Onnellinen retkipäivä Repovedellä
Eilen oli aivan mielettömän upea päivä! Olin onnekkaana saanut kutsun viettämään retkeilypäivää Repovedelle. Vastasin kutsuun oitis kyllä. Edellinen Repoveden reissumme oli hiukan epäonnistunut ja jo silloin […]
Eilen oli aivan mielettömän upea päivä! Olin onnekkaana saanut kutsun viettämään retkeilypäivää Repovedelle. Vastasin kutsuun oitis kyllä. Edellinen Repoveden reissumme oli hiukan epäonnistunut ja jo silloin […]
Varustelupostaus 1. Vaelluspäivän postaus: Suomujoen vartta etelään 2. Vaelluspäivän postaus: Suo siellä, vetelä täällä 3. Vaelluspäivän postaus: Vaaroilta tuntureille 4. vaelluspäivän postaus: Sataa sataa ja […]
Laittelimme aamupalaa Luulammen päivätuvan portailla, johon ehti jo ensimmäinen päiväretkeläinenkin rupattelemaan ja toisesta teltasta myös kömpi aamupalapuuhiin yksinvaelluksen alkutaipaleella oleva helsinkiläismies. Hiukan kateellisena katsoin hänen valmistautumistaan matkalle kohti Sokostia. Sinne meidän pitää vielä joskus päästä. Ja Kilpisjärvelle takaisin. Kilpisjärvellä on aina aivan erityinen paikka mun sydämessä.
Nukuin yön tosi sikeästi, vaikka jälleen heräilinkin puutuneisiin jäseniin. Nukahdin aina uudestaan tosi syvään uneen. Aina herätessä vesi vaan ropsotteli teltan kattoon. Olin jo kuudelta ihan virkeä, mutta jatkoin unia siinä toivossa, että sade hellittäisi. Vasta yhdentoista aikaan kyllästyimme jättipitkiin uniin. 14 tuntia unta on vähintäänkin riittävästi. Toisia katsottuamme revettiin nauramaan. Eipä ole ennen tuollaisia silmäpusseja nähty kummallakaan, oli pakko ottaa selfie.
Keskiviikkoaamu oli kolea ja pilvinen. Edellisiltana suunnittelemani aamunavauksena suoritettava joen ylitys ei tuntunut enää yhtään hyvältä idealta. Päätimme kokeilla vaihteeksi joen pohjoispuolta, koska sinne puolelle piti joka tapauksessa päästä, että kaavailemani oikoreitti onnistuisi. Karttaan merkittyihin ylityspaikkoihin ei nyt näin sateisen kesän jälkeen uskaltanut luottaa, olimmehan sen edellisenä päivänä todenneet.
Heräsimme puoli yhdeksältä keittelemään aamukahvit ja pistimme pussipuurot tekeytymään. Tällä reissulla ruokapolitiikkaamme on kaikista helpoimmasta päästä. Kahvit ovat Nescafé-annospusseja, puurot BlåBandin pussimuonaa, samoin kaikki muut ateriat. Välipaloiksi meillä oli Tupla- ja Evoke-patukoita. Tällä menetelmällä säästyimme astioiden tiskaamiselta. Pussiruoat olivat tällä reissulla myös oikein maistuvia, joskin aika kalliita.
Tästä alkaa meidän vaelluskertomuksemme Aittajärveltä Saariselälle. Matkaa kertyi koko reissun aikana noin 65 kilometriä. Tarkkaa kilometrimäärää on mahdotonta arvioida. Alustavan suunnitelman mukaan meidän oli tarkoitus […]
*Postaus sisältää mainoslinkkejä, joiden kautta löydät valitsemamme tuotteet. Olette toivoneet, että kertoisin vaelluksen varustelusta tarkemmin. Listaan teille hyvin yksityiskohtaisesti mitä pakkaamme rinkkaan ja miksi. Kerron myös tämän […]
Viikon ja kahden päivän päästä automme starttaa kotipihasta ja suuntaa kohti Lappia ja Saariselkää. Siitä seuraavana päivänä suoritamme Heidin kanssa kolmepäiväisen pyöräilykilpailun ensimmäisen etapin ja lähtöä edeltävänä päivänä mulla […]
Tervehdys, onpa taas vaikeaa aloittaa kirjoittamista tauon jälkeen. Olin viime viikon lomalla. Olin ihan oikeasti lomalla. Poistin kännykästä sähköpostin, laitoin työmeiliin out of office -replyn […]
KOMMENTIT