Vesi on minulle aina mieluinen elementti, vaikka pelkään sitä sen verran, että muistan kunnioittaa sen voimaa. Kokeilin avovesiuintia ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten. Olin tuolloin kylmiltäni ilmoittautunut avovesiuintikilpailuun. Ajattelin, että sinne vain, osaanhan mä uida. Ei tullut mieleenikään ajatella, että avovedessä uiminen olisi jotenkin erilaista kuin hallin kirkkaassa vedessä pohjaan maalatun viivan mukaan uiminen.
Koska kisat ja tapahtumat ovat peruttu, niin päätin tarttua Nosht-urheiluravinnebrändin, Arenan ja Triathlon Factoryn yhdessä järjestämään haasteeseen. Yritin maanitella mukaani ystäviä ja tuttavia, mutta kukaan ei oikein innostunut tästä haasteesta. Moni on nyt tämän kummallisen kevään aikana osallistunut moniin virtuaalikisoihin – on juostu matkoja cooperista maratoniin, mutta triathlon ei sitten kiinnostanut. Ihme jengiä.
*Kaupallinen yhteistyö Meillä oli tarkoitus harjoitella tänä keväänä yhdessä ja kisata sekä puolimaratonilla että maratonviestillä. Mutta kuten me tiedämme, kaikki kevään ja kesän juoksutapahtumat peruuntuivat. Emme kuitenkaan lopettaneet juoksemista. Juoksimme poikkeustilan ajan aluksi itseksemme ja myöhemmin pienissä porukoissa. Kaikilla oli kova hinku juosta ja nähdä toisiamme ja lisäksi oli kova polte päästä kisaamaan, koska kevät oli ollut kaikilla enemmän ja vähemmän juoksuntäyteinen.
*Kaupallinen yhteistyö
Rakastan leipää! Enkä ole koskaan pystynyt luopumaan kokonaan siitä, vaikka vatsani on yrittänyt kapinoida sitä vastaan. Kärsin ärtyvän suolen oireyhtymästä ja sen vuoksi vatsani kestää vain valikoidusti leipää. Vuosikausia aamupalani on ollut sama: kaksi leipää vaihtelevin päällyksin ja iso kupillinen kahvia. Mikään muu aamupala ei ole yhtä nautinnollinen ja täydellinen. Olen joutunut kärsimään nautintoni vuoksi, mutta onneksi en enää!
Olemme viime viikkoina tehneet kolme yhden yön retkeä Nuuksioon. Joka kerta saan paljon kysymyksiä retkeilystä, joten ajattelin koota tähän postaukseen vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
Koronarajoitusten alettua päätin neuloa mahdollisimman värikkäät ja pirteät sukat piristämään tätä erikoista aikaa
Kello herätti 7.30. Olimme sopineet, että Heidi hakee minut kahdeksalta. Olin laittanut kaikki varusteet illalla valmiiksi ja aamulla söin nopeasti puuron, keitin kahvit, vedin vaatteet niskaan ja pesin hampaat. Nappasin kahvit termosmukiin mukaan autoon.
Sain teiltä taannoin Instagramissa juoksuun liittyviä kysymyksiä. Esitin kysymykset juoksuvalmentaja Joonas Laurilalle, koska oma osaamiseni ei riittänyt vastaamaan niihin.
Meillä ei ole autoa, joten retkelle lähteminen vaatii aina erityisiä järjestelyitä. Ikävä luontoon on ollut kova eikä lähiluonto tunnu poistavan tuota ikävää. Saimme Ramin äidiltä […]
Nyt taas muistan, miksi aikoinaan rakastuin juoksemiseen! Tämä vapauden tunne ja keveys on huumaavaa.
Etenkin näin korona-aikaan, tuntuu vapauttavalta pukea lenkkarit jalkaan ja juosta. Maisema vaihtuu, mieli tuulettuu työpäivän jäljiltä ja tuntuu edes sen hetken siltä, kuin maailma olisi jälleen samanlainen paikka kuin ennen. On ihanaa olla luonnossa, ihmetellä kevään tuloa ja antaa kaiken muun unohtua hetkeksi.
Yhteydenotot: endorfiinikoukussa(a)gmail.com
KOMMENTIT