Perinteet kunniaan

Viime vuonna näihin aikoihin reväytin tai ylirasitin nivusen siihen kuntoon, että piti hillua hulluuteen asti telakalla juoksematta. Juuri siihen aikaan kun adidasheimo -juoksukoulu alkoi. Kasvattavaa se oli, mutta välillä tuntui, että enemmän kasvoi miekkaa otsaan, kuin olisi tapahtunut mitään henkistä kasvua. Mun pitäisi ottaa Joonaksesta mallia. Hänen asenteensa tällaisiin vastoinkäymisiin on ihailtavaa. Hän kääntää vaikeudet vahvuudeksi.

Sain blogin kautta testiin uudet 2XU:n trikoot (Mid Rise), joissa on vähän korkeampi vyötärö ja isot heijastimet, kuten kuvasta näkyy. Ihan tosi herkut jalassa. Mitäpä muuta 2XU:lta voi odottaa?

Ai mitä nyt sitten kävi? Mulla on ollut vasemmassa reidessä pientä tuntemusta ja kireyttä ehkä viikon verran, mutta kivuksi asti se on muuttunut vain tietyissä asennoissa. Ajattelin tänään sitten vähän juosta. Suunnitelmissa oli kevyt ja rento 45 min, mutta siellähän oli sitten tiet yhtä luistinrataa. Lipsuttelin menemään, kunnes tämä vasen reisi kipeytyi ja lopulta tuntui, että pettää alta. Ei auttanut kuin vaihtaa kävelyksi. Fiksuna naisena kuitenkin päätin pariin otteeseen vielä varmistaa, et menikö se oikeasti vai tuntuiko se vain siltä. Könköttelin sitten loppumatkan kotiin ja nyt illalla kävely ja jalan liikuttaminen on tuntunut kipeältä. Jalkojen lipsuessa mietin, että olisiko ne nastalenkkarit kuitenkin aika hyvä hankinta. Sellaisia en vielä omista. Eiköhän Vauhtisammakon juoksukoulukin ole kohta taas alkamassa.

En ala vielä maalailemaan mitään mihinkään, mutta reissun urheilut, tai ainakin juoksut, taisivat mennä nyt tässä. Reissuun lähden sitten ihan puhtaasti rentoutumaan ja lataamaan akkuja ennen tulevia koitoksia, nimittäin työpaikkani vaihtuu ensi kuun alkupuolella ja pääsen toteuttamaan itseäni blogin aihepiirin pariin. Tiedättekö kun elämä on aika ihanaa nyt! Ei tämä jalkavaivakaan mua nyt kaada. 🙂 Pitää malttaa toipua, että voin sitten taas riehua menemään. Reissun jälkeen mutka taas Helsingin Urheiluhierontaan, niin eiköhän homma lähde ihan hyvin rullaamaan eteenpäin.

Jos mä seuraavaksi kirjoittaisin teille mun ihon personal trainerista. Jotenkin ne ennen-kuvat ei ole niitä, joita kovin mielellään julkaisisi, mutta aihe on sellainen, josta olen höyrynnyt kyllä lähipiirille, koska olen niin innoissani. Kyseessä on siis pHformulan yhteistyöprojekti. Projektin myötä mun iho-ongelmien pitäisi poistua ja tilalle tulee unelmaiho.

Nyt hyvää yötä! Huomenna on perjantai! Ihanaa!

17 thoughts on “Perinteet kunniaan”

    1. Se todella on. En ollut osannut kaivata korkeampaa vyötäröä, mutta nuo tosiaan tuntuu vieläkin paremmalta jalassa kuin edeltäjänsä.

  1. Suosittelen lämpimästi icebugien hankkimista! Mulla on ne käytössä jo kolmatta talvea ja niillä voi juosta vaikka peilijäällä (kokeiltu on tänäkin talvena).

  2. Ääni Icebugeille täältäkin. Mä olen juossut niillä ties kuinka monta talvea, nyt on toinen pari Pythoja menossa. Ennen mulla oli talvijuoksussa turhan varovainen askel, joka kipeytti jalkoja ja selkää. Hyvillä nastatossuilla voi juosta rennosti ja ainakin Pythot ovat tosi lämpimätkin, joten varpaat eivät palele pakkasella.

    1. Niin moni on niitä suositellut, että uskon niiden olevan oikeasti hyvät. Kunhan saan koivet kuntoon ja mikäli liukkaita on vielä, niin hommaan ne vielä tälle talvelle. 🙂 Kiitos vinkeistä!

  3. Mä haluaisin kanssa korkeammalla vyötäröllä varustetut juoksupökät! + noi heijastimet on todella makeen näköset. Toivottavasti reiden kipeys alkaa helpottamaan pian!

  4. Tsemppiä, toivotaan, että reisi tokenee nopeasti! Ja tosiaan, paras levätä nyt.

    Ja onnea uudesta työpaikasta, mahtavaa:)

    Heh, luulin tuossa lopussa, että haluat kertoa IHANASTA personal traineristasi (luulin, että oli kirjoitusvirhe), mutta selvisihän se, että ihosta oli oikeasti kysymys. Kuulostaa mielenkiintoiselta, juttua odotellessa.

    1. Eihän tähän oikein muu auta kuin lepo, onneksi jalka alkaa olla jo parempana. 🙂

      Kiitos onnitteluista! Oon kyllä tosi onnellinen uusista kuvioista.

  5. Täältäkin ehdoton ääni Icebugeille!! Mulla on toista talvea pythot käytössä ja en voi kuin ihmetellä miksi hommasin ne “vasta” viimetalvena. Toimii jäällä ja lumellakin, pahin mun mielestä on sellanen vasta aurattu tuore lumi, jolla juostessa tuli vuosien aikana vedettyä niin monet pannut, että ajoittain oli paikat melko mustelmilla. Kun noihin oppii luottamaan että ne pitää oikeesti, niin mulla ainakin hävis alaselka ja lonkkakivut, joista en oo kärsinyt kuin talvisin. Suosittelen lämpimasti!!!

    1. No hei, mäkin oon monta talvea suunnitellut asiaa, mutten ole saanut asiaa vielä toteutuksen asteelle asti. Nyt on varmaan pakko. 😀

  6. Moikka !

    En tiedä tiesitkö mutta suutarilta saa kenkiin jälkiasennetuna nastat 🙂 Ostin talvijuoksuun tänä syksynä salomonin speedcrossit siinä toivossa että niissä pito riitttäisi mutta eihän se näillä keleillä riitä. Kiikutin ne siis eilen suutarille ja siellä asennettiin 9 metallinastaa kumpaankin tossuun ja nyt on talvijuoksukengät joilla voi vaikka jäällä painaa menemään. Jos löytyy valmiiksi hyvät kengät joihinn raaskii nuo nastat asentaa niin tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin uusien kenkien osto ! Hauskaa ja rentouttavaa matkaa teille 🙂

  7. Minä myös suosittelen Ice bugeja.Sain itse joululahjaksi ja tykänny. Nuo aiemmin mainitut pythot on vissiin ne Ice bugien ihan eka nastallinen malli. Niissä on vähiten nastoja (ainakin näin meinas myyjä kaupassa). Oma malli on Aurora kun siinä on vissiin kapein lesti ja on kyllä tykänny. =)

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *