to top

FODMAP-ruokavalioon soveltuva leipä

*Kaupallinen yhteistyö Rakastan leipää! Enkä ole koskaan pystynyt luopumaan kokonaan siitä, vaikka vatsani on yrittänyt kapinoida sitä vastaan. Kärsin ärtyvän suolen oireyhtymästä ja sen vuoksi vatsani kestää vain valikoidusti leipää. Vuosikausia aamupalani on ollut sama: kaksi leipää vaihtelevin päällyksin ja iso kupillinen kahvia. Mikään muu aamupala ei ole yhtä nautinnollinen ja täydellinen. Olen joutunut kärsimään nautintoni vuoksi, mutta onneksi en enää!...

Continue reading

Mitä syödä pitkän lenkin jälkeen?

Erään viikonlopun yhteislenkin jälkeen yksi juoksijoista kysyi minulta, mitä kannattaisi syödä lenkin jälkeen. Tokaisin siihen, että "ruokaa". Vastasin kysyjälle niin ylimalkaisesti, että se jäi pyörimään mieleen ja päätin kirjoittaa aiheesta postauksen. Itselleni nämä ravintoasiat ovat vihdoinkin niin selkäytimessä, etten enää aktiivisesti mieti mitä syön. Moni aloitteleva aktiiviliikkuja varmasti pohtii asiaa ja etsii vielä itselleen sopivaa tapaa syödä. En ole ihan hirveästi kirjoittanut blogissani ruoasta. Siihen on pari syytä. Syön niin tavallisesti ja tylsästi, ettei siitä ole paljoa näytettävää, etenkään mitään sellaista, mitä olisi kiva katsoa. Smoothiebowlien näpräämiset ja muut kauniilta näyttävät annokset eivät kuulu arkeeni. Lisäksi olen vierastanut sitä ajatusta, että antaisin tarkkoja ohjeita syömiseen. Some ja blogit ovat täynnä erilaisia ohjeita ja itse koen, että ne ohjeet vain saavat ihmisten...

Continue reading

Yhden yön irtiotto

*Mainos: Hotel Rantapuisto Saimme mieheni kanssa kutsun Hotel Rantapuistoon herkuttelemaan blinibuffettiin ja rentoutumaan yhdeksi yöksi. Olin pari vuotta sitten tyttärieni kanssa samaisessa hotellissa vierailulla. Tuo vierailu oli mieleenpainuva, joten ilahduin kutsusta ja vastasin heti, että tulemme mielellämme. Viime perjantaina lähdimme suoraan työpisteiltämme kohti Ramsinrantaa, jossa Hotel Rantapuisto sijaitsee. Sovimme miehen kanssa treffit Sörnäisten metroasemalle. Olin kotona vietetyn etäopiskeluviikon jälkeen ihan nuhjuinen. Olin opiskellut koko päivän niin ahkearasti, etten ehtinyt edes meikata saati syödä kunnolla ennen lähtöä. Kävelimme Rastilan metroasemalta hotellille. Saavuimme Ramsinrantaan juuri sinisellä hetkellä. Ehdimme rentoutua ja laittautua huoneessamme sopivasti ennen blinibuffettiin lähtöä. Hotel Rantapuistossa on ihana tunnelma. Minua viehättää hotellin 60-luvun tyyli, se tuntuu lämpimältä ja kodikkaalta. Hotelli on ihan merenrannalla ja sitä ympäröi ihana luonto. Rantapuistossa tulee sellainen olo kuin olisi...

Continue reading

Kuukausi ilman sokeria

Minulla ja siskollani on ollut tapana vuodenvaihteessa asettaa ainakin yksi yhteinen tavoite tai haaste alkavalle vuodelle. Usein haasteet eivät ole pitäneet montaa päivää, sillä muutos tai tavoite vaatii toteutuakseen aidon halun. Tänä vuonna päätimme treenata yhdessä Joroisten puolimatkan triathlonille ja olla tammikuu ilman sokeria. Treenitavoite oli ollut itselläni jo mielessä viime kesästä lähtien, joten tuohon tavoitteeseen oli helppo suostua. Toki sillä varauksella, ettei tule urheiluvammoja. Sokeriton tammikuu tuntui myös helpolta tavoitteelta, koska en mielestäni syö juurikaan herkkuja. Päätin myös jättää viikonloppuihin kuuluneet rentoutusviinit pois. Lähtökohtaisesti vastustan ajatusta siitä, että täytyy kieltämällä kieltää itseltään jotakin, vaan mieluummin niin, että oivaltaa jonkun asian olevan itselleen haitallista ja siksi haluaa luopua siitä. Sokerista luopuminen on tuntunut vaikealta. Sovimme siskon kanssa, ettemme lähde syynäämään piilosokereita, vaan pysyttäydymme...

Continue reading

Ihan pähkinöinä!

*Mainos: Den Lille Nøttefabrikken. Postauksen lopussa on arvonta. Eilen oli ihan huikea päivä! En oikein tiedä mistä edes aloittaisin, koska kuluneet viikot ja erityisesti pari edellistä päivää ovat olleet täynnä monenlaisia tuntemuksia. Pari vuotta sitten kiersin kaiken maailman juoksukisat niin poluilla kuin asfaltillakin. Juoksin ympäri vuoden ja mun juoksukunto oli aina sellainen, että olisin voinut koska tahansa juosta puolimaratonin alle kahden tunnin aikaan. Kaikki treenaamiseni oli rakennettu juoksun ympärille. Ja sitten tuli takareisivaiva, josta olen kärsinyt kohta jo kaksi vuotta. En ole voinut juosta oikein ollenkaan pitkiin aikoihin. Edellinen kunnollinen juoksusuoritukseni taitaa olla viime kesän Jukolan viestistä. Urheiluvammasta toipuminen on ollut monin tavoin kasvattavaa, mutta myös erittäin turhauttavaa. On ollut vaikea asennoitua mihinkään tavoitteelliseen treenaamiseen, koska mikään muu ei kiinnosta yhtä paljon kuin juoksu....

Continue reading

Minä olen juoksutiimini heikoin lenkki

*Mainos: Den Lille Nøttefabrikken Kevät on mun lempi vuodenaika ja kaikkiin keväisiin on jo useamman vuoden kuulunut olennaisena osana juoksu. Erityisesti tänä keväänä olen niin iloinen, että olen päässyt taas ottamaan juoksuaskeleita. Keräsin muutama viikko takaperin juoksutiimin osana Den Lille Nøttefabrikken -yhteistyötä. Nelihenkinen tiimimme treenaa toukokuun 19. päivä juostavaan Helsinki City Marathonviestiin. [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Maru, Tommy, minä[/caption] Olemme nyt treenanneet tiimimme kanssa kaksi kertaa Tommy Ekblomin johdolla Eläintarhan urheilukentällä. Niin monena keväänä olen aloittanut jonkin juoksuprojektin ja aina projektien aikana on tullut tepsuteltua yleisurheilukentän mondoa ympäri ja ympäri. Yleisurheilukentän tunnelma nostattaa pintaan monenlaisia juoksumuistoja aiemmilta vuosilta. Yleisurheilukentillä on tullut vietettyä aikaa kaatosateessa, auringonpaisteessa, navakassa tuulessa, helteessä, rakastuneena, vihaisena...

Continue reading

Täyden kalenterin kanssa tasapainoilua

Nyt on tiistai-ilta ja tuntuu kuin viikko on olisi jo tosi pitkällä. Viikon jokainen päivä on aivan täyteen aikataulutettu. Täysi kalenteri aiheuttaa sen, että arvostaa jokaista tuntia vuorokaudessa. Kiirettä jatkuu onneksi enää vain tämän ja seuraavan viikon. Sitten vuorossa on ansaittu viikon loma. Kiireinen elämäntyyli on täysin itse aiheutettua enkä todellakaan valita. Olen todella etuoikeutetussa asemassa, kun saan täyttää arkeni pelkästään sellaisista asioista, jotka tuntuvat mielekkäiltä ja vievät minua elämässäni eteenpäin. Nautin sopivasta kiireestä ja tapahtumarikkaasta arjesta, mutta ihan tällainen kiire ei ole kyllä pidemmällä aikavälillä hyväksi. Onneksi kiire loppuu ensin lomaviikoksi ja toukokuussa alkaakin kesäloma! Päätin opiskella kesän, mutta suorittaa vain juuri ne aikuiskoulutustukeen vaadittavat opintopisteet (eli tosi vähän). Luokittelen kesälomaksi sellaisen kesän, jolloin saan opiskella asioita, jotka kiinnostavat minua. Tässä...

Continue reading

Arkiruoka, arkkiviholliseni

Minulta pyydetään usein postauksia ruuasta ja ravinnosta. Ruoka on hyvin keskeinen osa elämää ja arkea meille kaikille. Mun arjessa se on sellainen iso ja epämiellyttävä kivireki. Viime aikoina olen yrittänyt löytää ratkaisua siihen, miten tämän suhtautumisen saisi muutettua ja miten saisin itseni kiinnostumaan ruuanlaitosta. En tiedä mistä tämä syvä viha ruoanlaittoa kohtaan kumpuaa. Ehkäpä niiltä ajoilta, jolloin jouduin laittamaan ruokaa kaksi kertaa päivässä lasten ollessa pieniä. Ruoanlaitto ei vain ole koskaan ollut mulle mikään intohimo, vaan ennemminkin sellainen välttämätön paha. Leipomisesta saan itseni kiinnostumaan kerran vuodessa lasten synttäreiden aikaan ja siinä olenkin ihan kohtuullisesti onnistunut. [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Kirjolohipasta (gluteeniton).[/caption] Meidän perheessä mun ruoanlaittotaidot on yleinen vitsi. Viime aikoina lapset ovat laittaneet meillä ruokaa enemmän kuin minä ja huomattavan paljon paremmalla menestyksellä....

Continue reading

Toivepostaus: sensuroimaton ruokapäiväkirja

Olette pitkään toivoneet minulta ruokapäiväkirjapostausta ja perusteellista selvitystä ruokavaliostani. Olen aina kuitannut pyynnöt jollakin ympäripyöreällä vastauksella, mutta nyt vihdoinkin ajattelin tarttua aiheeseen. Olen vierastanut ruokapäiväkirjan tekemistä muutamista syistä: En ole esimerkkikansalainen, enkä halua sellaiseksi myöskään ryhtyä. Syön tavallista kotiruokaa, joka ei ole kovin kuvauksellista. En pidä ruokien kuvaamisesta. En koe, että ruokavaliossani on mitään kiinnostavaa. Minkälaista ruokavaliota noudatan ja miksi? Yksinkertaisuudessaan syön kaikkea mitä vatsani kestää ja välillä otan tietoisen riskin, ja syön jotakin sellaista, josta tiedän mahan suuttuvan, kuten karkkia. Pääosin haluan voida hyvin ja siten, ettei vatsani invalidisoi minua. Vatsani ei kestä FODMAP-hiilihydraatteja, joten välttelen niistä suurta osaa. En kuitenkaan automaattisesti hylkää kaikkia FODMAP-ruoka-aineita ruokavaliostani, vaan karsin kokeilun kautta epäsopivat pois. Minun täytyy ehdottomasti välttää raakoja sipuleja ja valkosipulia myös...

Continue reading