Silloin kun väsyttää eikä huvita mikään, silloin pitää lähteä liikkumaan. Eilen jälleen totesin tuon. Viime viikkoina liikkumiseni on koostunut oikeastaan vain pyöräilystä ja satunnaisista uintitreeneistä. En ole uskaltanut riskeerata takareiden hyvältä vaikuttavaa toipumista tekemällä mitään raskaampaa. Himmailu on tehnyt minut laiskaksi. Sen huomaa siitä, että treenaamaan lähteminen on koko ajan vain vaikeampaa eikä treenaaminen tule edes mieleen. Tässä on kyllä ollut paljon muutakin tekemistä, mutta olin jo melkein ehtinyt unohtaa kuinka paljon energiaa ja hyvää fiilistä treenistä saa.
Eilen vedimme ylimääräisen yhteistreenin DLNjuoksutiimillä. Teimme tyttöjen kanssa tämän loikkatreenin hiukan muunnellen. Olen ollut viime päivinä tosi väsynyt. Ahkeroiminen käy voimille. Meinasin jo ehdottaa tytöille, että jätetään treeni väliin, mutta onneksi heillä ei tullut mieleenkään perua treenejä.
Hurautin eilen Eläintarhan kentälle suoraan koulusta. Siellä Marianne jo lämmitteli ja kohta myös Maru pölähti paikalle. Treenin loppupuolella saimme vielä Lauran mukaan seuraamaan viimeisiä vetoja ja keskivartalotreeniä (ja ottamaan kuvia). Ensimmäistä kertaa olimme koko jengi samaan aikaan koolla. 🙂 Meillä on tosi kiva porukka!
Oli kyllä kiva treenata ja erityisen kiva oli treenata porukalla. Tällaiset projektit saa kyllä niin paljon lisää motivaatiota ja harmittaa, kun tämä päättyy jo ihan pian. Mitä sitä seuraavaksi keksisi? Jonkun tavoitteen tarvitsisin, että jaksan kiinnostua treenaamisesta.
Kahden viikon päästä on tämän porukan koitos: Helsinki City Maratonviesti. Ja huomenna kisaan Marun kanssa City Survivorsissa. Jännittää!!
Kuvat: Laura Kiuru
*Mun vaatteet saatu 2XU:lta ja kengät koko tiimille sponsoroi New Balance
Tuo on kyllä totta, että jos vähääkään on nihkeä olo ja ei huvita niin kannattaa vain lähteä. Yleensä vaikka pelkkä raitis ilma ja kropan liikuttaminen piristää :). Itse huomaa kun tekee sisällä töitä ja töihin kulkee autolla, että välillä kaipaa ihan vaan sitä raitista ilmaa :D.
Se on tosiaan totta, vaikkei sitä haluaisi myöntää varsinkaan silloin kun juuri vähiten huvittaa. 🙂 Pienikin liikunta ja happihyppely yleensä tekee tosi hyvää!