Minulta pyydetään usein postauksia ruuasta ja ravinnosta. Ruoka on hyvin keskeinen osa elämää ja arkea meille kaikille. Mun arjessa se on sellainen iso ja epämiellyttävä kivireki. Viime aikoina olen yrittänyt löytää ratkaisua siihen, miten tämän suhtautumisen saisi muutettua ja miten saisin itseni kiinnostumaan ruuanlaitosta.
En tiedä mistä tämä syvä viha ruoanlaittoa kohtaan kumpuaa. Ehkäpä niiltä ajoilta, jolloin jouduin laittamaan ruokaa kaksi kertaa päivässä lasten ollessa pieniä. Ruoanlaitto ei vain ole koskaan ollut mulle mikään intohimo, vaan ennemminkin sellainen välttämätön paha. Leipomisesta saan itseni kiinnostumaan kerran vuodessa lasten synttäreiden aikaan ja siinä olenkin ihan kohtuullisesti onnistunut.
Meidän perheessä mun ruoanlaittotaidot on yleinen vitsi. Viime aikoina lapset ovat laittaneet meillä ruokaa enemmän kuin minä ja huomattavan paljon paremmalla menestyksellä. Enhän mä itsekään pidä laittamistani ruuista. Tässä on kuitenkin ristiriita, sillä minä kuitenkin tykkään syödä hyvää ruokaa ja maistan kyllä milloin ruoka on hyvää ja maukasta ja milloin ei. Tietysti on kiva, että lapset laittavat ruokaa ja osaavat sen homman, mutta haluaisin, että homma olisi kuitenkin enemmän toisinpäin. Lasten kuuluu toki osallistua kotitöihin, mutta rajansa silläkin.
Tein jokin aika sitten Instagramissa yhteistyötä Sannan Ruokakassin kanssa. Lähdin yhteistyöhön ihan sillä ajatuksella, että yhteistyön avulla joutuisin keittiöön kokeilemaan uusia reseptejä ja näkisin samalla miten ne reseptit rakentuvat ihan käytännössä ja mitkä maut toimivat mitenkin. Ajattelin, että ruoanlaittoa voi oppia ja uusia makumaailmoja oppii käyttämään niihin tutustumalla.
Olin todella yllättynyt, miten hyvin suoriuduin ruokakassin mukana tulleista resepteistä. Reseptit olivat riittävän helppoja. Lapsetkin tietysti suoriutuivat niistä, mutta se nyt ei ollutkaan kovin suuri yllätys. Enemmän yllätti oma suoriutumiseni. Mielestäni tuo palvelu on ihan älyttömän hyvä juuri tällaisille avuttomille tai laiskoille ruoanlaittajille, kuin minä. Ei tarvitse miettiä mitään, vaan kaikki tulee valmiina raaka-aineista ja resepteistä lähtien. Mausteet pitää tietysti itse hommata ja ruoka täytyy itse laittaa. 😀
Nyt hiihtolomaviikolla saimme toisen Sannan Ruokakassi -lähetyksen ja hiihtolomaviikon eväät ovat kyllä olleet keskivertoa huomattavasti maukkaampia, varsinkin jos otetaan vielä Hotel Sveitsin ravintolaillallinenkin mukaan. Hyvä ja maistuva ruoka lisää huomattavasti elämänlaatua. Olen aiemmin väittänyt, että ruoka on vain polttoainetta, mutta nykyään ymmärrän, että ruoasta voi saada myös iloa ja nautintoa, eikä se loppujen lopuksi ole ihan hirveän suuri vaiva.
Ottaisin mielelläni vastaan helppoja reseptejä ja arkiruokavinkkejä! Meidän perheen arkiruokien valintaan eniten haasteita tuo mun IBS-ongelma, ei niinkään esikoisen keliakia tai keskimmäisen laktoosi-intoleranssi.
Mitä teillä syödään?
Mä oon innostunut one pan- kokkaamisesta, Pinterestistä löytyy hyviä ohjeita. Ja noudatan itse fodmap- ruokavaliota ja olen kokenut noi helpoiksi sen suhteen.
One pan? Täytyypä tutustua. 🙂 Kiitos vinkistä!
Tässä pari meidän arkiruokavinkkiä:
Uunijuurekset ja lohkoperunat. Pilkkoo oman maun mukaiset juurekset ja perunat, laittaa ne kulhoon, päälle vähän öljyä ja mausteita (yrtit tai pippurisekoitus ovat todella hyviä). Pienen sekoittamisen jälkeen lohkojen levitys pellille ja uuniin 175 asteeseen, kunnes pinnassa on vähän väriä. Lohkojen koosta riippuen 45min-1,5h.
Gluteenittomat lihapullat. Perinteisen lihapullamassan (korppujauhot, kananmuna, liha) korppujauhot saa korvattua sokerijuurikashiutaleilla ja lusikallisella gluteenitonta jauhoseosta. Pieni loraus öljyä, mausteita (pippurisekoitus toimii tässäkin), suolaa ja koko massan sekoitus. Lihapullat kypsyvät uunissa samalla kun tekee uunijuurekset/lohkoperunat. Paistoaika on tosin hieman lyhyempi.
Kanaa riisipedillä. Isoon uunivuokaan 4-5dl riisiä, muutama desi vettä ja kasviksia (yleensä pakastevihannessekoitus). Riisin päälle kanankoivet tai fileleikkeet, mitä nyt milloinkin on tullut ostettua. Koko setti uuniin ja pari kertaa paiston aikana tarkistus/veden lisääminen riisille. Riisi kypsyy kivasti kanan kanssa ja kanasta valuvat nesteet maustavat riisin. Helppoa, halpaa ja voi tehdä isommallekin porukalle kerralla.
Iso kiitos hyvistä vinkeistä, Lasse! 🙂