Ohjeet puolimaratonin kisaviikolle
Ensi viikko on vihdoinkin kisaviikko! Tätä on odotettu. Lupasin antaa parhaat vinkkini puolimaratonin kisaviikon valmistautumiseen. Tässä niitä nyt tulee. Kisaviikon treenit Kisaviikolla treenit ovat hyvin […]
Ensi viikko on vihdoinkin kisaviikko! Tätä on odotettu. Lupasin antaa parhaat vinkkini puolimaratonin kisaviikon valmistautumiseen. Tässä niitä nyt tulee. Kisaviikon treenit Kisaviikolla treenit ovat hyvin […]
Enää kaksi viikkoa kisaan! Hui! Nyt on kaikki työ kisaa varten tehty. Nyt meidän täytyy vain malttaa ja tehdä asiat oikein, ettei pilata kaikkea sitä […]
Viime lauantaina juoksin puolimaratonin äitini kanssa. Normaalisti jännitän ennen juoksutapahtumia ja valmistaudun niihin huolella. Mulla on omat tietyt rutiinit, miten valmistaudun ja miten se kisaa […]
Kisa lähestyy kovaa vauhtia. Mua jännittää lähestyvä puolimaraton. En osaa yhtään arvioida mikä mun kunto tällä hetkellä on. Tunnen, että en ole vielä ihan entiselläni, […]
Kahdeksan aikaan aamulla tuvassa alkoivat aamutoimet. Ensimmäisenä lähtöä teki vaellustaan lopetteleva mies ja seuraavaksi Luirojärven suuntaan jatkava helsinkiläismies. Me lähdimme tuttuun tapaan viimeisenä.
Talvivaelluksella, etenkin näin kevätaikaan, olisi fiksumpaa kääntää rytmiä aikaisemmaksi, koska yöpakkaset kovettavat hangen ja hanki kantaa hyvin noin puoleenpäivään asti, mutta auringon paistaessa ja lämpöasteiden noustessa hanki alkaa taas upottamaan.
Puolimaratonille treenaavilla tämä viikko on harjoittelujen osalta kevyt viikko, mutta jaan siitä huolimatta tämän helpon ja nopean lihaskuntotreenin, jonka voi tehdä esimerkiksi puistonpenkillä. Kaikki eivät […]
Helsinki Half Marathon lähestyy kovaa vauhtia. Tapahtuman lähestyessä treenejä kevennetään vähitellen. Kuntoa ei enää tässä ajassa saa enää kummemmin nostettua, vaan täytyy luottaa siihen, että […]
Julkaisimme Muutostarinat-podcastimme kuudennen jakson perjantaina. Tässä jaksossa sukellamme syvälle huippu-urheilijan mielenmaisemaan. Vieraanamme on entinen olympiahiihtäjä Jesse Väänänen. Jesse päästää meidät ammattiurheilun kulisseihin ja kertoo, miltä […]
Heräsin ensimmäiseen vaellusaamuun todella hyvin nukutun yön jälkeen pirteänä ja toiveikkaana. Edellisen päivän negatiivisista ajatuksista ei ollut enää tietoakaan. Nukuin hämmästyttävän hyvin autiotuvan kivikovalla laverilla. Olihan minulla laverin päällä toki retkipatja, mutta normaalisti herään vähän väliä siihen, kun joku paikka puutuu ja täytyy vaihtaa asentoa. Tuona yönä en muista heräilleeni pahemmin. Muistan vain sen, että uudessa (täysin kierrätysmateriaaleista tehdyssä) talvimakuupussissani oli kuuma nukkua, vaikka pidin sitä vain peittona. Sitä ei ainakaan tarvitse seuraavilla reissuilla jännittää, onko makuupussi riittävän lämmin. Kyllä on!
Aikaisemmin vaelluksen ensimmäisenä päivänä olen ollut suorastaan riemuissani siitä, että pääsen luontoon. Tällä kertaa maastoon lähteminen jännitti ja suorastaan pelotti. Emme tienneet yhtään, mitä on edessä. Olimme kuulleet vuokraamon eräketun monet varoitukset ja niistä säikähtäneinä olimme varautuneet pahimpaan.
Laitoimme liukulumikengät jalkoihimme ja lähdimme etenemään lämpimässä säässä ja ohuessa tihkusateessa kohti Suomunruoktua. Melko nopeasti ymmärsimme, mitä lumen pehmeys tarkoittaa. Liukulumikengät eivät hämäävästä liuku-etuliitteestään huolimatta juurikaan liukuneet. Eteneminen oli hidasta jalkojen siirtelyä ja nostelua. Ramin painon alla suksi painui lähes jokaisella askeleella, eikä hän voinut yhtään liu’uttaa suksia. Minulla sukset liukuivat paremmin enkä minun sukset painuneet lumeen yhtä useasti.
KOMMENTIT