to top

Motivaatio löytyi

Arvatkaa miten löysin motivaation taas? Se löytyi niinkin yksinkertaisella tavalla kuin lepäämällä. Olen tottunut urheilemaan viikottain jo useamman vuoden ajan. Viikkoa pidempiä totaalisia treenitaukoja en muista. Sitten kun tulee pakollinen treenitauko, tai tarkemmin ottaen pakollinen tauko niistä omista lajeista, ja siitä johtuva hetkellinen lannistuminen, niin aikansa kun möllöttää välitilassa, niin alkaa tapahtua. Instagramia selatessa ja muiden blogeja lueskellessa tuli ihan älytön himo päästä treenaamaan. Samaan aikaan tuli pieni kiukku itseäni kohtaan. Mitä mä tässä olen oikein naukunut? Miten niin en voi tehdä mitään? Aina voi tehdä jotakin. Toisaalta, ihan näin turhautunut ja kiukkuinen en olisi, jos olisin treenannut jotakin tässä jalkavaivaa potiessa. Treenitauko teki siis tehtävänsä. Olen nyt energiaa täynnä ja valmis a) antamaan jalalle vielä tarvitsemansa levon, että se...

Continue reading

Hyviä uutisia!

Menin eilen aamulla pelonsekaisin fiiliksin lääkärin vastaanotolle kuulemaan tuomion olkapään tilanteesta. Olen onnistunut jotenkin saamaan olkapääni kipeäksi, molemmat, mutta pahemmin tämä oikean, leikatun käden. Menin nyt sen lääkärin vastaanotolle, joka minut leikkasi keväällä 2013. Minut leikkasi Vesa Savolainen Omasairaalassa. Heti kärkeen sain kuulla huojentavat sanat: "sinua ei tarvitse leikata". Huh. Sen jälkeen rentouduin ja muut vastaanottokäynnillä käydyt asiat menivät ihan eri tavalla perille. En voi muuta kuin kehua ammattitaitoista Vesaa. Hän on niin ymmärtäväinen ja huolellinen. Hän selitti huolellisesti löydöksen ja mahdolliset syyt sille. Sain nähdä magneettitutkimuskuvat. Katsottiin kuvat ennen leikkausta, leikkauskuvat ja vielä nämä uusimmat kuvat. Vesa tulkitsi kuvia niin, että mä jopa vähän ymmärsinkin niistä jotakin. Tilanne on nyt se, että mun täytyy ihan ensimmäiseksi hyväksyä, että en ole enää parikymppinen. Muija alkaa...

Continue reading