Mun elämänlaatu on parantunut huomattavasti, kun aloitin taas työmatkapyöräilyn. Puhuin eilen äidin kanssa puhelimessa ja hän sanoi samaa. Hän myi pari vuotta sitten auton pois, osti hyvän pyörän ja pyörään peräkärryn.
Mä olen hehkuttanut tätä niin monta kertaa, mutta pyöräillessä on etuoikeutettu olo. Luonto on vaan niin ihmeellinen ja ulkona oleminen tekee hyvää. Pyöräillessä olen kuin pikkulapsi. Ihmettelen asioita, pysähdyn ottamaan valokuvia, nautin yksinolosta, kuuntelen musiikkia ja rällään täysiä. On vain minä, ajatukset ja pyörä.
Viime viikolla näin joutsenia, eilen aamulla etanoita, illalla purjeveneitä ja tänään hiirenkorvat koivuissa. Kesä on ihan kohta täällä!
