Harmaa maanantai

Kevät tulee! Tuleehan? Eilen tuntui siltä, mutta tänään aamulla töihin juostessa satoi valkoisia märkiä rättejä ja meinasi vähän masentaa. Lenkin aluksi jaloissa painoi eilinen treeni ja tuntui tosi klöhmöltä juosta, mutta kyllä se siitä sitten taas lähti. Juostessa tajusin, että puolimaraton lähestyy koko ajan ja pitäisi varmaankin suunnitella treenejä jotenkin. Pitäisi malttaa olla haaveilematta minkäänlaisista ennätyksistä. Kunhan vain juoksen puolikkaan läpi. Muistuttakaa mua, jos mulla meinaa mopo karata käsistä. Nyt pitäisi vain juosta kerran viikossa pidempi lenkki matalilla sykkeillä ja pidentää lenkkiä viikko viikolta. Tarkoittaa siis peruskestävyystreeniä normitreenien rinnalle, näillä eväillä ajattelin pärjätä tälläkin kertaa. Pitäisikö oikein laskea kalenterista montako viikkoa on aikaa – seitsemän viikkoa. Kyllä seitsemässä viikossa ehtii saada juoksukunnon kohdalleen, se edellyttää vain sitä peruskestävyystreeniä. Miten se onkin niin vaikeaa? Ja peruskestävyystreenin lisäksi pitäis huoltaa lihaksia paremmin, eli joogaa ja venytyksiä. En jaksaisi toista revähdystä. Niin, ja juoksupäivänä pitää muistaa lämmitellä! Uusille lukijoille tiedoksi, että loukkaannuin viime syksynä puolimaratonilla ja siitä toipuminen vei pitkään. En siis halua, että sama toistuu.

Kuva: A. Guandalini

  • Matka: 7.85 km
  • Kesto: 51 min
  • Syke: keski – 142 bpm, max – 165 bpm
  • Kalorit: 389 kcal

Mitä muuta mä mietin? Tässä illan aikana oon miettinyt sitä, että mulla on koko ajan nälkä ja mä syön koko ajan. Ja mietin töistä kotiin pyöräillessä, että on ihan parasta, kun kevät on ihan nurkilla eikä enää ole mitään tekosyitä olla pyöräilemättä joka päivä töihin. Voisin vaihtaa taas tavalliset nakit pyörään nastojen tilalle. Niillä pääsee kovempaa ja tiet on pientä vaille paljaat lumesta!

Muistan viime keväältä tämän fiiliksen, kun sain ensimmäistä kertaa Gary Fisherin alle. Oi että! Pyöräily on niin ihanaa lumettomilla teillä. Sitä se ei oo todellakaan ollut viime aikoina tuolla loskassa, tuiskussa ja pakkasessa puskiessa.

  • Matka: 8.83 km
  • Kesto: 28 min

Sykemittari flippasi taas jälleen kerran. Jos tällä viikolla saisin vietyä mittarin huoltoon.

Diipadaapa ja vaaka-asentoa kohti. Tänään on väsyttänyt.

Tässä teille vielä ihana biisi, jonka Lauri Mikkola lauloi edellisessä The Voice of Finland -jaksossa. Hän on ehdottomasti yksi mun suosikkeja.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=DPgMjXhqmfw&w=420&h=315]

Ei mikään ihan tavallinen vapaapäivä

Eilen ei todellakaan ollut mikään ihan tavallinen vapaapäivä. Nautin aamupäivällä rauhallisesta kodista, kuuntelin musiikkia ja järjestelin kämpän kuntoon. Sitten puin trikoot ja klossikengät ja lähdin pyöräilemään. Oli aivan ihana ilma. Pyöräilin 30 kilometriä ja nautin joka hetkestä. Tuo oli ensimmäinen pidempi treeni sen epäonnistuneen puolimaratonin jälkeen. Kotona tein vielä vähän lihaskuntotreeniä.

Sitten alkoikin olla kiire. Mihin? Puettiin juhlavaatteet päälle, letitin tyttöjen hiukset ja lähdettiin kohti maistraattia. Lapset olivat aivan ihmeissään ja kyselivät, että mitkä juhlat tänään on. Tyttöjen ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun sisko kertoi, että tulimme juhlimaan heidän häitä. Me menimme siis todistamaan isosiskon ja hänen miehensä avioitumista. Hirveän jännittävä uusi kokemus. Lapsetkin hykertelivät koko toimituksen ajan. Virallisen osuuden jälkeen käpyttelimme ravintolaan syömään. Söimme pitkän kaavan mukaan. Oli ihana olla yhdessä ja juhlistaa yhdessä. Meillä oli etuoikeus olla mukana juhlimassa tuota ainutlaatuista päivää.

Kippis!

 

30,14 km pyörälenkki
Matka: 30.14 km
Kesto: 1 h 22 min
Syke: keski – 140 bpm, max – 155 bpm
Kalorit: 678 kcal

 

Tämä päivä oli sitten taas ihan toisesta maailmasta. Aamu lähti periaatteessa ihan kivasti, mutta töihin päästyäni huomasin, että repussa ei ole rintsikoita! Sitten suihkun jälkeen huomaan, että pukuhuoneen pistorasioista ei tule virtaa, eli en voi kuivata hiuksiani. Yritin tsempata itseäni, mutta olo on tosi orpo ilman rintsikoita. Tein töitä puoli kymmeneen asti ja lähdin käymään pankissa tilittämässä esikoisen luokan syyskarnevaalirahat. Samalla reissulla kävin ostamassa rintsikat. Päivä meni tahmeillen kolmeen asti, jonka jälkeen piristyin. Pyysin miestä hakemaan tytöt, että saisin olla vähän myöhempään töissä. Halusin saada edes jotakin järkevää tehdyksi. Ilta sujui hullutellen koko perheen kesken. <3 

Yli tuhat pyöräilykilometria

Tämän viikon alussa huomasin HeiaHeiasta, että nyt on tullut tuhat pyöräilykilometria tälle kesälle täyteen (1 034 km). Tuhat kuulostaa paljolta, vaikka pienissä pätkissä tuo matka on sahattu.

Viime viikolla tuli pyöräiltyä 62 kilometriä, juostua 13 kilometriä ja tein yhden salitreeninkin. Ihan hyvä viikko, niin sanoi sykemittarikin.

Mökillä tuli tosiaan juostua pariin otteeseen ja innostuin siitä taas sen verran, että otan tavoitteeksi juosta puolimaratoinin syyskuun 18. päivä Pääkaupunkijuoksussa. Olen juossut tänä vuonna ihan olemattoman vähän, tähän mennessä yhteensä vain 136 kilometriä. Peruskunto on kuitenkin kohdallaan, joten eiköhän juoksukunto löydy. Nyt vain kädet ristiin, etten saa pohkeisiini taas penikkatautia, joka on mun juoksut aina lopettanut.

Tilasin juoksuhuumassa itselleni uudet Asicsit, koska edellisistä kurkkii molemmista jaloista pottuvarpaat ulos. Tilattiin samalla miehellekin, koska hänellä on vielä huonommassa kunnossa omat lenkkarinsa ja hänellä on sama puolimaratontavoite. Hän itse asiassa sai minut innostumaan asiasta. Juoksimme ensimmäiset puolimaratonimme yhdessä.

Mulla on taas hyvä boogie treenien suhteen (ja muun elämän). Saan treeni-intoa siitä, että sain miehestä treeniseuraa. Vielä kun saisin nämä jumiutuneet lihakset avattua. Oikea jalka on takareiden puolelta jostakin syystä aivan totaalisen jumissa pakarasta nilkkaan asti. Ja kevään alussa kiukutellut polvi kiukuttelee ajoittain edelleen. Pitäisi yrittää saada pikapikaa hieronta-aika, ettei tarttis jumiutuneella jalalla yrittää veneessä loikkia. Siellä pitää tehdä äkkinäisiä liikkeitä ja olla ihme asennoissa, niin olisi hyvä olla vetreä.

Heti kun täytin kolmekymmentä, niin johan alkoi joka paikkaa kolottamaan. On se hirveetä! 😀 Ihan vakavasti ottaen, totta se on, että vanhuus ei tule yksin. Enää ei silmäpussit laske hetkessä heräämisen jälkeen, iho ei ole kimmoisa ja kuulas, lihakset eivät palaudu samaa vauhtia, yöunen merkitys on aina vain suurempi. Tämän turhamaisemmaksi en aio enää alkaa, mutta tunnustan, että joinakin aamuina turvaudun jääkaappikylmiin pikkulusikoihin silmäpussien taltuttamisessa ja olen miettinyt, että itsestä, omasta terveydestä ja hyvinvoinnista täytyy huolehtia kuitenkaan antamatta näiden asioiden pyörittää koko elämää.

Painonhallinta on yksi asia, josta en ole kirjoittanut aikoihin. Joskus olisiko ollut aika tarkalleen vuosi sitten päivittelin blogissa, että painan yli kuusikymmentä. Sitä ennen painoin aina noin 55 kilon molemmin puolin. Olin ennen ihan rimpula, mulla ei ollut ei lihasta, ei läskiä. Esikoisen syntymän jälkeen imetys kuihdutti minut 52-kiloiseksi. Tähän peilaten pää ei meinannut käsittää puntarin uusia lukemia. Peiliin katsominen ei kuitenkaan tehnyt yhtään pahaa, koska säännöllinen treenaaminen oli tuonut lihaksiin muotoa ja kokoa. Muutamat farkut rupesivat olemaan vähän liian kireitä ja vaatekaupasta oli turha yrittää ostaa s-koon paitoja.

Turhamaisuuspuuskissa tulee sellainen olo, että haluaisin painaa vähemmän ja olla vähän pienempi. Haluaisin kapeat reidet, kapeat lihaksettomat kädet, mutta se menee ohi, kun mietin, että haluan kuitenkin treenata. Jos lopettaisin treenaamisen ja palaisin takaisin siihen typerään ruokavalioon, niin sitten voisin painaa 55 kiloa, mutta en siis halua, joten olen tyytyväinen tähän. Elämä on paljon hauskempaa, kun treenaa ja syö hyvin.

Jopas tuli poukkoilevaa tekstiä. Nyt äkkiä miehen lepattavat juoksushortsit jalkaan ja pyörän selkään. Enää tämä ja huominen päivä töitä ja sitten alkaa loma!

Pyöräretkellä

“Unohdetaan jo huolet hetkeksi ja muutan tän päivän pyöräretkeksi…” (sanat)

Raappana & Jukka Poika – Luotu ajamaan

Eilen illalla pakkasimme reput ja hyppäsimme könkelien selkään. Rullailtiin rauhassa ihanan lämpimässä illassa kierrellen Nuuksioon. Oli ihana pyöräillä ja oli kiva pyöräillä kerrankin rauhallista vauhtia. Mulla on tapana aina pyöräillä täysillä, mutta eilen maltoin pyöräillä ihan rauhallisesti. Oli silti vähän vaikeuksia ajaa hitaasti. Olisi niin paljon tehnyt mieli päästellä ihan täysiä, varsinkin metsäpolulla.

Olimme perillä noin kymmenen aikaan illalla. Kävimme uimassa, pystytimme teltan, juteltiin ja siemailtiin parit miedot alkoholijuomat. 😉 Oli ihanaa olla luonnossa ja terapeuttista päästä kahdestaan aukomaan parisuhteen solmuja.

Heräsin aamulla jo kuudelta, mutta sain onneksi uudestaan unen päästä kiinni ja nukuin kahdeksaan. Teltta oli muuttanut sijaintiaan yön aikana, koska telttapaikka oli alamäessä. Ollaan varsinaisia eräjormia! 😀 Meillä ei ollut minkäännäköisiä retkipatjoja mukana, ainoastaan yksi makuupussi peittona, eikä sitäkään tarvinnut, koska oli niin lämmin yö. Tämä prinsessa tunsi selkänsä alla käpyjä ja kiviä. Ei niin hyvät yöunet, mutta eipä se haittaa. Konkoilin aamulla kalliolle paistattelemaan päivää ja nakertamaan kuivaa patonkia aamupalaksi. Eräjormilla ei tietenkään ollut trangiaa tai kahvipannua mukana. Jonkin aikaa lojuttuamme ja käytyämme uimassa, päätimme lähteä Luukin leirintäalueelle aamupalalle ja -kahville. Syötiin tukeva aamupala ja makoiltiin nurmikolla hetki ennen kuin lähdimme pyöräilemään takaisin kotiin.

Oli mukava reissu! Pitää ehdottomasti ottaa uusiksi ja mennä joskus lasten kanssa telttaretkelle. Lapset tykkäis ihan varmasti.
Matka: 33.79 km
Kesto: 2 h 2 min
Syke: keski – 125 bpm, max – 160 bpm
Kalorit: 683 kcal
Matka: 24.39 km
Kesto: 1 h 23 min
Syke: keski – 129 bpm, max – 162 bpm
Kalorit: 529 kcal

Vastatuulta

Olen ylitöissä. Pyöräilin aamulla tänne sellaisessa vastatuulessa, että pyörä meinasi pysähtyä tuulenpuuskissa. Vastatuuli kuvaa tämänhetkistä elämäntilannettani. Tuuli pakottaa pysähtymään ja ajattelemaan. Edessä on vuori, joka pitää kiivetä ylös. Nyt pitää katsoa peiliin ja peruutuspeiliin. Katsoa itseään silmiin ja löytää se, kuka sieltä peilistä katsoo.

Kesä on ihan kohta täällä

Mun elämänlaatu on parantunut huomattavasti, kun aloitin taas työmatkapyöräilyn. Puhuin eilen äidin kanssa puhelimessa ja hän sanoi samaa. Hän myi pari vuotta sitten auton pois, osti hyvän pyörän ja pyörään peräkärryn.

Mä olen hehkuttanut tätä niin monta kertaa, mutta pyöräillessä on etuoikeutettu olo. Luonto on vaan niin ihmeellinen ja ulkona oleminen tekee hyvää. Pyöräillessä olen kuin pikkulapsi. Ihmettelen asioita, pysähdyn ottamaan valokuvia, nautin yksinolosta, kuuntelen musiikkia ja rällään täysiä. On vain minä, ajatukset ja pyörä.

Viime viikolla näin joutsenia, eilen aamulla etanoita, illalla purjeveneitä ja tänään hiirenkorvat koivuissa. Kesä on ihan kohta täällä!

Kevyttä treenailua

Kaksi edeltävää viikkoa on mennyt hyvin kevyin treenein ja tulokset ovat hyvät: polvi ei ole enää kipeä! Tällä viikolla aion uskaltautua salille kyykkäämään.

Olen vieläkin ihan huumassa ihanasta pääsiäisestä. Tulimme eilen kotiin ja voisin tältä istumalta lähteä takaisin. Mulla on tänään vapaapäivä ja päivä taitaa mennä pyykinpesuun ja siivoiluun.

Pääsiäisen lenkit juoksin näissä maisemissa.

Maanantai: 16 km pyöräilyä
Tiistai: 17 km pyöräilyä
Keskiviikko: 17 km pyöräilyä
Torstai: 9 km pyöräilyä
Perjantai: 7,8 km juoksu
Lauantai: Lepopäivä
Sunnuntai: tunti haravointia ja 7 km juoksu

Yhteensä 5 tuntia 15 minuuttia liikuskelua ja 2380 poltettua kaloria. 

Vieroitusoireita

Arki rullailee tasaseen tahtiin. Treenit ovat nyt olleet tauolla tuon polven takia ja alkaa olla todellisia vieroitusoireita. Saa nähdä ehdinkö pääsiäisenäkään treenaamaan, koska olemme lähdössä Keski-Suomeen. Voisin lomalla varovaisesti kokeilla jonkinlaista treeniä. Olen mä nytkin tehnyt vatsalihaksia ja punnerruksia pyöräilyn päälle, mutta kaipaan niin paljon kunnon salitreeniä kyykkäyksineen. Pyöräilyä en haluaisi laittaa edes tauolle, koska se on niin ihanaa ja saan siitä niin paljon positiivista energiaa.

Eilen kauppareissulla mulla oli mukana tällainen höpöttelijä. Meidän 3,5-vuotias on aivan suloinen papupata. Juttua riittää aivan loputtomasti.

Esikoisella matikanläksyjenteko kesken. Kynät ovat “kymppipötköjä”, jotka auttavat hahmottamaan kymmenylityksen, apuna myös hamahelmet.

Mun aamupala tänään, jonka söin työpaikalla. Nautinto.

 

Tänään päivitin facebookiin, etten pystyi elämään päivääkään ilman musiikkia. Kuuntelen pyöräillessä/treenatessa musiikkia ja iso osa työpäivästä menee kuulokkeet korvilla. Tänään Basso-radiosta tuli ihanaa musiikkia. Välillä melkein harmittaa vastailla puhelimeen, jos on hyvä biisi kesken.

Mitä musiikki sinulle merkitsee? Milloin kuuntelet musiikkia? Minkälainen musiikki antaa voimia? Mikä on paras treenibiisi?

Virvon varvon

En ole tällä viikolla käynyt salilla ollenkaan. Olen vain hyötyliikkunut, eli pyöräillyt töihin. Ja nauttinut siitä suunnattomasti. Olen tällä viikolla jopa viikonlopun töissä. Arvatkaapa miksi? Koska säästän rahaa uuteen pyörään. Tähän:

Kuva

Tämä pyörä aiheuttaa mulle ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Ah. Saan pyörän näillä näkymin toukokuun lopussa. Hommasin tänään uuden järeän lukonkin jo valmiiksi. 😉

Pyöräilyyn hurahtanut Ele

Eilen illalla meille tuli siskon lapset yökylään. Koristelimme pajunvitsoja. Pajunvitsojen haku tosin oli melkonen projekti. Olimme sopineet miehen kanssa, että minä käyn kaupassa ja hän hoitaa pajunvitsojen hakemisen. No, kaupan kassalla ollessani mies soittaa ja kysyy: “miltä pajut näyttää”. 😀 Nauroin ja varmistin, ettei hän vaan ole tosissaan, mutta kyllä hän oli. Tulin kotiin kaupasta eikä täällä ollut yhtäkään vitsaa eikä oksaa. Kiukustuin. Lähetin miehen uudelle etsintäretkelle ja löytyihän niitä pajuja lopulta. Piti vain ensin palautella lapsuusmuistoja mieleen.

INFOA

Jos ette ole vielä huomanneet, niin kerron, että blogin oikeasta laidasta mun kuvan alta löytyy linkki, mistä pääsee laittamaan blogin seurantaan Blogloviniin. Vanha ei enää päivity, koska Blogloviniin ei voinut vaihtaa blogille uutta osoitetta. Jos haluatte seurata blogia Bloglovinin kautta, niin käykää kliksuttamassa tuota uutta.

Blogilistan puolella kaiken pitäisi olla nyt kunnossa. Alkuun blogi ei päivittynyt sinne, mutta nyt sekin asia on korjattu.

Samaisesta oikeasta laidasta löytyy myös facebookin logo, josta pääsee liittymään blogin ryhmään facebookissa.