Paljonko triathlonharrastus maksaa?

Olin pitkään haaveillut triathlonharrastuksesta, mutta välttelin harrastuksen pariin päätymistä, koska ajattelin, että harrastus vie kaikki ylimääräiset rahat, kun mulla ei edes ole mitään ylimääräisiä rahoja.

Lajin parissa näkee viimeisen päälle hienoja pyöriä ja harrastajat päivittävät herkästi varusteita uusiin, parempiin. Monet triathlonharrastajat ovat kovia hifistelijöitä ja ostavat aina markkinoiden parhaat varusteet. Monilla näistä on myös on paksu lompakko.

Triathlon vaikuttaa lajilta, johon vain rikkailla on varaa, mutta ei se niin ole. Minä lipsahdin lajin pariin vähän vahingossa. Olin jo pidempään harrastanut säännöllisesti kaikkia lajeja erikseen ja vasta viime kesänä päätin ensimmäistä kertaa kokeilla lajia ja kävin vetämässä Joroisten pikatriathlonin läpi.

Kaikki alkoi juoksusta, joka avasi minulle ovet kestävyysurheilun maailmaan. Juoksusta saadun (ensimmäisen) urheiluvamman myötä jouduin olemaan pitkään juoksematta, mutta en halunnut olla liikkumatta, niin päätin ruveta pyöräilemään. Ensin pyöräilin turvallisesti spinningstudiossa, kunnes päätin ostaa pyörän työmatkapyöräilyä varten.

Ostin halvimman mahdollisen pyörän Hobbyhallin postimyynnistä. Vuoden työmatkapyöräilyn jälkeen ostin pyöräilyä harrastavalta ystävältäni vähän paremman pyörän lukkopolkimineen. Tuo pyörä oli maastopyörä, mutta sen myötä hurahdin lopullisesti pyöräilyyn. Paremman pyörän myötä vauhti kasvoi ja työmatkat taittuivat huomattavasti nopeammin.

Vuonna 2013 ostin pitkän haaveilun ja pienen säästämisen jälkeen ensimmäisen maantiepyöräni. Ostin pyörän käytettynä ja maksoin siitä muistaakseni 500 euroa. Minulla on edelleen tuo sama maantiepyörä, joka on nyt tulossa tiensä päähän. Tämän tuomion sanoi pyörävelho Mika Velo & Oxygeniltä viimeisimmän huollon jälkeen. Uusi pyörä on nyt vakavassa harkinnassa. Minulle pyörä on muutakin kuin treeniväline, se on mun kulkupeli. En omista autoa ja kuljen julkisillakin vain pakon edessä.

Uintia olen harrastanut lapsesta saakka aina silloin tällöin. Uin vuoteen 2016 asti vain rintauintia, kunnes päätin, että nyt on aika opetella myös vapaauintia. Harjoittelin aluksi vapaauintia ihan itsekseni. Jonkin aikaa harjoiteltuani pääsin Noora Valkosen uimaopetukseen. Tuosta vuoden päästä pääsin Martinan vetämään uintijengiin, jonka myötä olen saanut lisää uimaopetusta.

Paljonko triathlon maksaa?

Uinti

Triathlonkisoissa uidaan märkäpuvussa, jonka alla on triathlonasu (näkyy ensimmäisessä kuvassa). Uintia kuitenkin harjoitellaan tietysti uimapuvussa. Uimalaseja saattaa joutua hankkimaan kahdet: altaaseen ja avoveteen erilaiset.

Uimapuku: 10-50 euroa
Märkäpuku: 100-700 euroa
Uimalasit: 10-80 euroa

Välineet tekniikkaharjoitteluun (eivät ole pakollisia)
Pullari: 20 euroa
Räpylät: 25-50 euroa
Lättärit: 20-35 euroa

Uimarin poiju avovesiuintiin: 30-50 euroa

Pyöräily

Pyöräily on tämän lajin kallein osuus. Moni pyöräilee kisat maantiepyörällä, mutta lajiin vihkiytyneet ajavat triathlonpyörillä. Pyörien hintahaarukka on aivan valtavan suuri. Mun pyörä oli käytettynä 500 euroa, mutta joku toinen saattaa maksaa omasta triathlonpyörästään peräti 15 000 euroa.

Pyörä: 500–15 000 euroa
Pyöräilykengät: 50-250 euroa
Kypärä: 20-300 euroa

Pyöräilytrikoot: 30-150 euroa

Juoksu

Lenkkarit: 50-200 euroa
Juoksuvaatteet: 100-500 euroa

Triathlonasu: 100-250 euroa

Kustannukset yhteensä

Triathlonvarusteet maksavat halvimmillaan alle 1 000 euroa ja kalleimmillaan noin 17 500 euroa. Huima ero, vai mitä? Kisamatkoista aiheutuvat kulut ovat sitten asia vielä erikseen.

Listaamieni varusteiden lisäksi aina voi ostaa joka lajiin lisää treenivaatteita jokaiseen sääolosuhteeseen. Useimmilla lajin harrastajalla on sykemittari, useampia lenkkareita, ajolaseja, hanskoja, uintivarusteita, pyöränkuljetuslaukku… Kaikkia varusteita ole pakko ostaa, varsinkaan uutena. Kaikkea löytää käytettynä ja pyöräilyosuuden voi vetää vaikka mummopyörällä lenkkarit jalassa, jos haluaa.

Mulle triathlon on kiva harrastus, jossa yhdistyy kolme lempilajia. Lähden kesän Levi Exreme Triathlonille hakemaan elämystä ja uusia kokemuksia. 🙂 Sitä paitsi lajin parissa on ihan mahtavia tyyppejä ja kiva tunnelma! Siellä ei kukaan arvostele toisten varusteita. Jokainen painelee tyylillään.