Elen eväitä

Minulta on pyydetty ruokavaliopostausta. Tässä sitä tulee ajatuksenvirtana. En ole viime aikoina hirveesti miettinyt syömisiäni. En ole koskaan ollut mitenkään hirveän tarkka siitä, mitä suuhuni laitan. Mutta sitten kun tarkemmin ajattelee, niin olenhan mä. Työpaikkaruokalassa en koskaan (poikkeuksia tietty on) ota perunaa, pastaa tai riisiä, enkä leipää. Otan vähän (n. 200 g) lihaa, kanaa tai kalaa, joita on lähes aina saatavilla ja lopun lautasen täytän salaatilla.

Eilen söin kiireessä töiden jälkeen Teboililta ostetun metukkasämpylän ja Batteryn. Hyi mua! Yleensä en harrasta moisia paheita, maksoikin ihan liikaa (3,70 e).

Aamuisin syön aina ruisleipää. Aamu ei vain ole aamu ilman ruisleipää, maitokahvia, litran vesitörppöä, Hesaria ja vähintään puolta tuntia aikaa pupeltaa aamupala naamariin. Kiireettömät aamut takaavat hyvän lähdön päivään. No okei, liioittelin, ei takaa, mutta edesauttaa. On niin paljon seesteisempi olo, jos on saanut aamulla olla itsekseen omien ajatusten kanssa ilman häsellystä. Siskoni ihmetteli, miksi ihmeessä herään niin aikaisin. Olen huomannut, että itselleen täytyy antaa aikaa. Täytyy kuunnella omia ajatuksia ja olla itsekseen. Saman asian ajaa luonnossa liikkuminen. Ja ajatelkaa, kun tekee nämä molemmat peräkkäin. Ensin viettää rauhallisen aamun ja sen jälkeen pyöräilee töihin. Mahtavaa. Uskokaa pois!

Eilen illalla kotiin polkiessa näin Otaniemen kohdalla melojia.

Ja takaisin aiheeseen. Treenipäivinä pyrin syömään välipalan töissä, että jaksan iltaan asti. Yleensä syön hedelmän tai jonkun proteiinipirtelön.

Iltaisin syön usein leipää tai rahkaa ja marjoja/hedelmiä. Pitäisi opetella tekemään lämmintä ruokaa,  se jää usein iltaisin välistä.

Tytöt leipovat sämpylöitä.

Eilinen iltapala – rahkaa ja hedelmäsalaattia.

Rakastan hyvää ruokaa, leivonnaisia ja muita herkkuja. Herkkuja olen yrittänyt välttää niitä parhaani mukaan, koska maha kiukustuu niistä aina. Mieluummin elän rauhallisen vatsan kanssa kuin pulputtavan ja vääntelehtivän. Silti usein himo voittaa järjen ja sitten joudun kärsimään.

Juon paljon vettä päivän aikana. Aamuisin litran, työmatkalla vajaan urheilujuomapullollisen, työpäivän aikana juon kolme-neljä tällaista (kuva alla) törpöllistä, pyöräillessä kotiin juon taas ja kotona illalla litran.

Olen miettinyt, että olisi kiva kokeilla jotakin tiettyä ruokavalioa, joka olisi helpohko toteuttaa ja joka olisi lähellä tämänhetkisiä ruokatottumuksia. Jos olisi aikaa ja intoa, olisi myös kiva selvittää perinpohjin, miten kroppa reagoi mihinkin ruoka-aineeseen.

4 thoughts on “Elen eväitä”

  1. Puuh, mä vedin äsken duunissa niin kamalan ähkyn sitruuna-persiljaleivitetyllä hietakampelalla, sinappi-relish-

    kermaviilikastikkeella, kahdella perunalla, salaatilla, kahdella lasilla maitoa ja Real-leivän palalla, ettei tosikaan! AUUUUUTS.

    Eilen myös meni ihan puihin; töissä kun söin vain ruisleivän koko päivän aikana, lähti tietysti kotona ahmiminen käsistä iltaa kohden ja tuskaisena pyörin sohvalla vatsakipuineni.. Kun ei ole malttia, niin ei ole 😀 Mutta oli kyllä niin hyvää kalaa ja ah, tuo kermaviilikastike oli taivaallista! :P~~

  2. Kyllä sun ruokavalio vaikuttaa tosi kurinalaiselta ja niukalta, mutta toki sun kroppakin on niin hyvässä kunnossa, että muuta ei voi paljon olettaa!! 🙂

    Mä pysyn kuosissa aina silloin, jos on tarkoitus tiputtaa painoa. Muuten syön herkkuja liikaa….. murrrrrr….. missä itsekuri ihan tavallisessa arjessa?? Ei oo meillä näkynyt.

  3. Uusi lukija ilmoittautuu! 🙂

    Kuulostaa että syöt tosi vähän! Tosin määriähän et kovin tarkasti kerro, mutta paljon liikkuvaksi syöt varmaan vähän?

    Kuulostaa kyllä tosi samanlaiselta kun mulla, tosin meillä syödään lämmin ruoka myös illalliseksi.

    Käytätkö paljon proteiinidrinkkejä/ palautumisjuomia tms?

    t.Juliet

  4. Siis herranen aika! Juot vettä ehkä päivässä niin paljon kun mä juon viikossa. Mun todella täytyy alkaa juomaan lisää, mutta se kyllä tarkoittaa lisää vessakäyntejä ja paljon… Sun elämäntyyli kannustaa myös minua liikkumaan ja syömään kunnolla (: kiitos blogistasi tätä on kiva lukea!

Leave a reply to Eve Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *