*Postaus sisältää mainoslinkkejä
Retkeily on laji, jossa ei mielestäni koskaan tule valmiiksi. Aina voi oppia uutta tai tulla vielä paremmaksi. Kokemuksen karttuessa osaa ottaa paremmin huomioon erilaiset muuttujat, riskit ja olosuhteet ja oppii sietämään paremmin huonoa säätä, kylmää tai epämukavuutta.
Nuotiopaikoilla ja autiotuvilla törmää usein samanhenkisiin ihmisiin, joiden kanssa on kiva vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia retkeilyyn liittyvistä asioista. Näissä tilanteissa monesti kysytään toisilta vinkkejä varusteista, reittivalinnoista ja kerrotaan koetuista seikkailuista. Monesti sivusta seuraamalla huomaa, miten ja millaisia varusteita ihmiset käyttävät. Näistä saattaa saada uusia oivalluksia ja vinkkejä.
Pukeutuminen
Retkeilyn yksi tärkeimmistä mukavuutta tuovista asioista on pukeutuminen. Oikeanlaisen pukeutumisen avulla retkeilystä tulee miellyttävää melkein olosuhteista riippumatta. Retkeilypukeutumisen tärkein juttu on kerrospukeutuminen. Tämä on varmasti monille itsestään selvää, mutta asia, jota mielestäni ei huomioida riittävästi naisten pukeutumisessa, on väljyys. Monesti naisille suunnitellut vaatteet ovat liian tyköistuvia. Tyköistuvat vaatteet eivät lämmitä.
Talviretkelyvaatteita valitessa kannattaa unohtaa kokoon ja sukupuoleen liittyvät luokitukset. Itse olen valinnut monet retkeilyvaatteet miehille suunnatusta valikoimasta sen vuoksi, että ne ovat mitoitukseltaan väljiä, niissä on riittävän pitkät helmat ja hihat, jolloin ne ovat mukavampia päällä ja lämmittävät huomattavasti enemmän.
Kerrokset
Aluskerros tulee ihoa vasten. Itse suosin merinovillasekoitteesta valmistettuja kerrastoja sekä alusvaatteita. Aluskerraston tehtävä on pitää iho kuivana ja lämpimänä. Merinovillavaatteet siirtävät kosteuden pois iholta, se kuivuu nopeasti ja lämmittää myös kosteana.
Välikerrokseen tulee väljä kerros vaatteita, jotta aluskerroksen kosteus pääsee siirtymään välikerroksen kautta pois. Välikerroksia voi tarvittaessa olla kaksikin. Välikerroksen yläosaan voi laittaa vaikkapa villapaidan, merinovillapaidan, fleecen tai kevytuntuvatakin. Alaosassa itselläni on useimmiten samat vaellushousut kuin syksylläkin, mutta esimerkiksi löysemmät hiihtohousut toimivat varmasti yhtä hyvin. Tämä on se kerros, jossa ollaan liikkeellä.
Kuorikerroksen tarkoitus on suojata kehoa ulkoa tulevalta viimalta ja kosteudelta. Kuorikerrosvaatteet ovat tuulen ja vedenpitäviä. Äärimmäisissä oloissa tämä on tärkeä kerros myös liikkeellä ollessa, mutta lempeämmissä keleissä tämä ei ole aina pakollinen.
Eristyskerros on tarpeen leirielämää viettäessä kovilla pakkasilla. Itselläni tämä kerros on untuvaa: polven alapuolelle ylettyvä takki ja untuvahousut.
Muita tärkeitä vaatteita: kaulurit, kypärämyssy, pipo, karvalakki, kynsikkäät, sormikkaat, nahkakintaat ja paksut talvirukkaset.
Hanskoja täytyy olla useampia. Myös hanskojen kokoon ja materiaaliin kannattaa kiinnittää huomiota, koska tähän pätee samaan tapaan se, että väljyys ja kerrokset tuovat lisää lämpöä. Itselläni on aina kynsikkäät kädessä ja sen päällä nahkakintaat. Joitakin asioita on vain pakko tehdä paljain käsin myös talvella, niin kynsikkäiden kanssa operointi on miellyttävämpää. Nahkakintaita suosin siksi, koska nahka kestää hyvin kuumaa eikä hanskat sula käsiin. Nimimerkillä viime retkellä sulatin uudet fleecehanskat nuotiota kohentaessa.
Sukista ja kengistä kirjoittelin aiemmassa postauksessa.
Pue aina tauolla heti lämmintä päälle eikä vasta sitten, kun tulee kylmä. Jos tulee kylmä, liiku!
Niksejä aloittelevalle talviretkeilijälle
Pakkaa kaikki nesteet termospulloihin. Pakkasella jäätyy kaikki nestettä sisältävät asiat: savetit, hammastahna ja tietysti myös ruoka, juomista puhumattakaan. Pakkaslukemista riippuen, myös päiväretkelle otettu juomapullovesi voi jäätyä yllättävän nopeasti. Juon retkillä monesti kuumaa vettä, koska sitä on kivempi juoda kuin jääkylmää ja laitan termospulloonkin joko haaleaa tai kuumaa vettä. Kahvikuppi on myös hyvä olla termoskuppi, koska tavallisessa mukissa kahvi jäähtyy nopeasti.
Ruokatermari on kätevä varuste. Termariin voi laittaa aamupalan yhteydessä ruuan tekeytymään, jolloin ruoka on lounasaikaan valmis ja yhä lämmin. Termospullojen metallinen pinta on paljaille käsille kylmä, teippaamalla pulloon saa miellyttävämmän tuntuman.
Nalgene-merkin juomapullossa juomavesi pysyy sulana pidempään, kun pullon laittaa kahden villasukan sisään. Sama pullo toimii lämmittäjänä makuupussissa, kun sen täyttää kiehuvalla vedellä.
Kovalla pakkasella kaasukeittimen sijaan kannattaa käyttää bensakeitintä tai valmistaa ruoka tulella. Nestekaasu ei tule kovalla pakkasella kunnolla ulos pullosta ja siksi sen toimivuuteen ei voi luottaa. Myöskään talvikaasuiksi markkinoidut nestekaasut eivät riittävän kovalla pakkasella aina toimi. Kaasupullon saa paremmin toimimaan, kun pitää sitä jonkin aikaa takin sisällä tai makuupussissa ja ravistelee ennen käyttöä.
Kylmässä säässä energiankulutus on kovempaa, joten pakkasella täytyy syödä ja juoda enemmän kuin tavallisesti. Nälkäisenä olo on viluinen. Koskaan ei kannata mennä nälkäisenä nukkumaan, se tietää kylmää yötä.
Pakkasella kaikki menee helpommin rikki, varsinkin kaikki muovista valmistettu: rinkan ja kuivapussien muoviset klipsut rapsahtaa helposti poikki, samoin muoviset aterimet ja jopa alumiiniset kiilat. Näiden kanssa kannattaa olla varovainen ja helläkätinen. Viimeksi mulla meni yksi rinkan osa poikki, kun riuhtaisin vähän rivakammin.
Otsavalo on välttämätön varuste talviretkillä. Kannattaa valita riittävän tehokas ja akunkestoltaan hyvä lamppu. Punavalo on hyvä lisä, jos haluaa säilyttää hämäränäön. Mulla on leirivalona lyhty, jonka voi ripustaa esim. puuhun. Tämä on osoittautunut yllättävän kivaksi ja hyödylliseksi varusteeksi.
Kaksi syyskelin makuupussia päällekkäin vastaa lämpöarvoltaan paksua talvimakuupussia. Itselläni on ollut untuvainen Rab Ascent 700 (comfort -2°C) ja Jack Wolfskin myynnistä poistunut kuitupussi (comfort +5°C) päällekkäin ja näillä olen pärjännyt hyvin kovemmallakin pakkasella ja nukkunut oikein makeasti. Sama vinkki pätee makuualustoihin ja riippumaton aluspeittoihin. Yhden täydellisen sijaan voi käyttää kahta halvempaa päällekkäin.
Lisää comforttia nukkumiseen saa nukkumalla toppavaatteissa. Olen nukkunut pari reissua noin -11°C pakkasessa untuvahousut jalassa ja paksu fleece päällä ja olen näin pärjännyt yhdellä -2°C-comfortin makuupussilla. Otan aina retkille mukaan untuvatöppöset, myös myöhemmällä syksyllä. Rakastan niitä! Jos varpaat ovat lämpimät, olo on niin paljon mukavampi.
Jumppaa itsesi lämpimäksi ennen nukkumaanmenoa. Hytisevänä ja palelevana ei kannata mennä makuupussiin toivomaan, että tulisi lämmin. Harvemmin tulee.
