Kulunut vuosi on sisältänyt huippuhetkiä ja pohjakosketuksia. Tänä vuonna opin tunnistamaan rajani paremmin ja onnistuin tekemään konkreettisia muutoksia kestävämmän elämäntavan löytämiseksi. Tämä tietysti vaati ensin sen, että ajelin kaasu pohjassa rajojen yli ja vasta kun tankki oli tyhjä, niin piti pohtia, miten täältä pääseekään takaisin rajalle.
Olen tehnyt tulevalle vuodelle yhden lupauksen: Teen kaikkeni, etten uuvu enää.
2019 top nine
Tässä tämän vuoden yhdeksän tykätyintä kuvaa. Kevät oli vaikea ja raskas ja olo lähti helpottumaan oikestaan Levi Extreme Triathlonin jälkeen, jonka jälkeen ymmärsin myös himmata tahtia.
- Tykätyin kuva on otettu maalissa Levi Extreme Triathlonin jälkeen. Tämä oli vuoden yksi käännekohta. Hikoilin kaiken surun ja ahdistuksen ulos kropasta. Vasta myöhemmin tajusin olleeni tuolloin aivan uuvuksissa.
- Se hetki, kun huomasin, että opintorekisteriin oli tullut viimeinen arvosana. Itkuksi pisti.
- Valmistujaispäivä! Tärkeä päivä.
- Ensimmäisellä yhteisellä lomalla otettu kuva, jonka julkaisin viiden yhteisen vuoden kunniaksi. Rakastan edelleen niin paljon. Mun tuki ja turva ja näkökulma täysin toisenlaiseen maailmaan.
- Yksi vuoden kohokohdista oli ehdottomasti yhteinen Lapin vaellus. Lataudun parhaiten luonnossa.
- Lepäilyn jälkeen osaan taas iloita pienistä ja tunnen oloni jälleen omaksi innostuvaksi itsekseni. Kuva on Heidin ja mun talven ensimmäiseltä hiihtolenkiltä.
- Tämän kuvan yhteydessä kerroin vaihtaneeni Instagramin käyttäjänimen omaksi nimeksi. Olen ollut pienessä identiteettikriisissä enkä kokenut, että sisältöni enää vastaisi blogini nimeä endorfiinikoukussa. Tuo kuva on otettu yhden yhteistyön kampanjaa varten. Silmillä aurinkolasit peittämässä itkettyneitä silmiä ja hymy väkisin väännetty.
- Minun rakkaimmat pääsivät kesälomalle. Olen kokenut tänä vuonna erityisen paljon riittämättömyyden tunteita äitinä.
- Maisema Levi Extreme Triathlonilta. Yksi ihanimpia kokemuksia koko vuonna.
Vuosikymmenkatsaus
Olen kieriskellyt pohjamudissa aivan tarpeeksi, joten nyt en enää sitä märehtimistä aloita. Julkaisin vuosi sitten katsauksen blogihistoriani varrelta. Sen voit käydä lukemassa täältä. Nyt haluan keskittyä hyviin hetkiin ja nostan jokaiselta edelliseltä 10 vuodelta yhden huippuhetken.
2010
Sain työpaikan vakuutusyhtiöstä lyhyen työttömyyden jälkeen. Viihdyin tuossa työpaikassa helmikuuhun 2015 saakka. Hurahdin työmatkapyöräilyyn. Parasta oli kuitenkin nuo mun rakkaat pallerot ja yhdessäolo heidän kanssaan. Nyt nuo pallerot ovat jo teinejä.
2011
Täytin tänä vuonna 30. Elimme kriisistä kriisiin. Kävin ensimmäistä kertaa pidemmällä purjehdusreissulla ilman lapsia. Se oli ihanaa.
2012
Tämä oli vähän helpompi vuosi. Vietimme paljon aikaa perheenä. Vuoden kohokohta oli minun ja tyttöjen lähes jokavuotinen purjehdusreissu äitini kanssa. Purjehdimme Vaasasta Kokkolaan.
2013
Vuosi, jolloin olkapää leikattiin, sain sen kuntoutettua, juoksin maratonennätyksen. Olin fyysisesti huippukunnossa, mutta henkisesti aivan romuna. Vakava masennus. Vuoden kohokohta oli kesän alussa äidin ja äidin ystävän kanssa tehty viikon kestänyt maratonpurjehdus Oulusta Ahvenanmaalle.
2014
Oli adidasheimoa, juoksemista, hirveä määrä treeniä ja avioero. Parasta oli lasten kanssa vietetty aika ja uuden elämän opettelu. Opin olemaan läsnä. Lasten kanssa yhdessä tehdyistä kauppareissuista tuli yllättävän tärkeitä. Ystävien merkitystä ei voi liikaa korostaa, ilman heitä olisin pulassa.
2015
Hurja vuosi. Tutustuin Ramiin edellisen vuoden lopulla ja rakastuin seuraavana. Teimme meidän ensimmäisen yhteisen reissun. Vaihdoin työpaikkaa, muutimme yhteen ja meistä tuli uusperhe. Vuoden lopulla olin hetken työtön.
2016
Aloitin uudessa työpaikassa, menimme naimisiin, sopeuduimme uusperheeksi ja muuta sellaista tylsää. 😀 Hektinen työ ja elämä vaati sen, että vietimme todella paljon aikaa ihan vain perheenä. Teimme yhdessä asioita ja teimme kaikkemme, että perhe hitsautuisi yhteen.
2017
Tahti vain kiihtyi ja lopulta uuvuin. Parasta vuodessa oli sen tärkeimmän, eli perheen kanssa vietetyn ajan lisäksi se, että aloitin säännöllisen uintiharrastuksen ja Jukolan viesti. Jukolan viesti oli yksi hienoimmista kokemuksista.
2018
Minusta tuli täyspäiväinen opiskelija. Tämä oli niin hyvä päätös, vaikka veti taloudellisesti tosi tiukoille pariksi vuodeksi. En osannut vieläkään hiljentää riittävästi, vaan vedin jatkuvasti liian kovasti kaasu pohjassa ja sen jälkeen täytyi aina tehdä käkkärikäännös. Tänä vuonna oli parikin kohokohtaa: kuopuksen kanssa tehty Rukan reissu ja esikoisen ripille pääsy ja yhdessä tehty lahjamatka. Oli meillä myös keväällä ihana yhteinen Kreikan matka miehen kanssa. Niin, ja hyppäsin keväällä aivan yllättäen benji-hypyn.
2019
Tämä vuosi oli vaihteeksi vähän vaikea, mutta onko tuo ihmekään, että tuon vuosia kestäneen rallin jälkeen pitää vähän hengitellä? Tämän vuoden paras juttu oli ehdottomasti valmistuminen.
Aikamoisia vuosia. Hienoja ja kasvattavia kokemuksia. Odotan ensi vuotta innolla. Haluan löytää työn, johon voin panostaa täysillä, mutta niin, että mulla on aikaa myös tärkeimmille. En aio uupua enää ja luulen tietäväni, miten sen voi estää.
