1. vaelluspäivä: Vuoden odotetuimman reissun ensimmäinen päivä
2. vaelluspäivä: Täydellinen kahvihetki maisemapaikalla
Ramin mietteitä vaelluksestamme
Edellisenä päivänä kävelimme Sudenpesältä Muorravaarakkaan kansallispuiston ehkä upeimpien maisemapaikkojen kautta, eli reittimme kulki Paratiisikurusta ja Pirunporttiin ja sieltä Muorravaarakan ruoktuun. Laitan vielä muutaman kuvan tuolta päivältä ennen kun siirryn kolmannen vaelluspäivän tunnelmiin.
Saimme olla koko illan Muorravaarakassa ihan kahdestaan. Laitoimme iltaruoat tuvassa, koska ulkona oli niin paljon polttiaisia, mutta heti illan viiletessä siirryimme nuotiopaikalle tulien ääreen istumaan iltaa. Ilta hujahti jälleen nopeasti hyvässä seurassa jutellen.
Päivän reitti: Sudenpesä – Muorravaarakan ruoktu
Matka: 12,30 kilometriä
Vaelluksen kesto: 4 h 39 min
Nousumetrit: 407 metriä
Sateen ja sumun läpi Anterinmukkaan
Yö oli tosi kylmä enkä meinannut saada aamulla itseäni lämpimästä makuupussista ylös. Nousin vasta puoli yhdeltätoista. Aamu oli sumuinen, eikä tuntureita meinannut erottaa sumuverhon takaa. Onneksi tänään ei ollut tiedossa mitään tunturien ylityksiä, koska maisemat olisivat jääneet näkemättä.
Lähdimme parin tuntia kestäneiden aamurutiinien jälkeen etenemään Anterinmukkaa kohti. Olimme kuulleet paikasta paljon kehuja ja viime reissulla meitä molempia harmitti, kun emme ehtineet käymään siellä asti. Nyt Anterinmukka oli nähtävä. En oikein osannut odottaa reitiltä mitään, olin vain ajatellut määränpäätä.
Matka Muorravaarakasta Anterinmukkaan ei ollut kovin pitkä, alle 10 kilometriä. Aluksi tuli mukavan sähäkkä 260 metrin nousu, jonka jälkeen reitti kulki tuntureiden laidalla ja metsässä. Mielestäni reitti oli kaunis, tai olin muuten vain tosi hyvällä tuulella. Kävely tuntui kivalta ja helpolta.
Aamuinen sumu jatkui koko päivän ja muuttui myös sateeksi aika pian lähdön jälkeen. Sää oli mielestäni tosi kaunis. Sumun keskellä ruskan sävyt näyttivät erityisen värikkäiltä ja ihanilta. Vaikka satoi, emme jaksaneet vaihtaa sadevaatteita päälle, vaan painelimme koko matkan pysähtymättä. Kävelin koko matkan t-paidassa, koska kävellessä tuli sen verran lämmin.
Ihastuimme Anterinmukkaan välittömästi. Tupa oli poikkeuksellisen upea hirsimökki ja tuvan pihapiirissä oli enemmän palveluita ja hienouksia kuin muilla tuvilla maisemaa myöten. Tupa oli korkealla Anterinjoen penkereellä ja sauna oli alhaalla rannassa.
Anterinmukaan tuli hiukan meidän jälkeen Muorravaarakan pihassa näkemämme pariskunta. Me ryhdyimme valmistamaan ruokaa ja laitoimme leirin pystyyn, toinen pariskunta meni lämmittämään saunaa. Saunan lämmittänyt pariskunta saunoi ensin ja me pääsimme seuraavaksi nauttimaan löylyistä.
Joessa oli saunan kohdalla syvänne, joka oli peräti neljä metriä syvä. Täydellinen uimapaikka! Yleensä tunturijokien vesi yltää korkeintaan vyötäröön.
Saunan löylyt olivat ihanan pehmeät. Nautiskelimme löylyistä kaikessa rauhassa ja kävimme kaksi kertaa uimassakin. Minäkin!
Saunottuamme kiipesimme saunan portaat ylös ja hämmästyimme. Tuvan terassi oli täynnä rinkkoja ja varusteita, oli neljä maastopyörää ja ihmisiä oli yhtäkkiä ihan hirveästi. Huikkasin tulleille, että jos on saunaan menijöitä, niin kannattaa nopeasti mennä lisäämään puita. Onneksi olin laittanut saunanpesään vielä yhden puun, vaikka Rami sanoi, ettei kannata, jos ei ole enempää saunojia.
Kohta tuvalle saapui vielä lisää porukkaa. Lopulta tupa oli täynnä (8 henkeä) ja pihalla meidän lisäksi kaksi telttaa (4 henkilöä). Tuvan pihapiiri oli kuitenkin sen verran iso, että kaikille tuntui löytyvän oma soppi. Me vetäydyimme iltaruoan jälkeen nuotiokatokseen fiilistelemään upeaa sauna- ja uintielämustä. Näimme pihan toisella laidalla tulen loimotuksen.
Ihana päivä, yksi reissun parhaista!
Päivän reitti: Muorravaarakan ruoktu – Anterinmukka
Matka: 9,70 kilometriä
Vaelluksen kesto: 2 h 53 min
Nousumetrit: 260 metriä
