to top

Viiden tähden loma – virtuaalimatka Saariselän laduille

Olen ihan unohtanut kertoa täydellisestä hiihtolomastamme. Olimme tammikuun lopussa Saariselällä viikon lomalla. Ajatus lomamatkasta tuntuu nyt todella kaukaiselta ja saavuttamattomalta. Puhumattakaan kovista pakkasista ja hiihtämisestä. Siitä huolimatta laitan nyt lomatunnelmat jakoon. Jospa tämä postaus toimisi pienenä hengähdyshetkenä tämän kaiken epävarmuuden keskellä....

Continue reading

Saariselkä MTB: Viimeinen etappi

Ensimmäisen etapin fiilikset Toisen etapin fiilikset   Viimeisen kisapäivän aamuun heräiltiin huonosti nukutun yön jälkeen. Martina oli ollut jo pari tuntia hereillä kun minä vihdoinkin luovutin nukkumisyritysten kanssa. Yö meni siis levottomasti. Pyöräily tuli uniin. Erityisesti ensimmäisen etapin vasemman jalan lonksutus ja irtoamiset polkimesta kummitteli unissa. Aina uudestaan unessa jalka irtosi ja kolisi polkimeen. Nousin ylös ja menin hörppimään kahvia ja heräilemään Martinan seuraksi. Tuttuun tapaan Martina oli keittänyt molemmille kahvit ja kaikki varusteet oli sotilaallisessa rivissä. Sieltä riveistä tarjoiltiin minullekin magnesiumia, c-vitamiinia, b-vitamiinia ja urheilujuomaa. :) Olo oli sanalla sanoen hirveä. Peilistä katsoi umpiturvonnut naama ja jokaista kropan lihasta särki. Oli aivan kiljuva nälkä ja samaan aikaan hiukan huono olo. Konkoilimme taas aamupalalle ahtamaan itsemme täyteen. Aamupalalla meitä odotti tutusti Katariina, joka jo lopetteli...

Continue reading

Saariselkä MTB: Stage 2/3

Toisen ajopäivän aamuun valmistautuminen sujui hiukan rutinoituneemmin. Ahdoimme aamupalaa niin paljon kuin vain pystyimme, meinasi tulla samaa tietä ylös. Pakko syödä, että jaksaa. Huoneistossamme rupesi kuitenkin jälleen kuulumaan vuorotellen jännityksen puuskahduksia ja huokauksia. Edessä oli kuitenkin pisin etappi: 80 kilometriä ja pahimmat nousut. Vuorotellen tsemppasimme toisiamme ja uhosimme. Me niin tehdään tämä! Me ei olla mitään velliperseitä! Meitä motivoi myös pieni kilpailuasetelma, josta kuulimme edellisen maaliintulon jälkeen. Duo-kisassa oli vain kaksi paria. Me ja serkkuni ja hänen ystävänsä muodostama duo-pari. He voittivat ensimmäisen etapin ja päätimme, että näin ei tapahdu toista kertaa, koska alun tekniset ongelmat veivät meidän ajasta sen 20 minuuttia. :D Se on jännä, miten kilpailuasetelma tuo lisää boostia hommaan. Se auttoi jaksamaan tiukoissa paikoissa. Saavumme lähtöpaikalle aika viimetinkaan....

Continue reading

Saariselkä MTB: Stage 1/3

Tänään pyöräilimme Saariselkä MTB:n kolmepäiväisen etappikisan ensimmäisen etapin. Saavuimme Martinan kanssa Saariselälle eilen aamupäivällä. Samalle lennolle ja samaan kisaan tuli myös Katariina Laakkonen. Päivä meni leppoisasti. Kävimme Kaunispään huipulla syömässä ja loppupäivä kului valmistautuessa. Kasasimme pyörät, tarkistimme, että kaikki on niin kuin pitääkin ja jännitimme aivan sekopäisesti tulevan päivän säätä. Viime vuoden Saariselkä MTB:n lauantain etapilla satoi koko päivän vettä kaatamalla ja ilma oli todella kylmä. Muistan, miten maalissa paleli ja reitillä kohmeisien käsien tärähtely ohjaustankoa vasten tuntui sähköiskuilta. Tälle päivälle sääennuste oli vieläkin huonompi. Ennustettiin koko päiväksi kaatosadetta ja ilman lämpötilaksi +6, joka vastaa iholla -1°C. Tongin epätoivoisesti matkalaukkuani ja mietittiin yhdessä moneen kertaan mitä ihmettä kisaan puetaan päälle. Minulla ei tietenkään ollut sateen pitäviä housuja mukana. Kukapa niitä...

Continue reading

200 kilometriä tunturissa

Reilun viikon verran olen maistellut treenielämää kortisonipiikin jälkeen. Nautin niin täysillä! Mulla on (ollut) oikeassa takareidessä jännevamma, joka on oireillut jo pidempään. Kohta nelisen viikkoa sitten jalkaan laitettiin kortisonia, jonka jälkeen mun piti pitää täydellistä lepoa jaloille. Piikin jälkeen ensimmäiset päivät jalkaa särki heti puudutuksen lakattua, mutta sen jälkeen lepo teki tehtävänsä ja kipu ja kaikenlaiset tuntemukset poistuivat jalasta. Levon jälkeen aloitin varovaisen tunnustellen kevyttäkin kevyemmällä lihaskuntotreenillä, vesijuoksulla, uinnilla ja pyöräilyllä. Mieliala nousi kohisemalle heti kun pääsin taas treenaamaan, vaikkakin ihan kevyesti. Jalan liikkuvuus on parantunut älyttömästi mikä viittaisi hyvään toipumiseen, venyttely on edelleen kielletty. En ole uskaltanut blogissa tai missään muuallakaan hirveästi hehkuttaa lähtöäni Saariselkä MTB -maastopyöräkisaan. Olin viime vuonna samassa kisassa Heidin kanssa. Tuo reissu oli hiukan epäonninen minun pitkittyneen...

Continue reading

Vaellusvideo: Aittajärveltä Saariselälle

Varustelupostaus 1. Vaelluspäivän postaus: Suomujoen vartta etelään 2. Vaelluspäivän postaus: Suo siellä, vetelä täällä 3. Vaelluspäivän postaus: Vaaroilta tuntureille 4. vaelluspäivän postaus: Sataa sataa ja sitten paistaa 5. vaelluspäivän postaus: Eksymistä ja turnausväsymystä Tässä on meidän viiden päivän vaellus tiivistettynä reiluun kymmeneen minuuttiin. Reissu oli mahtava, vaikka välillä koettiin turhauttaviakin hetkiä, kuten videolta ilmenee.  Ne kuuluvat kuitenkin asiaan ja fiilis oli silti koko ajan positiivinen. Toivottavasti teille välittyy videolta edes vähän se, kuinka hienoa on erämaassa vaeltaminen. T. Rami https://youtu.be/QXHP5zjkHvM  ...

Continue reading

5. vaelluspäivä: Eksymistä ja turnausväsymystä

Laittelimme aamupalaa Luulammen päivätuvan portailla, johon ehti jo ensimmäinen päiväretkeläinenkin rupattelemaan ja toisesta teltasta myös kömpi aamupalapuuhiin yksinvaelluksen alkutaipaleella oleva helsinkiläismies. Hiukan kateellisena katsoin hänen valmistautumistaan matkalle kohti Sokostia. Sinne meidän pitää vielä joskus päästä. Ja Kilpisjärvelle takaisin. Kilpisjärvellä on aina aivan erityinen paikka mun sydämessä....

Continue reading

4. vaelluspäivä: Sataa sataa ja sitten paistaa

Nukuin yön tosi sikeästi, vaikka jälleen heräilinkin puutuneisiin jäseniin. Nukahdin aina uudestaan tosi syvään uneen. Aina herätessä vesi vaan ropsotteli teltan kattoon. Olin jo kuudelta ihan virkeä, mutta jatkoin unia siinä toivossa, että sade hellittäisi. Vasta yhdentoista aikaan kyllästyimme jättipitkiin uniin. 14 tuntia unta on vähintäänkin riittävästi. Toisia katsottuamme revettiin nauramaan. Eipä ole ennen tuollaisia silmäpusseja nähty kummallakaan, oli pakko ottaa selfie....

Continue reading

3. vaelluspäivä: Vaaroilta tuntureille

Keskiviikkoaamu oli kolea ja pilvinen. Edellisiltana suunnittelemani aamunavauksena suoritettava joen ylitys ei tuntunut enää yhtään hyvältä idealta. Päätimme kokeilla vaihteeksi joen pohjoispuolta, koska sinne puolelle piti joka tapauksessa päästä, että kaavailemani oikoreitti onnistuisi. Karttaan merkittyihin ylityspaikkoihin ei nyt näin sateisen kesän jälkeen uskaltanut luottaa, olimmehan sen edellisenä päivänä todenneet....

Continue reading

2. vaelluspäivä: Suo siellä, vetelä täällä

Heräsimme puoli yhdeksältä keittelemään aamukahvit ja pistimme pussipuurot tekeytymään. Tällä reissulla ruokapolitiikkaamme on kaikista helpoimmasta päästä. Kahvit ovat Nescafé-annospusseja, puurot BlåBandin pussimuonaa, samoin kaikki muut ateriat. Välipaloiksi meillä oli Tupla- ja Evoke-patukoita. Tällä menetelmällä säästyimme astioiden tiskaamiselta. Pussiruoat olivat tällä reissulla myös oikein maistuvia, joskin aika kalliita....

Continue reading