to top

Aina vaan korvaavia treenejä

Saanko hiukan avautua? Avaudun silti. Tämä vuosi alkoi hienosti juoksun merkeissä. Olin aivan innoissani ja motivoitunut. Juoksut lähti sujumaan hienosti punttitalven jälkeen. Kunto nousi nopeasti ja tuloksia rupesi syntymään. Juoksu tuntui paremmalta kuin aikoihin. Kävin juoksun tasotestissä huhtikuun alussa, jonka jälkeen en olekaan sitten juurikaan juossut, koska pitkään oudolla tavalla kireältä tuntunut takareisi äityikin oikein kunnolla kipeäksi. Mulla on kahdet uudet lenkkaritkin kokonaan korkkaamatta. Olen toki hoitanut vammaa kaikin tiedossani olevin keinoin. Tuukka (osteopaatti) on hoitanut  jalkaa, lääkäri on antanut oman näkemyksensä ja fysioterapeutti antoi älyttömän hyvät ja konkreettiset vinkit takareisien ja pakaroiden vahvistamiseksi. Urheiluvammat ovat siitä viheliäisiä, että pitäisi olla kärsivällinen. Minulta sitä ominaisuutta ei luonnostaan löydy, joudun tosissaan tekemään töitä, että löydän oikeanlaisen suhtautumisen tilanteeseen. Meinaa nimittäin motivaatio lopahtaa kokonaan. Alkaa kummasti jätskit,...

Continue reading

Valoa tunnelin päässä

Vihdoinkin lähes neljän viikon sairastaminen näyttää siltä, että loppu todellakin häämöttää. Enpä olisi voinut huonompaan saumaan tilata tällaista flunssaa. Ehkä se oli vaan nyt tarpeen, vaikka kärsivällisyyttä koeteltiin ihan urakalla. Tulipahan katsottua telkkaria, neulottua pitkästä aikaa ja urpoiltua kotona neljän päivän sisällä siihen pisteeseen saakka, että Rami sanoi mulle, että "mene ulos, mene edes seisomaan tuohon pihalle hetkeksi". :D Minulle ei sovi liikkumattomuus, vaikken mikään himotreenaaja ole ollut enää ainakaan vuoteen, ehkä jopa kahteen vuoteen. [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Tiistaina kävin kokeilemassa treenaamista - tuntui hyvältä![/caption] [caption id="" align="alignnone" width="1024"] Tänään pyöräilin töihin ja fiilistelin uutta sykemittaria. Suunto Spartan Ultraa. Tästä juttua myöhemmin. :)[/caption] Neljän viikon sairastaminen tarkoittaa myös neljän viikon lähes totaalista treenitaukoa. Arvaatteko jo? Ei, en silti ole perumassa Saariselkä MTB:tä,...

Continue reading

Pyöräilyn etiketti

Olen huomannut pyöräillessä, että lajin sisällä on tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä, joita pyöräilijät noudattavat. Kuntosalien etiketistä ja sen rikkomisesta on blogeissa paljon kirjoiteltu, mutta mitä pyöräilyn etiketti pitää sisällään. Alle listaamani ohjeet pätevät ehkä paremmin maantiepyöräilyyn, mutta toki myös maastopyöräilyyn. Moikkaa vastaantulijaa vasemmalla kädellä sormia nostaen. Kättä ei irroteta ohjaustangosta. Tähän voisin huomautuksena sanoa, että mua ei aina moikata, koska useimmiten en ole pukeutunut katu-uskottavasti pyöräilyyn tarkoitettuihin vetimiin, vaan tavallisiin treenivaatteisiin. Moikkaan silti sinnikkäästi vastaantulijoita hymyn kera. Jostakin luin, että moikkaamattomuuteen voi olla syynä myös liian hidas pyöritysnopeus, eli kadenssi. Kadenssin tulisi olla ainakin 90 pyöräytystä minuutissa. Jos ajat porukassa, varoita takana pyöräileviä maaston muutoksista, joita letkan perässä ajava ei pysty itse havainnoimaan. Merkit näytetään yleensä sivulla aika alhaalla, koska ne näytettävät asiat ovat myös siellä maassa/tiessä. Puhumalla/huutamalla varoittaminen...

Continue reading

Pirunkorvessa

Tänään oli ensimmäiset viralliset maastopyöräilytreenit Heidin kanssa. Saavuimme iltapäivällä Peijaksen sairaalan pihalle, jossa meitä odottikin kaksi neonväriseen paitaan pukeutunutta miestä pyörineen. Siellä meitä odotti siis Atte ja hänen kaverinsa Juha. Atte oli suunnitellut meille huikeat tekniikkatreenit Pirunkorven pusikkoon, josta olen nähnyt mitä upeimpia kuvia Aten instagramissa. Pienen tiepätkän jälkeen saavuimme keskelle tiheää havumetsää. Olin ihan haltioissani, nimittäin tuollaisia metsiä ei meidän suunnalta löydy. Juurakkoisia ja kivikkoisia polkua hetken rymyttyämme saavuimme pienelle kangasmetsäpätkälle, johon Atte oli virittänyt meille radan valmiiksi. Ensin harjoittelimme hiukan pyörän käsittelyä. Kiihdytystä ja pysäyttämistä pyörän melkein kokonaan kuitenkaan laskematta jalkoja pois polkimilta ja taas kiihdytys ja pysäytys. Yritimme harjoitella track standia, eli pyörän pystyssä pitämistä laskematta jalkoja maahan. Se oli vaikeaa ja pelottavaakin lukkopolkimien kanssa. Sitten harjoittelimme keulimista molemmilla päillä - etupään nostamista...

Continue reading

Animal spinning

Sain somesta tutulta @jukka_jii:ltä kutsun heidän treeneihin. Jukka pyöräilee Team Rynkeby Espoossa. Joukkueen on tarkoitus tehdä pyöräilemällä hyvää, he keräävät rahaa syöpäsairaille lapsille ja heidän perheilleen. Nyt he treenaavat eläimellisen kovaa ensi kesän koitosta varten. He pyöräilevät ensi kesänä Euroopan halki Pariisiin. Mukana on 1600 pyöräilijää viidestä eri maasta ja kaikki pyöräilevät omista maistaan kohti Pariisia. Lue Rynkebystä lisää täältä. Jukka kutsui minut spinningtunnille ja mä sanoin tietenkin heti kyllä. Spinnasin joskus ahkerastikin Elixia-aikoina. Tykkäsin siitä ihan hulluna, mutta jossakin vaiheessa keskityin salilla vain punttaamiseen ja treenasin pyöräilyä ja juoksua sitten ulkona. Ei vaan enää jostakin syystä tullut mentyä sisällä pyöräilemään tai juoksemaan. Viimeisestä pyörälenkistä on aikaa, ja tosiaan viimeisestä spinningtunnista on kulunut vuosia. Lähdin aika itsevarmana treeneihin. Olenhan mä nyt pyöräillyt...

Continue reading

Behind the scenes

Mulla on kiva työ ja kiva työyhteisö. Yksikään päivä ei ole samanlainen ja työnkuvakin elää jatkuvasti. Muutama viikko sitten eräänä kauniina kesäisenä aamuna aloitimme kuvaukset Vantaan peltojen keskellä, josta siirryimme metsän kautta urbaanimpaan ympäristöön. Tässä vähän tunnelmia kulisseista ja saatte nähdä myös lopputuloksen. Tuo päivä kului kahden entisen hiihtäjän kanssa. Nuo samat jampat heittää täällä toimistolla tyhmää läppää. Samoissa tiloissa meillä on täällä myös toinen yritys. Välillä me Sykesporttilaiset ollaan kaikki trikoissa ja hikisinä myös toimistossa, joskus myös ihan tavallisissa kamoissa. Olen saanut osakseni kuittailua, siis silloin kun olen pukeutunut ja meikannut, että näytän välillä ihan ihmiseltä. :D Sykesportin puolella lisää juttuja ja videoita pyöräilystä. Tsekkaa! https://youtu.be/bYVSQXsX14Q  ...

Continue reading

Kaunis aamuaurinko ja työmatkapyöräily

Aamuissa on taikaa. Mä tiedän sen, vaikken enää juuri koskaan saa itseäni kovin varhain liikkeelle. Eilen kuvasimme Sykesportiin työmatkapyöräilystä kertovaa videoa ja lähdin kotoa kuuden aikaan. Aamu oli uskomattoman kaunis (alla olevalla videolla todisteita). https://youtu.be/_OMWaYnznZ4 Mä nautin työmatkapyöräilystä lähes poikkeuksetta. Siinä on vaan jotakin sellaista mitä ilman en halua elää. Eilisten kuvausten aikana tulin ajatelleeksi, että voisin vaihtaa työmatkareittiä ihan vain sen takia, että saisin vähän vaihtelua maisemiin. Ei haittaa, vaikka matka pitenisi muutamalla kilometrillä. Varusteilla saa pyöräilystä miellyttävämpää. Kuten olen aiemmin sanonut, että melkein lajiin kuin lajiin hurahtaa ja haluaa koko ajan saada vain parempia varusteita. Niin se on myös pyöräilyn kanssa. Jopollakin pääsee, mutta kyllä tuollaisella virtaviivaisella cyclocrossilla homma on mukavaa ja nopeampaa, varsinkin kun on lukkopolkimet ja pyöräilykengät. Välttämätön varuste mulle...

Continue reading

Potkupyöräarvonnan voittaja

Arvontageneraattori arpoi voittajaksi kommentin nro 122, jonka kirjoitti Mari. Paljon onnea! Voittajalle on lähtenyt sähköposti. Mikäli vastausta ei kuulu viikon sisään, arvon potkupyörän seuraavalle.   Toivottavasti tieto Blogilistan loppumisesta on välittynyt teille, nimittäin maanantaina 1.6.2015 tuo palvelu lakkaa olemasta. Mikäli olette seuranneet blogiani Blogilistan kautta, niin siirtykää seuraamaan muista kanavista. Blogiani voi seurata Facebookissa | Instagramissa | Bloglovinissa...

Continue reading

Aina on hyvä sää urheilla

Tänään ei olisi yhtään huvittanut lähteä pyörällä töihin. Minun motivaatiotaistelun ratkaisi uudet 2XU:n pyöräilytrikoot, joita piti päästä testaamaan. Satoi ihan kunnolla vettä, sellaista kylmää alkukesän sadetta. Taisteltuani itseni pyöränselkään, fiilis oli kuitenkin katossa. Elämä on niin maukasta nyt - kaikki on vaan niin hyvin. Ei haitannut sade, oikeastaan päinvastoin. Oli kesäinen olo. Ulkona tuoksui tuomet tai syreenit, jotka kukkii ja se sateen ääni autonrenkaissa. Jotain ihanaa siinä on. *Trikoot saatu blogin kautta Eilen puolestaan paistoi aurinko ja oli ihanan lämmin. Eilen kävimme Sykesportin yhteislenkillä, jonne oli saapunut aurinkoinen juoksuporukka. Hölkättiin rentoa vauhtia Töölönlahtea ympäri. Matkaa kertyi viisi kilometriä ja reissuun meni reilut puolituntia aikaa. Kiitos seurasta! Ensi keskiviikkona juoksemme taas, tervetuloa! Lenkki lähtee keskiviikkona 27.5. klo 16.30 Finlandia-talon takana olevalta parkkipaikalta. Elämäni kevät! <3...

Continue reading