Arvontalaulu raikasi jälleen ja tällä kertaa onni suosi kaimaani. Onnea Elina! 🙂 Lähetin voittajalle hetki sitten viestiä, tsekkaa meilisi.
Parin viikon päästä juostaan metsässä! Kuinka ihanaa!
Olin viime viikolla jotenkin aivan älyttömän väsynyt enkä jaksanut päivittää blogia. Olen sen sijaan aktivoitunut jälleen snapchatissa (@elinamie), jonne päivitän pieniä paloja arjestani.
Viime maanantai alkoi leppoisasti. Heräsin aamulla lokkien kirkunaan ja ihanaan auringonpaisteeseen. Tein töitä kotona pyjamahousuissa lounaaseen asti. Lähdin lounaalle tuohon vähän matkan päähän moikkaamaan vanhaa kaveria. Oli hyvä juttutuokio ja herkullinen sushilounas. Kotiin kävellessä sain kuopukselta viestin, että hän oksentaa. Ja hän tosiaan oksensi 12 tuntia yhtä soittoa. Ressukka. Nukuin yön hänen vieressään ja valvoin unta, eli en juurikaan saanut nukuttua.
Tiistain ja keskiviikon välisen yön valvoin vanhimman lapsen unta, koska hän oli vuorostaan kipeä.
Keskiviikkona olinkin jo ihan zombie. Taisin tehdä pitkälti koko viikon töitä kotoa käsin, luojan kiitos se on mahdollista ja onneksi viikko oli palavereista vapaa. Lasten sairastelu ei estä työntekoa, vaikka vähän hidastaakin sitä. Kotona voi tehdä töitä pyjamassa eikä jättimäiset säkit silmien alla häiritse työkavereita.
Perjantaina olin ikionnellinen viikonlopusta ja melkein töistä vapaasta viikonlopusta. Lauantaina kävin Maunulan majalla Partioaitan tapahtumassa edustamassa Suuntoa. Itse en päässyt juoksemaan (koska tulehdus), mutta söin sillä aikaa tyttöjen kanssa pään kokoiset munkit. Jospa tällä viikolla pääsisin pitkästä aikaa taas juoksemaan.
Tämä viikko meneekin sitten toimistolla ja palavereissa. Lapsivapaina viikkoina voi tehdä vähän enemmän töitä. Ja treenata enemmän.
Tänään kävin tekemässä salitreenin ja huomenna olisi vuorossa loikkatreeni. Viime viikon loikkatreeni oli aivan kauhea, manguin ja valitin treenin alusta loppuun. Jännä nähdä miten huominen treeni menee. Siitä ehkä huomenna blogiinkin jotain.
Mukavaa viikkoa!
Ps. Mitä tykkäätte blogin uudesta ilmeestä? Ystäväni SariKoo teki mulle uuden bannerin. 🙂
Banneri näyttää todella hyvältä, tykkään taustan kuvan sävyistä todella paljon! Onneksi sinulla on mahdollisuus jäädä kotiin tekemään duunia, kivempi lapsillekin kun on aikuinen tukena tuossa hirveässä taudissa. Kauheat määrät vatsatautia ollut tänä keväänä, toivottavasti alkaisi helpottamaan jo.
Kiitos! Mä tykkään kans bannerin värimaailmasta ja ilmeestä.
On kyllä onni, että voin tehdä etätöitä, erityisesti lapsiviikkoina tätä arvostaa!