to top

Ympyrä sulkeutuu

Aloitin blogin kirjoittamisen tammikuussa 2010. Moni teistä varmasti muistaa tämän tarinan. Aloitin blogin kirjoittamisen ylläpitääkseni kirjoitustaitoa. Jouduin tuolloin jättämään juuri aloittamani toimittajaopinnot kesken ja menemään töihin. Tuli finanssikriisi, joka vei meidän perheeltä kaiken.

Elämä kuljettelikin sitten melkoisen töyssyistä tietä tähän pisteeseen. Aikamoinen matka on tullut kuljettua. Viime päivinä olen käynyt läpi blogin alkuaikojen tekstejä. Vaikka etenkään alussa en kirjoittanut niistä asioista, jotka aiheuttivat elämässäni myllerrystä, niin minä muistan ne tunnelmat selvästi. Ajattelinkin tehdä jonkin koostepostauksen näistä vanhoista postauksista. Ajatuksia-kategorian loppupäästä löytyy kaikenlaisia kryptisiä ajatelmia ja nauruntyrskähdyksiä aiheuttivat Treenipäiväkirja-kategorian alta löytyvät belfiet ja muut kummalliset poseeraukset. Aika paljon olen muuttunut ja kasvanut noista vuosista. Suhtautumiseni on muuttunut niin monella tavalla.

Välillä tekee mieli listata kaikki kamalat vastoinkäymiset ja kirjoittaa auki kaikki se kokemani tuska. Mutta mitä menneessä rypeminen auttaisi? Heikkona hetkenä muistan vain kaikki vastoinkäymiset, mutta juuri nyt muistan myös onnistumiset ja ajatukseni tulevaisuudesta ovat valoisia.

Tällä viikolla opintorekisteriin napsahti ammattikorkeakouluopintojen viimeinen suoritus. Viimeisen kurssin suorittaminen oli yllättävän vaikeaa henkisesti. Pelkäsin jostakin selittämättömästä syystä, etten pääsisi kurssia läpi. Kirkkaasti hyväksytty suoritus käynnisti tunnemyrskyn. Silmieni edessä vilisivät vuodet 2006–2019. Muistin ne kaikki kompuroinnit ja haasteet. Olen selviytynyt niistä kaikista ja nyt olen tässä. Aika kova suoritus. Juuri nyt pystyn näkemään sen, että olen selviytyjä. Nyt on kaikki hyvin ja edessä on varmasti hyvä tulevaisuus.

Aloitin blogin harrastuksena ja päätän bloggaajaurani siihen, että teen tätä jatkossa vain harrastuksena. En lupaa vilkasta julkaisutahtia, vaan kirjoitan silloin kun minulla on halu kirjoittaa tai jakaa kuvia. Tämä uusi blogipohja on täydellinen myös valokuvien jakamiseen. Bloggaaminen on antanut mulle valtavasti. Tuskin ilman blogia olisin tullut pohtineeksi elämääni, arvojani, ajatuksiani, mielipiteitäni ja kaikkia valintojani näin juuria myöten. Se on ollut paikoitellen todella raskasta ja ahdistavaa, mutta olen oppinut paljon. Muun muassa sen, miten paljon helpommalta elämä tuntuu ilman säännöllistä blogin ja somen päivittämistä.

Olen saanut teiltä seuraajilta valtavasti. Olen saanut vertaistukea, lohdutusta, vinkkejä, viisautta ja maailmankuvan avartamista. Yhtenä todella konkreettisena esimerkkinä on tänään vietettävät kemut, joihin tulee viime kevään #endorfiinikoukussarun-juoksuporukka. Elämääni jäi nippu upeita ihmisiä.

Blogin hienosäätö on vielä hiukan kesken. Jos huomaat toimimattomia linkkejä, puuttuvia kuvia tai muuta kummallista, niin laittaisitko mulle viestiä tai kommenttia aiheesta? Blogin bannerikuvakin on nyt vain joku, että päästään alkuun. Mun silmä on jo tottunut tuohon. Tuossa hetkessä mulla oli hetken hyvä olla, vaikka kesä muuten vaikea olikin.

Mikäli jaksat vielä roikkua mukana, kertoisitko minulle, mikä saa sinut tulemaan blogiini?

❤️Elina

  • Mirja

    Sinä❤

    November 30, 2019 at 11:40 am Reply
  • Pinja

    Ihailen sua ja sun päätöksiä. Oot varmasti esikuva monelle meistä ❤️

    November 30, 2019 at 6:36 pm Reply
  • Laura Haapaniemi

    Ainut blogi, jota jaksan seurata 😊 mun mielestä blogiisi on vaan niin ihana aito ja rehellistä pohdintaa elämästä, sosiaalisesta mediasta ym.
    Kiitos, että jaksat kirjoittaa ja jakaa ajatuksiasi ❤️

    November 30, 2019 at 6:38 pm Reply
  • Heikki

    Minun mielestä sekä blogisi että somesi on muuttunut entistä mielenkiintoisemmaksi juuri siksi, että väkinäinen tekeminen on jäänyt.
    Aitous vie voiton!

    November 30, 2019 at 7:14 pm Reply
  • Marke

    Elämänmakuiset jutut!

    November 30, 2019 at 7:29 pm Reply
  • Ansku

    Olet aito, rohkea ja rehellinen. Siksi vieläkin mukana ❤️

    November 30, 2019 at 7:36 pm Reply
  • Sanna

    Törmäsin sattumalta sun blogiin vuonna 2010 eli melko samoihin aikoihin kun aloitit blogin. Blogeja on paljon ja oli jo silloin, mutta sun blogi on ainut mitä olen säännöllisesti seurannut tähän päivään asti. Sun blogi on aidon oloinen ilman pintaliitoa ja kirjoitat niistä kurjemmistakin hetkistä mitä meillä kaikilla on. Jotenkin olen aina voinut samaistua sun ajatuksiin ja saanut sulta myös hyviä treenivinkkejä. Olen ollut ihan äärettömän iloinen sun puolesta kun olet kaikista niistä vaikeuksista selvinnyt mistä olet kirjoittanut. Kiva kun jatkat vielä blogin pitämistä, seuraan sua kyllä instassakin😁

    November 30, 2019 at 7:42 pm Reply
  • Emppu

    Tottakai mukana täälläkin! <3

    November 30, 2019 at 8:27 pm Reply
  • Solkku

    Olen seurannut blogiasi alkuajoista lähtien. Pidän siitä, että olet ihminen, sinussa kiertää veri ja keuhkot hengittää. Et ole pelkkä kiiltokuva jota nykysome meille syöttää. Olet rehellinen itsellesi sekä seuraajillesi. Oma elämäni sisältää paljon samoja elementtejä ja kiva aina välillä kurkkailla mitä sulle kuuluu. Olis hauska josku törmätä livenä, ehkä niin käy ehkä ei 😙. Kaikkea hyvää, nyt harrastuspohjalta! Tila antaa uudelle mahdollisuuden.

    December 1, 2019 at 6:39 pm Reply
  • Eveliina Feodoroff-Rantala

    Monipuolisuus ja aitous. ❤

    December 3, 2019 at 1:07 pm Reply

Leave a Comment