Viikonloppuna oli Naisten Kymppi, jossa olin mukana monessa roolissa. Sain kutsun tapahtumaan Danonelta, jonka puolesta sain osallistumisen juoksuun ja kotiin lähtiessä sain vielä mukaani ihanan piknik-korin, jonka sisällä oli uutuustuotteita ja muuta kivaa. Uutuusrahkat meni samantien parempiin suihin, lapsille. Ehdin mä onneksi itsekin maistaa.
Tapahtumaan menemisen pääasiallinen syy oli Run for Good, eli supertyttöporukka, jolla keräämme vapaaehtoisvoimin rahaa Uudelle Lastensairaalalle. Naisen Kympillä myimme Zero Pointin meille lahjoittamia kompressiosäärystimiä ja osan varoista keräsimme Tyttöjen Kymppi -juoksun osallistumismaksuilla. Kiitos kaikille, jotka tulitte ostamaan tuotteita, sillä saimme kerättyä alustavan laskelman mukaan noin 8 000 euroa Lastensairaalalle. Tuntuu tosi hyvältä saada olla mukana keräämässä rahaa tärkeään kohteeseen hyvällä fiiliksillä ihanien ihmisten kanssa.
Zero Pointin pisteeltä säntäsin sitten heimosiskojen luo alkulämmittelyä varten. Heimonaiset olivat ihan villeinä. Leikeltiin meidän heimopaidat vähän paremmin ilmastoiviksi ja höpöteltiin niin innoissaan, että meillä tuli kiire sännätä maaliviivalle kuumaan ryhmään. Viivalle sovittiin treffit myös supertyttö-Heidin kanssa, jonka kanssa lähdimme yhdessä taivaltamaan lähtölaukauksen jälkeen.
Olin jännittänyt juoksua jalkojen kunnon puolesta taas tosi paljon. Edellisenä päivänä availin foam rollerilla jalkoja ja tein dynaamisia venytyksiä. Juoksu lähtikin heti alusta asti sujumaan ihanasti. Ei kipuja, ei väsymystä, oli vain ihan järjettömän kuuma. Olin ajatellut, että rennosti hölkkään sen läpi ilman mitään sen kummempaa aikatavoitetta, mutta olisi pitänyt tuntea itseni paremmin. 😀 Kisa on kisa ja silloin juostaan vähän normilenkkiä kovempaa. En ole purkanut dataa vielä, mutta rennosti ja reippaahkosti pistin töppöstä toisen eteen. Puolessa välissä matkaa iski pissahätä ja pistäydyin bajamajassa. Maaliviivalla pysäytin kellon ajassa 51 minuuttia ja risat. Ihan jees! Oon enemmän kuin tyytyväinen. Nyt tiiän suurinpiirtein minkälaisen tavoitteen voin asettaa Helsinki Half Marathonille.
Maaliin saapui peräkanaa onnellisia oranssipaitaisia naisia. Niin hyvä fiilis ja ihanat heimonaiset! Hyvä me!
Kiva oli lukea tää postaus! Ja vielä se, että sulla meni noin rennosti ja sujuvasti 🙂 Itse juoksin ehkä hirveimmän kympin ikinä, enkä edes nopeinta, jostain syystä vain oli tosi tahmee fiilis. Mutta näin se menee, välillä sujuu ja välillä ei.
Mutta hyvä kokemus oli kaikin puolin. Ja kiitos seurasta, heimosiskoni <3
Olihan se helle uuvuttavaa, varsinkin näin alkuvuodesta, mutta yllättävän rennosti ja kivuttomaksi juoksu sujui.
Kiitos itsellesi, sis! <3
Moi. Itsekkin olin juoksemass 🙂 Ostin ne säärystimet ja laitoin ne jalkaan juoksuun.En tiiä, et johtuuko niistä, mutta mun pohkeet on ollu ihan jumissa ja tosi kipeet sen juoksun jälkeen.Ennen ei oo tällästä tullut edes puolikkaalla tai maratonilla…Kummallista 🙁 Onko muilla tullut tollasia ongelmia?
Aijaa! Ei mulla kyllä tällaista ole ollut. Joskus olen joutunut ottaa kesken lenkin säärystimet pois, jos jaloissa on ollut turvotusta ja säärystimet ovat puristaneet liikaa. Muuten mitään negatiivisia kokemuksia ei ole. Kannattaa myös huomioda, että säärystimet kannattaa laitta n. puoli tuntia ennen lenkkiä jalkoihin.