to top

Käsivarren erämaassa: Saarijärveltä Kuonjarjoelle

Vaelluksen ensimmäisen päivän postaus on täällä. Aamu valkeni teltassa 13 tunnin yöunien jälkeen. Olo oli todellakin levännyt, vaikka yöllä havahduimme muutamaan kertaan siihen kun tuulee minun puolelta telttaa niin kovaa, että telttakangas painautui mua vasten. Aamulla kömmin teltasta ulos ja hihkuin makuupussissa pötköttävälle Ramille "täällä on ihanaa". Ilma ei ollut mitenkään ihmeellinen, mutta se maisema oli henkeäsalpaava ja aloin vasta käsittää meidän todella olevan erämaassa. Virkeänä ja levänneenä kaikki tuntui muutenkin kirkkaammalta ja mukavammalta. Ilma oli sumuinen, mutta pilvipeite oli aika ohkainen. Laitoimme aamupalat tulille ja samalla rupesimme laittelemaan kamoja kasaan ja valmistauduimme vähitellen lähtöön. Heräämisestä lähtöön kesti pari tuntia. Olimme yhteisymmärryksessä siitä, että tulimme Lappiin nauttimaan, emmekä kiirehtimään, joten nautimme aamuhetkistämme aina rauhassa ja laittelimme leirin kasaan kaikessa rauhassa. Vaeltaessamme kävelimme sopivan mukavaa...

Continue reading

Ensihetket erämaassa

Viime viikon perjantaina lähdimme työpäivän jälkeen ajelemaan kohti pohjoista. Ensin tarkoituksena oli pysähtyä Ouluun isäni luo yöksi, mutta kävimmekin siellä öiseen aikaan vain hiippailemassa ja syömässä vähän ja jatkoimmekin suoraan matkaa kohti Kilpisjärveä. Isä soitti aamulla ja kertoi liikkeentunnistimen paljastaneen meidän viipyneen yöllisellä eväsretkellä puoli tuntia. :D Ajomatka oli aivan järkyttävän pitkä ja torkuimme vuorotellen pienissä pätkissä. Pysähtelimme tiuhaan ja ajoimme aika hitaasti huonon ajokelin vuoksi. Loppumatkasta tiet olivat myös kapeat ja möykkyisessä kunnossa, sekin hidasti osaltaan matkaa. Vihdoin ja viimein saavuimme Kilpisjärvelle hetken ennen Kilpisjärven Retkeilykeskuksen aamupalan päättymistä. Ehdimme juuri ja juuri täyttämään kupumme aamupalabuffetissa 18 tunnin autossa kökkimisen jälkeen. Olo oli melkoisen pöppyräinen, mutta olimme niin innoissamme maisemista jo retkeilykeskuksella, että aamupalan jälkeen nostimme aivan liian painavat rinkat selkäämme ja lähdimme...

Continue reading

Pakkauslista vaellukselle

Rinkka Osprey Ariel 65 litraa Vaatetus Vaellussukat x 2 Alusvaatteet Kerrasto x 2 Toppi Trikoot Fleece Keyvt untuvatakki Hupullinen kuoritakki, vedenpitävä Vedenpitävät housut Sormikkaat Pipo Buff Vaelluskengät Kevyet kengät leiriin Pyyhe Adidaksen ja Helly Hansenin paidat saatu blogin kautta Haglöfsin fleece ja toppatakki saatu blogin kautta Zero Pointin merinovillaiset sukat ja Haltin vaellussukat saatu blogin kautta Varusteet Makuupussi Makuualusta Puukko/monitoimityökalu Tulitikut (vesitiiviissä pussissa) Ruokailuvälineet Juomapullo Vesirakko Wc-paperi Rinkka Kompassi + kartta Otsalamppu Kamera, muistikortit ja akut Istuinalusta Muistiinpanovälineet Trangia + kaasut Teltta Kahvipannu Rinkka (+sateensuoja) Hygienia + henkilökohtaiset jutut Kosteuspyyhkeet Hammasharja + -tahna Lääkkeet Rakkolaastarit Ensiapupakkaus Ruoat Retkiruuat Puurot Pähkinät Tonnikalat Kahvi Suklaa (Rommi) Kiitokset pakkauslistapohjasta Nellalle ja varustevinkeistä ja alennuksista varusteostoksissa Scandinavian Outdoor!...

Continue reading

Itken onnesta

En muista tätä harrastaneeni kauheasti aiemmin. Viime kuukausina tämä hämmentävä uusi tunnepurkauksen muoto on tullut elämääni. Olen itkenyt, koska rakastan niin paljon. Olen itkenyt, koska on niin hyvä olla. Itkenyt, koska elämässä on kaikki hyvin. Itkenyt onnentunnetta. Ennen en itkenyt juuri koskaan, nykyään liikutun pienistäkin asioita. Tänään lounastauolla menin katsomaan videoita käsivarren lapin vaelluksista. Sieltä se yllätti takavasemmalta - itku. Olen niin onnellinen, että vihdoinkin pääsen toteuttamaan pitkäaikaisen unelmani. Pääsen erämaahan, viikoksi luontoon. Pääsen sinne parhaan mahdollisen retkikumppanin kanssa - oman rakkaan miehen. Tämä viikko on aivan järkyttävää kiirettä töiden saralla. Reissuvarusteet on kuitenkin lähestulkoon kaikkia pieniä yksityiskohtiakin myöten valmiina. Tänään pakataan rinkat! TÄÄLLÄ liikkuvaa kuvaa Kilpisjärveltä! ❤️...

Continue reading

Ajatuksia itsestä, vaelluksesta ja maratonista

Tämän kauden päätavoite lähestyy kovaa vauhtia ja jännitys kasvaa tiimalasin hiekan vähetessä. Ei mennyt tämäkään juoksukausi ihan suunnitelmien mukaisesti. Tällä kertaa en ole kauhean pettynyt tai turhautunut, vaikken ole saanut viettää kesäiltoja juosten ja ihaillen maisemia. Aikaisempina vuosina kesäiset pitkät juoksulenkit ovat olleet kesän kohokohtia. Muistan vieläkin soittolistan kesän 2013 maratontreeneistä ja ajatukset, joita olen tuolloin ajatellut. Tältä kesältä on paljon hyviä muistoja, mutta ne on kerätty muista jutuista. Olen saanut viettää hyviä hetkiä metsässä rakkaimpien kanssa, purjehtinut ja nauttinut kaikesta liikunnasta. En ole pakottanut itseäni liikkumaan, jos ei ole siltä tuntunut, vaan olen tehnyt kaiken liikkumisen ilosta. Kulunut vuosi on ollut monella tapaa minulle opettavainen. Olen huomannut, että urheileminen samassa mittakaavassa on menettänyt merkitystään. Enää en saa siitä suorittavasta urheilemisesta samanlaista...

Continue reading

Vaelluskenkien testiretki

Retkeily on mulle nyt se juttu. En voi vieläkään juosta eikä saliharjoittelu ole kauheasti houkutellut. Metsässä käveleskely ja kehonpainoharjoittelu tuntuu nyt kivalta tekemiseltä. Muutenkaan oman kropan äärirajoille puskeminen ja kalenterin kanssa treenien suunnitteleminen ei ole viime kuukausina tuntunut mielekkäältä. Nyt vain tekee mieli olla metsässä ja nauttia hetkestä. Eilen harmittelin muun muassa sitä, kun ei voi mennä metsään etätöihin. :D Siellä ei vaan oo riittävää verkkoa eikä sähköä. Viime perjantaina töiden jälkeen pakkasimme retkikamat ja lähdimme Nuuksioon. Alunperin oli tarkoitus olla metsässä sunnuntaihin asti, mutta tulimmekin jo lauantai-iltana pois. Lauantain ja sunnuntain väliselle yölle oli luvattu sen verran runsasta sadetta, ettei houkutellut jäädä kärvistelemään aamupalahommien kanssa ilman retkikeitintä. Lauantain aamupalan tekeminen otti aikansa. Retkikeitin on nyt sitten ostoslistan ensimmäisenä ennen seuraavaa retkeä. Viikonloppuinen metsäretki oli meidän...

Continue reading

Sumu syleilee

Välillä tuntuu, että toistan itseäni ja toistankin. Totean vaan usein saman asian - luonto parantaa ihmisen. Yleensä jos on kovin ahdistunut tai stressaantunut, luonto tekee erityisesti silloin ihmeitä. Mutta tänä aamuna totesin, että luonto tekee vaan niin hyvää ihan muutenkin. Tänään oli kaunis sumu. Sumussa on jotain jännää. Se tuntuu jotenkin salaperäiseltä. Jokainen luontokappale on sumun keskellä ihan yksin, mutta samaan aikaan siinä turvallisessa syleilyssä. Lähdin ihan varhain kävelylle ja siinä käveleskellessä se sumukin vähitellen hälveni pois. Luonnon kauneus tuntuu rakastumisen tunteena. Tekee erityisen hyvää kävellä aistit auki. Ei kiirettä, ei mitään suorittamista, vaan oleilua. Nappasin lähtiessä kameran mukaani, en ottanut pikkukameraa, vaan ison järkkärin. Tuntui hyvältä kuunnella sitä sulkimen raksahtavaa ääntä pitkästä aikaa. Tuli huomattua, että tatsi on hävinnyt, mutta se vanha rakkaus valokuvausta...

Continue reading