*Yhteistyössä WobleFit
Minulle esitettiin pari kuukautta sitten mielenkiintoinen kysymys: “Haluatko tietää, minkälaiseen urheiluun geenisi sopivat?” Vastasin oikopäätä, että tietysti haluan. Ennen testin tekemistä ja tuloksien saamista olin aika varma, mitä testit tulevat kertomaan, mutta samalla epäröin vastaavatko tuntemukseni sitten kuitenkaan todellisuutta, vai olenko opettanut kehoni jonkinlaisille tavoille ja siitä johtuen oletan jotakin. Odotin siis testituloksia suurella mielenkiinnolla.
Itse testin tekeminen oli superhelppoa. Olin odottanut, että testit tehtäisiin verikokeilla tai vastaavalla epämiellyttävällä ja vaivalloisella tavalla, mutta testipakkauksessa olikin neljä pitkää vanupuikkoa, joita pyöriteltiin suun limakalvoilla. Sen jälkeen vanupuikot laitettiin kirjekuoreen hetkeksi kuivumaan ja kuori lopulta postiin. Piti vain olla puoli tuntia syömättä ja juomatta ennen testin tekemistä. Muuta ei vaadittu.
Testitulokset tulivat parissa viikossa. Raportti kilahti sähköpostiini. Raportissa oli havainnollistava kuva eri osa-alueista (kuva yllä) ja lisäksi henkilökohtainen auki kirjoitettu raportti. En ala tässä referoimaan tuloksiani kovin yksityiskohtaisesti, mutta jo tuo yllä oleva kuva antaa käsityksen siitä, mihin geenini antaa edellytyksiä. Testin perusteella minulla on enemmän nopeusominaisuuksia, vaikka kestävyyteenkin on aerobisen kunnon nopean kehittymisen kannalta edellytyksiä.
Pohdintaa tuloksista
Tiesin omasta kokemuksesta, että aerobinen kuntoni kohoaa nopeasti ja lihasteni nopea kehitys on antanut viitteitä siitä, että kroppani saattaisi sittenkin soveltua paremmin lyhyemmän matkan räjähtävämpään liikkumiseen kuin maratonjuoksuun. Silti tämäkään testi ei poissulje kumpaakaan, mielestäni. Molemmat motivoivat minua aika ajoin. Kesällä keskityn enemmän kestävyysurheiluun ja talvella motivoidun lihaskuntoharjoittelusta. Molemmissa olen huomannut kehittyväni suhteellisen nopeasti. Nimittäin talvella aerobinen harjoittelu jää ihan minimiin ja (vasta) keväällä aloittaessani peruskuntoharjoittelun pääsen loppukesään/syksyyn mennessä alle neljän tunnin maratonkuntoon. Toisaalta nopeat lihassolut kertovat, että ehkä kannattaisi enemmän keskittyä lyhyemmän matkan juoksuun tai vaihtaa vaikkapa jääkiekkoilijaksi. 😀 Heh, juuri kun olen oppinut pysymään luistimilla pystyssä. Yllättävästi nämä tulokset saivat minut motivoitumaan ja ajattelemaan koko treenaamista hieman eri näkökulmasta.
Testitulokset saivat minut kyllä pohtimaan myös lajivalintoja ja miettimään ratkaisuja lihaksieni hitaaseen palautumiseen. Hitaan palautumisen olen huomannut arjessa ja olenkin löytänyt jo omat keinoni saada itseni palautumaan nopeammin. Treenien rytmitys on tärkeää ja tietysti säännöllinen liikkuminen. Esimerkiksi juuri tänään mulla on aivan järjettömän kipeät lihakset, koska loman ja muun häästressaamisen takia lihaskuntotreenit jäivät lähes kahdeksi viikoksi tauolle. Tein maanantaina suhteellisen sähäkän salitreenin ihan vain herätelläkseni itseäni horroksesta ja sain itseni kyllä todella kipeäksi. Olisi ehkä kannattanut herätellä itseäni hieman eri tavalla kuin maksimaalisella voimaharjoituksella (5 x 5 -sarjoilla). Noh, lihaskipu on ihanaa ja tänään voisin tehdä hieman erityyppisen treenin. Eilen palauttelin ja vetreytin kroppaa kävelemällä työmatkat.
Mielenkiintoinen kohta oli myös tuo ruokavalio. Olen itse muuttanut ruokavaliotani vuosien varrella juurikin tuohon suuntaan. Olen kokeillut vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta sellainen ei ainakaan siihen vaiheeseen elämää ja siihen treenitapaan (maratontreenit) sopinut ja olen huomannut muutenkin tarvitsevani hiilihydraatteja juurikin tuon palautumisen kannalta, muuten olen yksi iso maitohappopallo enkä saa itsestäni mitään irti. Hiilihydraattien laatu ja määrä ratkaisee. 2000-luvun alussa kun opin ravitsemuksesta perusperiaatteet, eli mikä on hiilihydraatti ja mikä on proteiini, kuitu ja mikä on rasvojen merkitys, huomasin, että proteiinin määrän lisääminen ruokavalioon vaikutti vartalooni sillä tavalla, että lihakseni rupesivat kasvamaan ja sain eri tavalla hyötyjä treenistä irti. Hirveän mielenkiintoista ja tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta nyt kuitenkin rajaan tämän postauksen vain tällaiseen pintaraapaisuun.
Yhteenveto henkilökohtaisista testituloksista (kopioitu raportista)
Geneettisesti sinulla on enemmän nopeusominaisuuksia, kun kaikista tässä tutkituista ominaisuuksista lasketaan keskiarvo. Tämän perusteella sinulle sopii erityisen hyvin nopeutta ja voimaa vaativat lajit, kuten pikajuoksu, kuntosali tai pallopelit. Sinulla on kuitenkin myös yksi selkeä kestävyysominaisuus – geneettisesti pystyt parantamaan aerobista kuntoasi nopeasti. Tämän lisäksi sinulla on hyvät edellytykset kasvattaa hapenottokykyäsi nopeasti. Vaikka tätä genotyyppiä esiintyy enemmän nopeus- kuin kestävyysurheilijoilla, hapenottokyvystä on silti paljon hyötyä kestävyyslajeissa.
Esimerkkiharjoitus nopeuden kehittämiseen: 5 x 15 s vedot/toistot lähes täydellä teholla. Palautus vetojen/toistojen välillä saa olla pitkä, jopa 5 min.
Esimerkkiharjoitus kestävyyden kehittämiseen: Rauhallinen kävely/juoksu/pyöräily 1–2 h.
Testin perusteella lihaksesi voivat väsyä nopeammin ja palautua hitaammin. Voit kehittää tätä ominaisuutta oikeantyyppisillä harjoituksilla.
Esimerkkiharjoitus: Kovavauhtiset lyhyet vedot/toistot lähes täydellä vauhdilla/teholla. 6–10 x 1–2 min / palautus 1–2 min vetojen/toistojen välillä. Harjoituksen rasittavuutta voit säädellä vetojen/toistojen määrällä ja pituudella.
Kehonkoostumuksen ja harjoittelun tuottavuuden kannalta sinun kannattaa kokeilla hieman tavallista vähärasvaisempaa ruokavaliota, joka sisältää paljon proteiineja ja hyviä hiilihydraatteja (rasvojen osuus ruokavaliosta noin 25 %). Testattujen geenien perusteella tämäntyyppinen ruokavalio tukee parhaiten terveyttäsi. Lisäksi näiden geenien perusteella terveysliikunnan tulisi sisältää noin 50 % aerobista harjoittelua ja 50 % anerobista harjoittelua.
Muista, että kaikkia liikunnallisia ominaisuuksia on mahdollista kehittää huomattavasti, vaikka ne eivät luontaisesti olisikaan vahvoja. Keskittyminen omiin kehitysalueisiin voi tuoda hyviä tuloksia ja parantaa tuloksia enemmän kuin vahvuuksiin keskittyminen.
* * *
Halusin boldata tuon viimeisen kappaleen, nimittäin turha näitä tutkimustuloksia on liikaa miettiä ja niiden kautta elää. Teen jatkossakin sitä mikä hyvältä tuntuu. Jos olisin kilpaurheilija, tämä olisi varmasti tärkeä ja hyödyllinen työkalu, mutta tällaisena kuntoliikkujana näillä ei käytännössä ole kauheasti merkitystä. Olisi silti mielenkiintoista joskus testata, mitä tästä koneesta saisi irti, jos oikein tosissaan yrittäisi. 🙂 Ikä tosin painaa päälle ja kroppa nitisee ja natisee. Ensi kuussa mittariin tärähtää 35. Lähestyn neljääkymmentä! Järkyttävää! 😀
* * *
Testi ilman ruokavalio-osuutta, maksaa 89 euroa.
Testi joka selvittää myös ruokavalion osuuden, maksaa 129 euroa.
Moi, pitkään olen blogia seurannut (tykkään!), mutta nyt vasta tuli tarvetta kommentoida.
Hyvä, että kirjoitat itsekin että turha on tutkimustuloksia liikaa miettiä. Molekyylibiologina tekisi melkein mieli sanoa että tällaisia tuloksia on turha miettiä ollenkaan. Katselin testiä tarjoavan firman sivuilta, että ilmeisesti tässä testataan vain 6 geenin (ilman ruokavalio-osuutta 4 geenin) variaatioita. Kovin rohkeita ja pitkälle vietyjä päätelmiä tehdään noin pienestä määrästä dataa. En ole syvällisesti perehtynyt juuri näistä geeneistä tehtyihin tutkimuksiin, mutta tyypillisesti geenivariantteja tutkittaessa tilanne on se, että vaikka jollain ominaisuudella ja tietyllä geenivariantilla olisikin voimakas yhteys keskenään, ei geenivariantti yksinään selitä kuin muutaman prosentin siitä vaihtelusta, joka ominaisuudessa voidaan havaita väestössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuhunkin ominaisuuteen vaikuttaa niin moni muukin geeni, ettei yhdellä ole juuri väliä kokonaisuuden kannalta. Ihmisellä on jotakuinkin 20000 geeniä, jotka lähes kaikki vaikuttavat toistensa toimintaan. Jos 20000 muuttujasta tunnetaan 6, ei kokonaisuudesta uskalla vielä kovin paljoa sanoa.
Ylipäätään äärimmäisen vähän on ihmisellä (tai muillakaan otuksilla) sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat yhden geenin määräämiä. Poikkeuksen tekevät harvinaiset yhden geenin mutaatiosta johtuvat vakavat perinnölliset sairaudet, mutta ne kyllä havaitaan ilman geenitestejäkin.
Itse en sijoittasi rahojani mihinkään tarjolla olevaan kaupalliseen geenitestiin ja erityisen kaukana pysyisin niistä jotka tarjoavat tietoa oletetusta tautiriskistä. Tutkimustulokset näiden testien taustalla ovat ihan päteviä, mutta tulkinta yksittäisen ihmisen terveyden ja ominaisuuksien suhteen on usein melkoisen pitkällevietyä. Eivät nämä ihan horoskooppeja ole, mutta eivät kyllä ole niistä kaukanakaan.
Kommentoin ja hieman korjailenkin molekyylibiologina esiintyvän ”Peikkotytön” kirjoituksessa esiin tulevia asioita.
Ihmisen koko perimä saatiin selvitettyä suurilta osin vuonna 2003, mikä kehittyvien menetelmien ja uusien tutkimustulosten lisäksi mahdollisti muutamia vuosia myöhemmin myös niin sanotut kuluttajille suunnatut DNA-testit. Lähtökohtaisesti DNA-testauksessa on ainakin meillä aina tavoitteena yksittäisen henkilön tiedon lisääminen omasta perimästään ja siihen liittyvistä vaikutuksista ja tätä kautta elämänlaadun parantaminen. Testit pohjautuvat aina tieteellisiin tutkimuksiin, joissa tietyllä geenivariantilla on löydetty olevan vaikutusta johonkin ominaisuuteen. Kyllä, ihmisellä on 20 000 geeniä ja leijonanosa niistä on sellaisia, joiden toiminnasta tai tehtävästä ei tiedetä yhtään mitään. On mahdollista, että ihminen ei koskaan opi tietämään kaikkien geeniensä merkitystä, ei ainakaan vielä hyvin pitkään aikaan. Siitä huolimatta, toisin kuin Peikkotyttö antaa ymmärtää, DNA-testauksesta on tullut jo arkipäivää terveydenhuollossa ja sitä käytetään rutiinisti muun muassa syöpädiagnostiikassa. Jos olisimme odottaneet, että tiedämme kaiken ihmisen 20 000 geenistä, kaikki nämä sovellukset olisivat jääneet kehittämättä.
DNA-testaus on alana hyvin nuori ja kaikki siihen liittyvä tutkimus, kaupallinen toiminta ja yksittäisten kuluttajien kiinnostus hyödyttää meitä kaikkia tulevaisuudessa yhä parempina sovelluksina ja keksintöinä. DNA-testausta käytetään rutiinisti muun muassa laktoosi-intoleranssin todentamiseen (yksi geenivariantti riittää!), keliakian poissulkemiseen, syövän eri muotojen erottelemiseen, rikostekniseen tutkimukseen ja oikeudessa pätevään sukulaisuustestaukseen. Näin ollen Peikkotytön yleistys kaikkia DNA-testejä koskevaksi on kyseenalainen.
Palaan lopuksi vielä kysymykseen siitä, kannattaako kuuteen geenivarianttiin perustuvan liikunta- ja ravintotestin tuloksia miettiä. Tutkittujen geenivarianttien määrällä ei sinänsä ole väliä; riittää, että niiden taustalla on riittävästi tutkimustietoa johtopäätösten tekemiseen ja niillä on riittävä vaikutus väestötasolla tutkittuun ominaisuuteen. Jos noudatat yleisiä harjoitus- tai ruokavaliosuosituksia, olet mitä suurimmassa määrin väestötason yleistyksen ohjeiden varassa. Jos teet DNA-testin, sinulla on heti paljon enemmän yksilöllistä sinua itseäsi koskevaa tietoa harjoittelun ja ruokailun pohjaksi ja olet askeleen lähempänä juuri sinulle sopivia käytäntöjä. Kuten jokaiselle asiakkaallekin painotamme: DNA-testaus ei kerro eikä välttämättä koskaan tule kertomaan kaikkea sinusta, mutta se on yksi hyödyllinen työkalu oman terveyden ja kunnon ylläpitämiseen.
Minulle voi antaa palautetta, kommentteja ja kysymyksiä myös ihan henkilökohtaisesti vaikka soittamalla numerooni 041 433 7132. Terveisin, Juha Matilainen, FT (biokemia)
Tarkennetaan nyt vielä että tarkoitukseni oli kritisoida nimenomaan kuluttajille suoraan suunnattuja kaupallisia geenitestejä. Ongelma ei ole teknologian oikeellisuudessa eikä tieteessä niiden taustalla, vaan tulkinassa siitä, mitä yksittäinen geenimuunnos tarkoittaa ihmisen ominaisuuksille.
Tiede ja teknologia näiden taustalla on varsin pätevää, samoin esimerkiksi sairaalakäyttöön suunnatut sovellukset.
Mutta onneksi internetissä(kin) voi valita uskooko nimettömänä pysyttelevää molekyylibiologia vai oman firmansa tuoteita kehuvaa myyntimiestä. Vai jättääkö molempien horinat omaan arvoonsa.
Kiitos kommentistasi ja näkökulmasta. En itse osaa sanoa tähän asiaan juuta enkä jaata. 🙂
Mielestäni tämän tyyliset testit ovat ihan mielenkiintoinen lisä siihen dataan ja tiedon määrään mitä kuntoilijoille on nykyisin tarjolla ja tutkimustietoakin taustalta löytyy – englanniksi melkoisen massiivisia määriä.
Minustakin tämä on mielenkiintoista ja ihan kiva lisätieto, mutta tärkeintä on tehdä asioita, jotka tuntuu hyvältä. 🙂
Kieltämättä itseäkin epäilyttää hieman että kuinka tarkkoja analyysejä tämän tyyppisillä testeillä voidaan saada mutta varmasti jotain osviittaa. Kiinnostuin kyllä ja mun mielestä hinta on ihan kohtuullinen. Kiitos siis vinkistä. Täytyy selvittää miten saan itse tilattua analyysin. 🙂
Ainakin omien tuntemusten mukaan tämä testi vahvisti käsityksiäni. Mä kyllä ihan uskon tuloksiin, joskaan en niitä tulkitse pilkuntarkasti. 🙂