nyt kuntouttamaan. Kortisonipiikin jälkeen piti levätä ja kortisonin tarkoitus on viedä tulehdus pois. En ole siis rasittanut jalkoja kahteen viikkoon lainkaan ja tänä aikana leposärky ja kaikenlaiset tuntemukset on poistunut takareiden ja istuinkyhmyn alueelta. Vaikuttaa siis todella lupaavalta. Pelkään kuitenkin, että jos lähden liian innokkaasti tunnustelemaan jalan tilannetta, olen kohta taas treenikiellossa tai piikillä tai pahimmassa tapauksessa puukon alla. Täytyy kysyä viisaammilta apua. Selkääkin pitäisi oikealla tavalla osata varoa.

Tänään treenitauko on ottanut pääkopan päälle, nimittäin liikunta on mulle kaiken muun hyväksi myös mielialalääkettä. Jos elämässä tulee eteen asioita, jotka ärsyttää, surettaa, huolestuttaa tai stressaa, tämä kaikki yleensä lievenee treenaamalla. Monesti erityisesti luonnossa tehty treeni saa asiat asettumaan järkevämpiin mittasuhteisiin ja olon helpottumaan. Kroppa ei tunnu tällä hetkellä ollenkaan omalta ja turhautuneisuus alkaa pursuta joka tavalla ulos minusta.

Ensi viikolla on siis se maaginen kaksi viikkoa kulunut piikistä, nyt pitäisi vaan maltilla lähteä kokeilemaan jalkaa. Miten se tapahtuu? Onneksi mun mies toimii järjen äänenä ja kertoo vinkkejä mitä kannattaa tehdä tai jättää tekemättä. Tällä kertaa ajattelin totella, aina en nimittäin kuuntele, mutta silloin sympatiaakaan ei heru, jos kroppaa särkee. 😀

Treenitauon aikana olen ehtinyt viettää aikaa ystävien kanssa, olla luonnossa, poimia marjoja ja nauttia päiväkahveista Isosaaren kallioilla, kuten kuvista näky. Elämä on tietenkin paljon muutakin kuin se mitä somessa ja blogissa näkyy. Ihan vain pienenä muistutuksena jälleen, nimittäin mieli on juuri nyt aika apea monestakin syystä.

Nyt oman ison mieheni kainaloon, mietin läpi kaikki hyvät asiat ja ajattelin nukahtaa hymy huulilla, että uusi viikko olisi kepeä ja kiva.

 

9 thoughts on “Kaksi viikkoa lepoa”

  1. Kannattaa hakeutua osaavalle fyssarille. Luen harvakseltaan, enkä muista mitä kaikkea olet keirjoittanut, mutta oliko jalkaongelman taustalla jotain välilevyperäistä ongelmaa? Useinhan epänormaali lihaskireys viittaa siihen, että keho suojaa siltä todelliselta kivulta, esim alaselkä/hermo. Minulla prolapsi tarkoitti vuoden juoksukieltoa. Jos joku on sanonut, että muutaman kk:n päästä voi “testailla” juoksua, niin ei ole ammattikuntansa osaavinta kastia. Sillä päästään helposti takaisin lähtöruutuun. Tietyt vatsalihasliikkeet, pakaralihasliikkeet, roikkuminen on myös kiellettyä. Itselle kielto tuli myös uintiin, jottei lantioon tulisi väärää kulmaa, mutta vesijuoksuun suositus. Myös mtb on kiikun kaakun. Tauottamalla olen ajanut. Eli lämpimästi suosittelen osaavalle asiantuntijalle hakeutumista. Oikeat harjoitteet edistää parantumista, vaikka aikaa vie. Maltti on valttia, vaikka vaikeaa se on. Tiedän. Mutta, jos tähtäimessä on se, että vielä vuosia eteenpäin pystyy liikkumaan, niin se kannattaa. Ja tähän peukku.

    1. Kiitos pitkästä kommentista. 🙂

      Jalkaongelma on selästä erillinen ongelma. Selässä on välilevyn pullistuma, joka on lievä ja hyvin tyypillinen löydös ikäiseltäni eikä sinänsä haittaa arkielämää. Lisäksi siellä on sitä nikamasiirtymää, joka on myös kuulemma aivan normaalia eikä vaadi erityistä hoitoa. Selkää pitää nyt osata varoa ja vahvistaa keskivartalon lihaksia oikealla tavalla. Vaikken ole vaivasta tiennyt ennen magneettitutkimusta, olen kehoa kuuntelemalla osannut jättää ne tietyt jutut pois.

      Jalassa on takareiden jänteen pitkittynyt tulehdustila, joka vaatii nyt alkuun lepoa ja sen jälkeen oikeanlaista kuntoutusta.

      Malttia tässä tosiaan vaaditaan ja osaavia neuvoja ihmisiltä, jotka tietävät mikä kehoani vaivaa. 🙂 Juoksua en ajatellut tämän vuoden puolella enää pahemmin harrastaa ja ottaa muutenkin ihan kuntoutuksen kannalta. Olen henkisesti valmistautunut aloittamaan vesijuoksun ja muut tylsät kuntoutusliikkeet. Kroppaa pitäisi osata kuunnella muuttumatta kuitenkaan ihan neuroottiseksi.

  2. Miulekin heräsi ekana ajatus, että onko selkä ja jalka kytköksissä toisiinsa, mutta jos eivät ole niin hieno juttu!!! Itselläni revennyt välilevy oirehti jäätävinä pakarakipuina ja takareiden jänne tuntui siltä, kuin olis ollut aurauskeppi nilkasta pakaraan siinä jänteen tilalla. Kuntoutuminen ei todellakaan ole ollut iisiä, ja ainakin juoksulle olen saanut heittää hyvästit toistaiseksi. Maastopyöräilee pystyn, mutta heti perään en voi lähtee tekemään salitreeniä, pakko olla lepopäivä välissä, viissiin se pyöräilyn tärinä kiukuttaa selkää.

    Tsemppiä kuntoutukseen ja kirjoittelehan siitä tänne, minnuu kiinnostaa kovasti, jos sieltä jotain vinkkejä itselleenkin sais, ainakin vertaistukea 🙂

    1. Ei onneksi ole, sitä mä itsekin pelkäsin ennen magneettitutkimuksen tuloksien tuloa. Vähän kyllä jännittää tulevan viikonlopun Saariselkä MTB, että selviänkö edes ensimmäiseltä etapilta maaliin ja miten jalka ja selkä kestää. Lähden katselemaan, kun kerran lentoliput, majoitukset ja kaikki on jo hommattuna.

      Kirjoittelen varmasti kuntoutumisesta ja tilanteen etenemisestä.

  3. Sain pari tuntia sitten jonkun solomet pistoksen niin ei ainakaan kipuun auttanut vielä päinvastoin aattelin huomenna mennä salille ja jumpata kevyesti tänään kun ei lääkäri ainakaan kieltänyt niin sain iskiaskipuun piikin

    1. Mulle annettiin 13.00.iskiaskipuun solomet injektio lonkkaan ei vaikutusta ainakaan vielä aattelin tänään jumpata kotona vähän kyykätä ym.koska lääkäri ei ainakaan kieltänyt mutten kysynytkään salille meinaan mennä huomenna onko se haitallista?

      1. Ehkä lääkäri olisi kieltänyt, jos se olisi haitallista? Näin mä ajattelisin. 🙂 Toivottavasti sun vaiva paranee pian.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *