to top

Juoksujengiläisten kisaraportit: Mirja

Vaikein puolimaraton ikinä

Olin koko kevään hermoillut Helsinki Half Maratonin aikaista lähtöaikaa – moneltako pitäisi herätä, saisinko syötyä ja juotua tarpeeksi ja vielä tarpeeksi ajoissa ennen kisaa. Kisaviikolla jännitysmomentiksi muodostuikin helteinen sää. Tankkasin mielestäni riittävästi. Tulimme juoksujengin kanssa paikalle ajoissa, mutta niin ne alkuverryttelyt jäi tekemättä, kun tuli kiire lähtöön. Kroppa oli kyllä hereillä – ihan ylikierroksilla. Päivä tuntui jo ennen starttia superkuumalta.

Aluksi vauhti pysyi hyvänä ja suunnittelin oman ennätyksen rikkomista ensimmäisen kympin jälkeen. Juoksu kulki hyvin ja rennosti. Aurinko porotti. Otin reilusti juomaa kaikilta juomapisteiltä. Lisäksi minulla oli omat huoltojoukot: mieheni ja ystäväni. He huolehtivat minulle juomapisteiden väleissä geeliä, urheilujuomaa ja vettä. Joten nesteytyksen puutteeseen, ei tämä homma kaatunut.

Kympin jälkeen noin 11–12 km kohdalla reidet muuttuivat tunnottomiksi (vaikea kuvailla sitä, miltä se tuntui) ja vauhtini putosi. Silloin koeteltiin mieltä ja ensimmäistä kertaa ikinä mietin keskeyttämistä. Myöhemmin loppumatkasta jalkoja alkoi myös palella. Useita juoksijoita makoili pitkin reitin vartta. Näky sai myös höllentämään omaa vauhtiani ja annoin itselleni luvan kävellä mäet ylös, koska en halunnut keskeyttää.

Junaradan vartta juostessani olin onnellinen, etten ollut jättänyt juoksua kesken. Maali oli vain muutaman kilometrin päässä. Ne kilometrit jaksan varmasti, ajattelin. Aloin taas saada vähän juoksusta kiinni ja ohittelin muita juoksijoita. Viimeisen sadan metrin matkan juoksin niin kovaa kuin pääsin ja maaliin saavuin ajassa 2:00:00. Ennätys jäi noin 2 minuutin päähän.

Vaikeuksista huolimatta pääsin maaliin ja vietettiin huikea karonkka juoksujengin kanssa. On ollut mahtavaa kuulua tähän Elinan ryhmään.

Muutama päivä juoksun jälkeen edelleen mietityttää, mikä meni pieleen. Tankkaus? Kenkävalinta? Liian kova alkuvauhti? Huono kunto? Analysoitavaa riittää. Ainakin taitaa olla niin, että helle sopii itselleni erittäin huonosti juoksukelinä tai helteellä juokseminen ainakin vaatii harjoittelua. Toivotaan siis kuumaa ja aurinkoista kesää!

Mirja

Leave a Comment