Nyt on tiistai-ilta ja tuntuu kuin viikko on olisi jo tosi pitkällä. Viikon jokainen päivä on aivan täyteen aikataulutettu. Täysi kalenteri aiheuttaa sen, että arvostaa jokaista tuntia vuorokaudessa. Kiirettä jatkuu onneksi enää vain tämän ja seuraavan viikon. Sitten vuorossa on ansaittu viikon loma.
Kiireinen elämäntyyli on täysin itse aiheutettua enkä todellakaan valita. Olen todella etuoikeutetussa asemassa, kun saan täyttää arkeni pelkästään sellaisista asioista, jotka tuntuvat mielekkäiltä ja vievät minua elämässäni eteenpäin. Nautin sopivasta kiireestä ja tapahtumarikkaasta arjesta, mutta ihan tällainen kiire ei ole kyllä pidemmällä aikavälillä hyväksi. Onneksi kiire loppuu ensin lomaviikoksi ja toukokuussa alkaakin kesäloma! Päätin opiskella kesän, mutta suorittaa vain juuri ne aikuiskoulutustukeen vaadittavat opintopisteet (eli tosi vähän). Luokittelen kesälomaksi sellaisen kesän, jolloin saan opiskella asioita, jotka kiinnostavat minua.
Tässä kiireen keskellä korostuu hyvinvoinnin peruspilarit ihan uudella tavalla. Riittävä uni on kaikki kaikessa. Huonosti nukutun yön jälkeen mikään ei suju, puhumattakaan, jos päivät venyvät 12-tuntisiksi ja iltaan saakka pitäisi pysyä virkeänä. Toinen tärkeä asia on liikunta. Olo on aivan totaalisen homeinen, jos joka päivä ei pääse edes vähän ulos ja liikuttamaan kroppaa. Olen ratkaissut tämän pyöräilemällä kouluun ja aikataulujen salliessa käynyt koulun vieressä olevassa uimahallissa uimassa. Viimeisimpänä, mutta aivan yhtä tärkeänä seikkana tulee ravinto.
Minulla meni yllättävän pitkään ennen kuin jaksoin oikeasti kunnostautua tässä asiassa. Tämä oli viimeinen asia tässä mun hyvinvoinnin perustuksessa, jonka olen saanut korjattua kuntoon. Ennen kunnostautumista valitin jatkuvasti nälkää ja väsymystä. Aamupalan syön aina, mutta lounaan syön koulussa sitten kun ehdin, eli usein vasta lähempänä kolmea. Ei tarvitse olla mikään rakettitieteilijä ymmärtääkseen, että tuollaisella ruokavaliolla ei jaksa painaa pitkää päivää. Ei varsinkaan silloin, kun kulkee matkat lihasvoimin. Rami on huomautellut mulle tästä jo pitkään, mutta nyt viimein tartuin toimeen. Heidin inspiroimana olen tehnyt kouluun evääksi itselleni chiapuuroa kylmätermariin. Nyt tuntuu aivan tyhmältä, miksen ole tehnyt näin aina? Ei ole kova vaiva ja kuinka iso merkitys sillä on jaksamiseen!
Maailman helpoin chiapuuro Heidin ohjeella:
Kaurajogurttia
1 banaani muussattuna
1 rkl chiansiemeniä
2 rkl Foodinin vaniljan makuista heraproteiinia
Päälle marjoja ja ripottele pinnalle Nøtti Frutti -pähkinäsekoitus
Maailman helpoin, nopein ja herkullinen!
Ps. Lue Instagramista tarina tuon eväshetki-kuvan takaa. 🙂
