5. vinkkiä helpottamaan työkiirettä
– Mitä kuuluu? – Puuh, kauheasti tekemistä ja kiirettä. Onko se niin? Onko minulla oikeasti kiire, vai olenko vain huono organisoimaan? Onko kiire vain tunne, […]
For The Brave
*Yhteistyössä Huawei Suomi Saariselän pyöräilykisassa 40 kilometrin etapilla pyöräilimme koko neljä tuntia sateessa. Sille reissulle kuoli mun iPhone 6, se kastui minigrip-pussista huolimatta. Olin bongannut somesta […]
“Äiti, jaksatko sä oikeasti juosta koko matkan?”
Lasten liikkuminen on asia, jota mietin viikoittain. Olen yrittänyt kannustaa omia lapsiani liikkumaan monin eri tavoin. On yritetty yhdessä lapsen kansa miettiä mikä urheilulaji tai […]
Muista näkyä!
*Yhteistyössä FlipBelt Syksy on täällä ja illat ovat koko ajan vain pimeämpiä. Pimeyteen vielä kun tulee lisäksi syyssade, niin iltaisin tuntuu kuin kaikki valo olisi […]
Ei se kunto ihan niin huono ollutkaan
Tänään juoksin puolimaratonin Espoon Rantamaratonilla. En ole pitkään aikaan jännittänyt puolimaratonin juoksemista noin paljon. Tosin ensimmäinen puolimaraton taisi jännittää hiukan enemmän, ja ensimmäinen täyspitkä maraton, […]
Onnellinen retkipäivä Repovedellä
Eilen oli aivan mielettömän upea päivä! Olin onnekkaana saanut kutsun viettämään retkeilypäivää Repovedelle. Vastasin kutsuun oitis kyllä. Edellinen Repoveden reissumme oli hiukan epäonnistunut ja jo silloin […]
Shokkipaljastus: En ole enää endorfiinikoukussa
Mulla on pyörinyt mielessä monta postausaihetta, mutta ei ole ollut aikaa kirjoittaa. Nyt lapsivapaalla viikolla aikaa ja energiaa on taas vähän enemmän. Lupasin instagramissa kirjoittavani […]
Vaellusvideo: Aittajärveltä Saariselälle
Varustelupostaus 1. Vaelluspäivän postaus: Suomujoen vartta etelään 2. Vaelluspäivän postaus: Suo siellä, vetelä täällä 3. Vaelluspäivän postaus: Vaaroilta tuntureille 4. vaelluspäivän postaus: Sataa sataa ja […]
5. vaelluspäivä: Eksymistä ja turnausväsymystä
Laittelimme aamupalaa Luulammen päivätuvan portailla, johon ehti jo ensimmäinen päiväretkeläinenkin rupattelemaan ja toisesta teltasta myös kömpi aamupalapuuhiin yksinvaelluksen alkutaipaleella oleva helsinkiläismies. Hiukan kateellisena katsoin hänen valmistautumistaan matkalle kohti Sokostia. Sinne meidän pitää vielä joskus päästä. Ja Kilpisjärvelle takaisin. Kilpisjärvellä on aina aivan erityinen paikka mun sydämessä.
4. vaelluspäivä: Sataa sataa ja sitten paistaa
Nukuin yön tosi sikeästi, vaikka jälleen heräilinkin puutuneisiin jäseniin. Nukahdin aina uudestaan tosi syvään uneen. Aina herätessä vesi vaan ropsotteli teltan kattoon. Olin jo kuudelta ihan virkeä, mutta jatkoin unia siinä toivossa, että sade hellittäisi. Vasta yhdentoista aikaan kyllästyimme jättipitkiin uniin. 14 tuntia unta on vähintäänkin riittävästi. Toisia katsottuamme revettiin nauramaan. Eipä ole ennen tuollaisia silmäpusseja nähty kummallakaan, oli pakko ottaa selfie.
KOMMENTIT