Tänään piti kirjoittaa pitkä ja kepeä blogipostaus, mutta jotenkin tuo magneettitutkimus vei fiilikset. Se siis oli tänään.
Aamu alkoi pyöräilemällä töihin. En mennytkään salille, koska halusin kiireettömän aamun. Ajattelin, että menen salille työpäivän jälkeen.
Työmatkapyöräilijä
15 min päästä tämännäköisenä
Työpäivä oli paljon rauhallisempi kuin eilen, vaikka töitä kyllä riitti. Kävin kesken päivän Omasairaalassa magneettitutkimuksessa. Voi että mua jännitti se tutkimus enkä edes tiedä miksi. Mieshoitaja kutsui mua nimeltä, jonka jälkeen mut ohjattuun pukuhuoneeseen. Sain vaihtaa päälleni maailman kummallisimman avopaidan ja mustan kylpytakin ja tohvelit.
Odotustilassa
Hoitaja ja lääkäri olivat tosi mukavia ja ymmärsivät mun jännitystä. Varjoaineen pistäminen tuntui ikävältä, koska se laitettiin juuri siihen kohtaan missä kipu on. Sitten köpöttelin magneettihuoneeseen ja asetuin pöydälle, joka työnnettiin kapeaan putkeen. Sain korville kuulokkeet, joihin laitettiin Bassoradio soimaan. Etukäteen ajattelin, että putkeen saattaisi vaikka nukahtaa, mutta ei se uni tullut, kun keskityin pysymään paikoillani ja olemaan mahdollisimman rento. Hirveä pauke ja rätinä ja välillä mieshoitaja sanoi kuulokkeisiin väliaikatietoja “nyt ollaan puolessa välissä, vielä neljä kolmen minuutin kuvaa”. Aika meni yllättävän nopeasti. Kävelin pöllämystyneenä putkesta kohti pukuhuonetta, kohta siihen pölähtää radiologi, siis sama lääkäri, joka laittoi varjoaineen ja sanoo “kyllä sieltä repeämä löytyi”. Argh.
Hetken päästä sain lausunnon, jossa lukee, että AC-nivelessä on artroosia (kulumaa) ja takalabrumissa on 2,5 cm repeämä. Oon elämässäni aika paljon potilaskertomuksia työn puolesta saanut lukea, joten tiesin, että tää saattaa olla vähän paskempi homma. Pahimmillaan voi olla, että elän tuon rahistelevan ja kipuilen nivelen kanssa lopun ikäni enkä enää koskaan ui tai joogaa. Mutta en nyt vielä heitä kirvestä kaivoon tai tee mitään tulkintoja, koska en ole ortopedi. Huomenna on ortopediaika ja siellä selviää jatko. Pitäkää peukkuja!
Mulle tuli yllätyksenä, että varjoainetehostetun magneettitutkimuksen jälkeen ei saa käydä saunassa, hikoilla tai kastella tuota pistokohtaa vuorokauteen. Piti pyytää mies hakemaan mut töistä ja mulla venähti sen takia pitkään. Enkä mennyt salille. Enkä kirjoita sitä postausta mitä suunnittelin. Enkä mennyt shoppailemaan vaatteita (tarvitsen kipeästi uusia).
Ei muuta tälläerää. Huomenna on perjantai! Jee! Lauantaina ja sunnuntaina heilun kameran kanssa juhlissa. 🙂
Voi paska 🙁 Tsemppiä!! <3 Ps. Omasairaala näyttää huipulta! 🙂
Voi itku. Peukut pystyssä huomista varten.
Voi ei 🙁 Tsemppiä huomiseen!<3 Toivotaan, ettei oliskaan niin paha juttu!!
Voi suru. Tsemppiä, oli kyseessä sitten niin paha ennuste kuin pelkäät tai pelättyä miedompi tuomio. Peukut asetettu pystyyn!
– P
Voi ei! Toivottavasti olkapää pystytään korjaamaan! Tsemppiä hurjasti!
Höh. :/
Peukut pystyssä, että saisit olkapään kuntoon!!!
Oon hoitoalalla, joten kiinnostaa millainen kokemus sulla tuosta Omasairaalasta? Mulle nimittäin lähetettiin sieltä kotiin mainospostia ja “etukortti” omalla nimellä. On ilmeisesti tuo firma kytköksissä erääseen vakuutusyhtiöön, jossa oon myös asiakkaana. 😉
Hienoa, että sait nyt selvyyden mikä olkapäätä vaivaa. Vaikka tosi tylsää onkin, että magneetista löyty revähdys ja kulumaa. 🙁
MUTTA, kuten sanoit, älä heitä kirvestä kaivoon! Oot hyvissä, ammattilaisten käsissä, ja toivotaan että he löytää sulle sopivan avun! 🙂 Ja pidän peukkuja myöskin. 🙂
Ps. Tykkään sun rennosta pukeutumis-stylestä..erityisesti tuo valkoinen paita korujen kanssa on tosi kiva! 🙂
Eikä! Täytyy sanoa, että tätä vähän pelkäsinki, on se postauksista päätellen kuitenkin sen verran pipi ollu ainakin aika-ajoin. On tässä positiivisiakin puolia – varmasti se saadaan kuntoon ja entistä vahvemmaks! 🙂
No voi höh! Toivottavasti ortopedin lausunnon jälkeen tunnelma olisi vähän kepeämpi. Tsemppiä!
Ps. Jee, eka kommenttini sulle vaikka on ollut tarkoitus aiemminkin ja useamminkin kommentoida. Mutta kiitos blogistasi, tykkään tosi paljon lukea sun arki&liikuntajuttuja. Ja sulla on ehkä maailman söpöimmät tytöt!
Coco: Kiitos! <3 Omasairaala on tosi hieno ja siellä on ammattitaitoista porukkaa.
Bobby Jean: Kiitos! <3
haamu: Kiitos, ei tää ollutkaan niin paha juttu. Pelkäsin eniten tuota artroosia, mutta kuulin, että tämä on kuitenkin hoidettavissa.
P: Kiitos, peukut kannatti, ei tämä niin paha ollutkaan kuin ajattelin. 🙂
Maiku: Kiitos, pystytään tämä korjaamaan. 🙂
Laura: <3
Anonyymi: Kiitos, kyllä mä varmaan tämän saan kuntoon, jos nyt operaatioon uskaltaudun.
Vakkari-lukija: Omasairaalakokemus oli hyvä, tuon sairaalan omistaa tosiaan vakuutusyhtiö, mutta sairaala toimii kuten mikä tahansa muukin hoitolaitos. 🙂 Sain tosi hyvää ja asiantuntevaa palvelua. 🙂
Oli kyllä hyvä, että vaiva diagnosoitiin, kun välillä mietin, että olenko vain päästäni vajaa, kun kipua tuntuu, mutta mitään ei löydetä (esim. ultralla). Kiitos pukeutumiskommentista, lämmitti mieltä! 🙂
Elisa: No sama juttu, ehkä just tämän takia mä jännitin sinne magneettiin menoa. Kyllä sen tiesi, ettei ne oireet tyhjästä tule. Kyllä tämän nyt saisi leikkauksella kuntoon, jos vain sinne uskaltaudun.
M: Jee, kun kommentoit! On tässä vähän huojentuneemmat olot nyt ortopedikäynnin jälkeen, mutta vaikea valinta on edessä. Kiitos kun luet! Kommentoi useammin vain. 🙂