Tuvan suojaan – keli viilenee
Kuudes vaelluspäivä päättyi Sollumusjärven autiotuvalle. Tupa tuntui luksukselta erämaassa vaeltamisen jälkeen.
Kevyempi päivä päättyi myrskyyn
Viidennen vaelluspäivän etappi oli kevyt, mutta illalla noussut myrsky aiheutti ylimääräistä päänvaivaa.
Routasenkurulta syvemmälle erämaahan
Kuinka ollakaan, neljännen päivän reitti osoittautui todella kivikkoiseksi ja raskaaksi. Raskaammaksi kuin olisimme voineet kuvitellakaan.
Omia ja porojen polkuja Routasenkurulle – Nyt ymmärrän, miksi Vätsäristä varoitellaan!
Kolmannen päivän vaellus oli tähän astisen elämän raskain. Vätsärin erämaan vaativista maastoista ei turhaan varoitella.
Mönkijäuraa Uutuanjoelle asti
Toisena vaelluspäivänä etenimme Anna Greetan järviltä Vuontisjärville. Suuri osa matkasta taittui mönkijäuraa pitkin, mutta Uutuanjoen ylityksen jälkeen hyppäsimme pois polulta.
Vätsärin vaellus – ensimmäinen retkipäivä
Ensimmäisen vaelluspäivän ilta on aina tietyllä tavalla vaikea ja ristiriitainen. Mielessä risteilee hirveästi kysymyksiä. Ajatus poukkoilee tulevan vaelluksen ja arkisien asioiden välillä. Yhtäkkiä epäilyttää riittääkö matkaan pakatut vaatteet. Hankalien tunteiden rinnalla kuplii ilo ja odotus.
Pakkauslista vaellukselle – lista kaikista varusteista
Mitä kaikkea pakkaan syysvaellukselle mukaan. Mukana myös kuvat pakattavista varusteissa.
Vaellusruuat kahdeksan yön reissulle
Lue, mitä syön kahdeksan päivän vaelluksella ja miksi valitsen mukaani juuri nämä ruuat.
Kotakönkäältä Suomunruoktuun
Kuljemme vaelluksillamme valtaosan matkoista poluilla, mutta tällä kertaa osa päivän reitistä piti mennä kompassisuunnalla. Olemme vuosien mittaan kehittyneet hurjasti suunnistajina. Vaikka harvemmin täytyy ihan tosissaan suunnistamalla suunnistaa, kun etenemme polkuja pitkin, mutta aina täytyy kuitenkin tietää missä olemme ja mihin ilmansuuntaan olemme matkalla. Suunnistustaito on tärkeää.
Luirojärveltä Kotakönkäälle
Menin illalla jännittynein mielin nukkumaan edellisenä päivänä kipeytyneen jalkani kanssa. Jalka tuli uniin ja heräilin yöllä kuulostelemaan tuntemuksia. Heräsin tai kuvittelin herääväni siihen, kun kantapää osui riippumaton reunaan ja se teki kipeää. Varpaita myös palelsi yöllä villasukista huolimatta.
Aamulla nappasin heti herättyäni maksimiannoksen särkylääkettä ja kipu hälvenikin sillä melko tehokkaasti. Aamu oli harmaa ja sumuinen ja siksi jotenkin erityisen kaunis.
KOMMENTIT