Miten aloittaa riippumattoretkeily? Mitä varusteita siihen tarvitaan?

Seuraan Facebookissa eri retkeilyryhmiä ja niissä toistuu samat kysymykset useita kertoja. Tässä postauksessa vastaan pariin ryhmissä usein esitettyyn kysymykseen: miten riippumattoretkeilyn voi aloittaa ja mitä varusteita siihen tarvitaan?

Riippumattoretkeily soveltuu luonnollisesti sellaiseen maastoon, jossa on puita. Esimerkiksi käsivarren erämaahan täytyisi valita majoitteeksi teltta tai muu maahan laitettava majoite riippumaton sijaan. Riippumatossa leiriytymistä koskee samat säännöt kuin muutakin leiriytymistä. Riippumaton saa laittaa sellaisiin paikkoihin, joissa leiriytyminen on sallittu. Älä leiriydy sellaiseen paikkaan, missä se ei ole sallittua.

Riippumattoretkeilyn aloittaminen ja siihen tarvittava varustemäärä tuli itselleni pienenä yllätyksenä. Ei riittänytkään pelkän riippumaton hankkiminen, vaan aloittaminen vaati aika paljon perehtymistä ja varustehankintoja. Valikoimaa ja vaihtoehtoja on runsaasti ja sitä sekoittaa vielä ihmisten erilaiset mieltymykset ja suositukset. Minä voin suositella vain sellaisia välineita ja varusteita, joita olen kokeillut, joten suhtaudu näihinkin tietyllä varauksella. Kokeilemalla oppii ja löytää itselleen sopivat varusteet ja tavat toimia.

Hyvä tapa aloittaa uusi harrastus on vuokrata välineitä ja näin testata onko riippumattoretkeily edes ollenkaan oma juttu. Varusteita vuokraa esimerkiksi RetkiRent ja Partioaitan 365-klubijäsenyys mahdollistaa varusteiden vuokraamisen. Googlaamalla löytää lisää vaihtoehtoja (riippumatto + vuokraus).

Kuva on helatorstaiviikonlopun purjehdus- ja riippumattoretkeltä. Otin veneestä viltin lämmittämään kylmää yötä. Näköalat oli parhaat mahdolliset. Muutenkin näiden kahden asian yhdistäminen on parasta mitä tiedän.

Mitä varusteita riippumattoretkeily vaatii?

Riippumatto
Minun riippumattoni on on Amazonas Ultra light ja Ramilla on DD Hammock Frontline. Molemmat ovat oikein passeleita ja pakettiin kuuluu integroitu hyttysverkko. Ramin riippumattovalintaan vaikutti hänen pituus ja paino, iso mies kun on. Itselläni oli enemmän valinnanvaraa.

Narut ja karabiinit
Riippumaton mukana ei välttämättä tule narua sen kiinnittämiseen. Minulla on käytössä Whoopie Slings -narut, joiden avulla riippumatto on helppo kiinnittää puuhun ja säätää sen etäisyyttä puusta. Kannattaa hommata myös ekstranarua, koska sitä tarvitsee usein kaikenlaiseen säätämiseen. Karabiineilla kiinnitetään riippumatto naruun ja naru puunhalaajaan. Näitä tarvitaan neljä kappaletta.

Puunhalaajat
Puunhalaajien tarkoitus on suojata puun kuorta ohuen narun/köyden tekemiltä painaumilta.

Tarppi ja kiilat
Tarppi suojaa riippumattoa sateelta ja tuulelta. Sen kiinnittämiseen tarvitaan kiiloja ja mahdollisesti ylimääräisiä naruja harjanaruksi ja kulmiin säätövaraksi. 3 x 3 metrin tarppi riittää hyvin suojaamaan sateelta.

Aluspeitto
Aluspeitto tulee riippumaton ulkopuolelle lämmittämään. Sen funktio on sama kuin makuualusta teltassa. Aluspeitto blokkaa kylmää. Tämän merkitys korostuu tietysti kylmällä säällä. Itselläni on kesäkeleihin sopiva aluspeitto (Lesovik Otul Lite) sekä vähän viileämmille keleille suunniteltu (DD Hammock Underblanket).

Jos ei kerrota kenellekään, niin voin paljastaa, että edelliseltä melontareissulta minulla oli jäänyt pakkaamatta mukaan se pussi, jossa on kaikki narut, karabiinit, puunhalaajat ja kiilat. Väkersin sitten hiukan kyseenalaisesti riippumaton puuhun onnekkaasti mukana olleella köydellä. Ihan hyvä, että olen opetellut tekemään paalusolmun ja pari muuta solmua, että tämä onnistui. Ja onneksi köydestä ei jäänyt puuhun jälkiä.

Muita varusteita

Ehkäpä olet retkeillyt jo sen verran, että tiedät mitä muita varusteita retkeily vaatii, mutta listaanpa nekin.

Makuupussi
Riippumatossa ei tarkene nukkua ilman makuupussia kuin ehkä hellekelillä. Olen nukkunut kaikilla reissuilla kesät talvet Rab Ascent W700 -untuvamakuupussilla, jonka comfort-lämpötila on -2°C. Lämimällä kelillä vain avaan pussin ja kylmällä kelillä vedän korvia myöten kiinni. Tykkään untuvasta, koska se on niin miellyttävä ja hengittävä materiaali verrattuna kuitupusseihin, joissa on helposti vähän nihkeät tunnelmat.

Rinkka
Retkeilyvarusteet täytyy aina kantaa jotenkin perille.

Ruokailuun tarvittavat välineet: keitin, vesipullo, ruokailuvälineet
Minulla on Primus Lite + -kaasukeitin, joka on nopea ja helppo keitin. Jos haluat valmistaa ruokaa alusta loppuun, kattilat ja pannut täytyy ostaa erikseen. Itse harrastan vain veden keittämistä, jolla valmistan valmiin tai puolivalmiin ruuan sitten lautasella/pussissa.

Puukko, tulentekovälineet, otsavalo, pieni pyyhe, hygieniavälineet
Retkelle kannattaa aina ottaa mukaan puukko ja tulentekovälineet. Vaikka laitamme ruokaa pääsääntöisesti keittimellä, niin joskus on kiva tehdä tulet ihan sen takia, että sen ääressä on kiva lämmitellä.
Syksyllä illat ovat pimeitä ja silloin kulkemiseen tarvitaan otsavalo. Jos ei vaella pimeällä, niin joskus täytyy päästä vessaan keskellä yötä tai etsiä rinkasta jotakin tavaraa/säätää leiriä tai jotain muuta.
Minulla on retkillä mukana pieni retkipyyhe, joka on mittaluokkaa käsipyyhe. Retkipyyhe on jotain sellaista materiaalia, joka kuivuu todella nopeasti.
Hygieniavälineisiin kuuluu henkilökohtaisen hygienian lisäksi särkylääkkeet, desinfiointiaine ja haavanhoitovälineitä.

Video riippumattoleirin pystyttämisestä

Jos riippumattoleirin pystyttäminen ei ole vielä tuttua, olen tehnyt tästä Instagramin kohokohtiin videokokonaisuuden. Näillä videoilla kerron tarkemmin riippumattovälineistä ja siitä, miten leiri pystytetään. En ota itseäni kovin vakavasti, joten älä sinäkään. 😀

Aittajärveltä Jyrkkävaaraan

*Sisältää mainoslinkkejä

Ensimmäisen päivän kertomus

Heräsin aamulla todella hyvin nukutun yön jälkeen jo kahdeksalta ihanan aurinkoiseen aamuun. Katselin riippumatosta ympärilleni ja ihastelin maisemaa. Mun teki mieli nousta ylös, mutta jäin kuitenkin haaveilemaan riippariin ja nukahdin uudestaan. Heräsimme lopulta kymmenen aikoihin laittelemaan aamupalaa. Oli ihana olo riippumatossa nukutun yön jälkeen, kun mihinkään ei kolottanut.

Kömmin tukka pystyssä laavulle aamupalahommiin, kun samaan aikaan työkaveri puolisoineen olivat jo reippaina rinkat selässä lähdössä vaeltamaan. Aamutoimissa menee aina oma aikansa ja nyt, kun ensimmäisiä kertoja purki ja pystytti riippumattoleiriä, niin emme turhaan kiirehtineet. Tosin kiire ei muutenkaan kuulu sanavarastoomme lomalla. Teemme aina asiat juuri siihen tahtiin, kun sopivalta tuntuu.

Rami oli laatinut meille reitistä jonkinlaisen hahmotelman etukäteen, mutta mitään kovin yksityiskohtaista suunnitelmaa meillä ei ollut. Reitti täsmentyi sitä mukaa, kun matka eteni. Ensimmäisenä päivänä meillä oli tarkoitus lähteä ensin Aittajärveltä kohti Itää ja siitä Suomujoen ja Muorravaarakanjoen yhtymäkohdassa suuntaisimme Muorravaarakanjoen suuntaisesti kohti etelää. Sovimme, että päivän aikana päätämme, menemmekö yöksi tulipaikalle joen varteen vai koukkaisimmeko Jyrkkävaaran tuvan ympäristöön. Emme olleet koskaan aiemmin käyneet tuolla suunnalla ja jotenkin Jyrkkävaara tuntui houkuttelevalta vaihtoehdolta, niin päätimme mennä sinne.

Ensimmäinen vaelluspäivä on aina vähän totuttelua ja sitä se oli tälläkin kertaa. Mun jätti-iso rinkka painoi enemmän kuin koskaan aiemmin. Rinkalle tuli painoa noin 23 kiloa. Aikaisemmilla reissuilla Rami on kantanut rinkassaan teltan ja minun on tarvinnut kantaa vain omat varusteeni. Nyt kannoin omat riippumattovälineeni, joista tuli painoa yhteensä noin kolme kiloa. Tämän lisäksi pakkailin vähän huolettomasti, joten rinkassa oli muutamia ylimääräisiä vaatekappaleita ja herkkuja yli tarpeiden. Pienistä puroista kertyy yllättävästi lisäpainoa.

Kävely tuntui raskaalta ja kuten ensimmäiseen vaelluspäivään kuuluu ja mieli laukkasi joka suuntaan. Välillä olin aivan riemuissani, onnellinen ja helpottunut siitä, että viimein olen metsässä ja saan levätä. Toisena hetkenä mietin, jäikö jokin työjuttu kuitenkin hoitamatta. Aluksi menee aina pari päivää, että pääsee arjesta irti ja pystyy olemaan täysin läsnä.

Tässä se jätti-iso rinkka: Jack Wolfskin Denali 85 litraa. *rinkka saatu

Jack Wolfskin Denali 85 

Tässä yksi ylityskohta monista.

DD Hammocks Tarppi, DD Hammocks whoopie slingit ja DD Hammocks puunhalaajat, DD Hammocks Underquilt

Reitti Jyrkkävaaraan vaati tosiaan joen ylityksen. Rami oli tapansa mukaan selvittänyt etukäteen parhaan ylityspaikan. Itse aloin siinä ylityshetkellä kyseenalaistamaan, onko tämä nyt varmasti paras mahdollinen kohta ylittää. En erityisemmin pidä kahlaamisesta jääkylmässä vedessä ja siksi olin aivan varma, että ylitys olisi kannattanut tehdä kapeammasta joen kohdasta. Jupisin mennessäni, mutta silti kiltisti kahlasin, koska tiesin, että Rami ei jätä asioita puolitiehen vaan on oikeasti selvittänyt asian perusteellisesti. Kahden joen risteyskohta oli leveä ja piti kahlata useampaan kertaan ennen kuin viimein olimme Muorravaarakkajoen toisella puolella.

Saavuimme Jyrkkävaaraan noin neljän tunnin vaeltamisen jälkeen. Jyrkkävaara on hieno paikka. Tupa on lammen rannalla ja lammen toisella puolella on nimensä mukaisesti seinämänä nouseva jyrkkä vaara. Laitoimme leirimme ihan lammen rantaan tulipaikan viereen. Jyrkkävaaraan saapuessamme siellä ei ollut ketään muita. Päivä oli iltaan saakka upean aurinkoinen ja ilta-aurinko värjäsi vaaran rinteellä olevien puiden latvat keltaisiksi.

Ilta hujahti tutuissa rutiineissa: leirin pystytys, poimin marjat aamupuuroon, kirjoittelin päiväkirjaa, iltaruuan laitto, tulilla lämmittelyä ja jutustelua, seuraavan päivän reitin suunnittelua ja lopulta kömmimme riippumattoihimme nukkumaan.

Päivän reitti: Aittajärvi–Jyrkkävaara
Matka: 11,60 kilometriä

Ps. Keitimme lammen veden ennen käyttöä. Ei kannata ottaa juomavettä lammesta.

Elämäni ensimmäinen riippumatossa nukuttu yö

*Kaupallinen yhteistyö: Addnature

Tilasimme tänä kesänä minulle ja miehelleni riippumatot ja siihen tarvittavat välineet. Ajatus riippumatossa yöpymisestä syttyi varmasti Ali Leiniön retkeilyvideoiden ansiosta. Hän yöpyy useimmiten riippumatossa ja se on näyttänyt sen verran mukavalta, että päätimme sukeltaa tähän retkeilyn uuteen ulottuvuuteen.

Aloitimme retkeilyharrastuksen viisi vuotta sitten. Tähän kesään saakka olemme aina majoittuneet teltassa, satunnaisia tuvassa nukuttuja öitä lukuun ottamatta. Meillä ei ole aiemmin käynyt mielessäkään muut vaihtoehdot, kunnes monien katkonaisesti nukuttujen telttaöiden jälkeen ajattelimme kokeilla jotain uutta.

Aluksi ajatus siitä, että lähtisin retkelle pelkkä riippumatto majoitteena, tuntui jotenkin riskialttiilta ja vaivalloiselta. Selvittelimme hiukan vaihtoehtoja, katselimme Ali Leiniön videoita, joissa hän kertoo riippumattoretkeilystä, niin riippumatto alkoi tuntua koko ajan vaan paremmalta idealta. Tilasimme kummallekin hiukan erilaiset riippumatot ja tykötarpeet, mutta aika samanlaisin ominaisuuksin. Kerron nyt minkälaisiin varusteisiin minä päädyin ja miksi.

Tein riippumattotilauksen Addnature-verkkokaupassa, josta löytyy valtavasti varusteita aktiiviseen elämäntyyliin – retkeily, uinti, melonta, kiipeily, juoksu, pyöräily, jooga… Tilasin samalla myös vedensuodattimen, uimalasit ja uimalakin ja nuorimmalle lapselle myös riippumaton (hän on ainoa, joka vielä lähtee meidän kanssa retkelle). Riippumattolähetys saapui jo muutama viikko sitten, mutta pääsin vasta viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa kokeilemaan sitä. Oon aivan myyty! Nukuin riippumatossa paljon paremmin kuin teltassa ja muutenkin riippumatossa yöpyminen oli elämys!

RIIPPUMATTOVÄLINEET

Nopealla selvittelyllä vaikutti, että tämähän on halpa tapa majoittua retkellä ja riippumattovälineet ovat kevyitä ja mahtuu pieneen tilaan, kunnes syvennyin asiaan hiukan enemmän. Kun lähtee retkelle siten, että riippumatto on ainoa majoite, pitää varusteet miettiä vähän tarkemmin. Pelkkä riippumatto on hyvä alku, mutta sen lisäksi tarvitaan muutama muu varuste.

  • Riippumatto, jossa on hyttysverkko tai lisäksi erillinen hyttysverkko
  • Riippumaton kiinnitysvälineet: puunhalaajat suojaamaan puuta ja helpottamaan kiinnittämistä, riippumattonarut kiinnittämistä ja etäisyyden säätämistä varten ja näiden lisäksi vielä karabiinit
  • Aluspeitto, eli underquilt
  • Tarppi ja sen kiinnitysvälineet

Lopulta kaikille varusteille tuli hintaa yhteensä noin 300 euroa.

Välineet vievät rinkasta enemmän tilaa kuin aiemmin, kun mun rinkassa on ollut vain makuupussi ja makuualusta, Rami on aina kantanut meidän telttaa. Nyt makuualustan tilalla on alla olevan kuvan varusteet. Painoa näille varusteille tulee yhteensä vain vähän yli kaksi kiloa.

Kuvassa kaikki riippumattovälineet.

Valitsin Amazonasin Traveller Pro ultra light -riippumaton, koska Ali Leiniöllä on saman merkkinen ja hän oli kehunut sitä. Riippumatto on todella kevyt ja pieni pakkaus (noin 600 g). Riippumatossa on valmiina hyttysverkko, jonka sai helposti viritettyä ylös. Riippumattoa valitessa kannattaa huomioida sen kantokyky ja pituus, jos olet iso ihminen, kuten mieheni. Tuo valitsemani riippumatto kestää 150 kiloa ja sen pituus on 220 cm.

Aluspeitoksi valikoitui todella kevyt (440 g) Lesovik underquilt, joka on kesälämpötiloihin suunniteltu. Joudun todennäköisesti ostamaan lämpimämmän syysvaellukselle. Viime viikonloppuna oli yölläkin niin lämmin, että tuolloin olisi pärjännyt kokonaan ilman aluspeittoa. Aluspeitto suojaa myös hyttysiltä, joten siinä mielessä se on myös kiva.

Päätin tilata itselleni yhtä suuren tarpin kuin Rami osti itselleen, eli 3 x 3 metriä. Neliön mallinen tarppi on hyvä, koska sen saa aseteltua timantin muotoon, jolloin näkyvyys riippumaton alta on parempi ja silti se suojaa riittävästi myös sateella. Tarpin pakkaus on näistä tarvikkeista suurin ja painavin, se painaa kilon. Kevyempiä varmasti löytyisi, mutta en alkanut tässä kohtaa viilaamaan grammojen päälle. Tarpin pakkauksessa oli hyvät kiinnitysnarut ja kevyet kiilat.

RIIPPUMATON KIINNITTÄMINEN

Jännitin riippumaton kiinnittämistä ennen ensimmäistä kiinnityskertaa. Etukäteen tuntui, että välineitä ja naruja on niin paljon, että menen niiden kanssa solmuun. Se meni kuitenkin helpommin ja nopeammin kuin olin ajatellut.

Ennen riippumaton kiinnittämistä täytyy löytää mieleinen leiripaikka. Tässä kuitenkin täytyy huomioida leiriytymiseen liittyvät säännöt. Riippumattoretkeilyssä pätee ihan samat leiriytymissäännöt kuin muulloinkin. Noudata niitä.

Riippumaton kiinnittämiseen soveltuva puu on terve ja sopivan paksu, ettei se väänny painon alla. Puille sopiva etäisyys on noin kahdeksan pitkää askelta.

Ensin kääräisin puunhalaajan molempien puiden ympärille ja laitoin niihin karabiinit valmiiksi riippumattonarua varten. Tämän jälkeen laitoin riippumattonarut puunhalaajan karabiiniin kiinni ja toisen pään karabiinilla riippumattoon kiinni (joihinkin mattoihin saa laitettua narut suoraan mattoon kiinni). Kiristin ensin jalkopään puolen matosta. Jalkopää kannattaa laittaa pääpuolta hiukan korkeammalle, ettei yöllä valu jalkpäähän. Kiristin pääpuolen ja säädin hiukan etäisyyttä ja lopuksi asettelin tarpin riippumaton päälle sateen varalle. Tarppi ei ole kuivalla kelillä välttämätön, mutta se tuo mukavasti suojaa ja leirin tuntua, jolloin tavarat saa aseteltua suojan alle.

ENSIMMÄINEN YÖ RIIPPUMATOSSA

Viime viikonlopun purjehdusreissulla pääsin viimein kokeilemaan riippumaton kiinnittämistä ja siinä yöpymistä. Reissun ensimmäisen yön nukuin veneessä. Nukun yleensä veneessä tosi hyvin, mutta tuo yö oli katkonainen. Toisena yönä saavuimme ihanaan luonnonsatamaan Stora Svartöön, joka on Porkkalan edustalla. Stora Svartö on Helsingin kaupunkin virkistysalue. Siellä ei ole sähköä, juomavettä, tai palveluita, mutta huussit ja keittokatokset löytyy. En ole koskaan ennen nähnyt tuolla telttailijoita, mutta tällä kertaa sataman läheisillä maisemakallioilla oli yksi teltta. Löysin riippumatolle sopivan paikan aamuauringon puolelta läheltä rantakallioita, huussia ja keittokatosta.

Kuinka onnellinen voi olla!
Näkymä riippumatosta.
Onnellinen naama aamulla heti herättyäni.
Aamu-uinnilla leirin pakkaamisen jälkeen.

Sain leirin nopeasti pystyyn sillä aikaa, kun muut valmistivat ruokaa: äiti onki seuraavan päivän lounasahvenia ja sisko puolisoineen valmisti illan ateriaa nuotiolla. En meinannut malttaa lähteä leiriltä syömään, mutta kävin nopeasti hotkaisemassa nuotiolla paistetut kasvikset ja muut herkut naamaan ja houkuttelin muut ihastelemaan leiripaikkaani.

Loppuillan ihastelin riippumatossa maaten taivaan vaihtuvia pastellin sävyjä enkä meinannut malttaa nukkua. Uni tuli silmään samaan aikaan kun viimeinenkin valo hävisi taivaalta. Heräsin yön aikana pari kertaa ja toisella kertaa herätyskelloon, jonka olin laittanut soimaan auringonnousun aikaan. Pieneksi pettymykseksi aamu oli niin sumuinen, ettei toivomastani kauniista auringonnoususta ollut tietoakaaan. Nukuin hämmästyttävän hyvin. Mikään paikka ei puutunut ja pystyin vaihtamaan asentoa riippumatossa. Nukuin kyljellään ja selällään.

Minulla oli riippumatossa sama makuupussi, mikä minulla on aina: Rab Ascent W700 -untuvapussi. Se on parhaimmillaan melko kylmällä säällä (+2°C). Nyt oli lämmin yö ja minulla oli riippumatossa aluspeitto ja sen lisäksi paksu makuupussi. Nukuin pelkissä alushousuissa ja t-paidassa ja makuupussi kokonaan auki. Oli tosi hyvä nukkua. Ei ollut kylmä eikä kuuma. Nukuin riippumatossa yhtä hyvin kuin kotona sängyssä. Jäin ihan koukkuun. Tekee mieli lähteä heti uudelle retkelle.