En ole aina ollut urheilullinen eikä urheilu ole aina kuulunut mun elämään. Nykyään urheilu on mulle tärkeä osa elämää ja sitä kuka olen.
Rakastan urheilua ja sitä oloa, joka onnistuneesta treenistä tulee. En osaisi elää ilman urheilua. Urheilu on auttanut minua löytämään yhteyden itseeni ja urheilun kautta löysin myös luonnon rauhoittavan voiman.
Olen tässä vuosien varrella kokenut urheilun myötä monenlaisia tunteita ja olen oppinut ihan hirveästi itsestäni. Eniten minua on opettanut urheiluvammat, joista toipuminen on pakottanut minut uusien lajien pariin. Ilman loukkaantumisia en ehkä koskaan olisi innostunut pyöräilystä tai opetellut vapaauintia.
Minulla oli pitkään ihan hirveän huono itsetunto enkä uskaltanut tehdä asioita, joita en osannut valmiiksi. Urheilun myötä olen puskenut itseäni toistuvasti tälle epämukavalle alueelle. Aluksi se tuntui ihan kamalalta. Hävetti ja nolotti jo valmiiksi.
Kun muutaman kerran pakotin itseni kokeilemaan uutta, usein niiden myötä tuli myös onnistumisia ennenpitkää. Se fiilis, kun oppii uutta ja ylittää itsensä – sitä ei voita mikään!
Nykyään minulle urheilussa on parasta ne kokemukset, joissa pistän itseni vähän turhan hankalaan paikkaan. Ryhdyn opettelemaan jotakin uutta, opin ja lopulta onnistun. Lopputuloksen ei tarvitse olla millään yleisellä mittarilla hyvä, vaan se itseni ylittämisen riemu on jotakin niin suurta. Sitä tavoittelen aina uudestaan.
Nykyään lähden mielelläni kokeilemaan uusia asioita myös urheilun ulkopuolella. Nämä urheilun kautta saadut kokemukset ovat tuoneet minulle rohkeutta ja itseluottamusta. Ihan yhtä hyvältä tuntuu onnistuminen ja itsensä ylittäminen myös elämän muilla osa-alueilla.
Viimeisimpiä onnistumisia ja itseni ylittämisiä: lauantain ykkösmaksimit ja näissä parantunut tekniikka, nyrkkeilytreenit (rakastuin lajiin) ja podcastin teko. Opiskellessa olen saanut toistuvasti näitä onnistumisen kokemuksia. Se on ollut mahtavaa!
Mitkä ovat sinun viimeisimpiä onnistumisia?
Kuva: Heidi Tainio
