to top

Miksi ärsyynnyin kinkunsulattelusta?

Joulunpyhät ovat nyt takanapäin. Pyhien päättymisen ja vuodenvaihteen lähestymisen huomaa sosiaalisessa mediassa. Joka paikassa huudetaan ryhdistäytymisen perään. Nyt alkaa koko kansan yhteinen kiristely, kinkunsulattelu ja uusi elämä.

Aloita treenit minun kanssa, minä osaan auttaa. Tule treenaamaan mun salille, meillä saat elämäsi hallintaan. Osta juuri tämä valmennus, niin elämäsi muuttuu paremmaksi ja laihdut nopeasti.

Tulen tästä surulliseksi ja minua turhauttaa, kun tämä sama toistuu vuodesta toiseen. Miksi pitää syödä jouluna niin paljon, että saa itsensä huonovointiseksi? Miksi pitää rangaista itseään liikunnalla tai liikkua siksi, että saisi syödä mahdollisimman paljon? Syöminen ja liikkuminen on meille kaikille välttämätöntä hengissä pysymisen kannalta. Ihmisen täytyy syödä, nukkua ja liikkua. Perusjuttuja.

Ymmärrän sen, että halutaan oppia terveellisiä elämäntapoja, että saisi paremman olon ja olisi terveempi. Sitä en ymmärrä enkä hyväksy, että treenataan rangaistakseen itseä tai siksi, että kehoa täytyisi muuttaa tietyn näköiseksi. Meissä istuu niin syvässä tietyt käyttäytymismallit ja oletukset siitä, miltä meidän tulisi näyttää ja miten käyttäytyä. Nämä koskevat aivan kaikkea ulkonäöstä sukupuolirooleihin ja niihin liittyviin odotuksiin. Se on se syy, miksi haluan nostaa tämän kinkunsulattelun nyt keskusteluun.

Aloitin aiheesta keskustelun eilen Instagramin tarinoissa ja sain monenlaisia vastauksia. Muutama sanoi, että kinkunsulattelu tarkoittaa samaa kuin ruokalepo. Suurinosa ymmärsi termin samoin kuin minä, eli rangaistuksenomaisena ilmauksena syömisen jälkeiselle liikunnalle. Muutama kertoi termin olevan vain hauska ja kuvaava sille fiilikselle, kun syömisen ja lepäilyn jälkeen tulee tarve lähteä liikkeelle. Hyviä näkökulmia kaikki.

Minua tässä vain nyt ärsyttää se, että on yleisesti hyväksyttävää kertoa rankaisevansa itseään liikunnalla syömisen jälkeen. Minusta se on haitallinen ajattelutapa, vaikka sitä ei ajattelisi sellaisena. On myös hiukan erikoista, että moni kertoo jouluruokien jälkeen olevansa ähkyssä ja voivansa pahoin, koska on syönyt niin paljon. Miksi pitää syödä itsensä pahoinvoivaksi? Ja jos liikunta koetaan rangaistukseksi, niin voiko se koskaan olla kivaa ja nautinnollista – siis ihan yhtä mielekästä kuin se syöminen tai nukkuminen?

Sosiaalisesta mediasta saattaa saada vähän vinksahtaneen käsityksen siitä miten pitäisi liikkua. Kaikkea täytyy tehdä hikipisarat ympäriinsä lennellen, puolialasti, aivan täysillä ja kaiken maailman hankalissa asennoissa ja apuvälineillä kikkaillen. Ei täydy.

Nämä erilaiset treenimuodot ovat toki tapa pitää yllä treenimotivaatiota, jos peruspuurtaminen käy tylsäksi, mutta ne eivät ole mitenkään välttämättömiä (kilpaurheilu ja sen kaltainen harjoittelu on erikseen). Oman kehon liikuttelu ja oman kehon painolla tehty lihaskuntotreeni riittää aivan hyvin terveenä pysymiseen. Terveenä pysymiseen riittää aivan perusjutut. Jos liikut muutaman kerran viikossa niin että hengästyt, se riittää pitämään yllä terveyttä. Tavoitteellinen treeni on myös asia erikseen.

Liikunta-alan yrittäjät myyvät omia palveluitaan elättääkseen itsensä. Markkinoilta löytyy valitettavan paljon sellaisia toimijoita, jotka eivät ajattele palveluita myydessään kuin itseään ja omaa tilipussiaan. Myydään mitä uskomattomimpia kitudieettejä ja haitallisia valmennuksia, joita tietysti markkinoidaan epärealistisilla muutoskuvilla.

Sosiaalisesta mediasta saattaa saada vähän vinksahtaneen käsityksen siitä miten pitäisi liikkua. Kaikkea täytyy tehdä hikipisarat ympäriinsä lennellen, puolialasti, aivan täysillä ja kaiken maailman hankalissa asennoissa ja apuvälineillä kikkaillen. Ei täydy.

Liikunta-ala on harmillisen kirjava ja voi olla todella vaikeaa löytää järkevää valmentajaa, mutta onneksi sellaisiakin on. On myös olemassa sellaisia valmentajia, jotka toimivat eettisesti ja moraalisesti täysin oikein eivätkä myy pikaratkaisuja (sellaisia ei ole olemassa).

Nämä ammattilaiset pyrkivät aidosti auttamaan, edistämään terveyttä ja haluavat asiakkailleen pelkkää hyvää. Täytyy vain osata löytää aidosti itselle sopiva ja järkevä valmentaja, palvelu tai treenimuoto. Myös itsellä täytyy olla halu tehdä juuri sitä valitsemaansa asiaa. Unohda kaikenlaiset vartalotyypit ja muiden odotukset! Mieti mitä sinä haluat tehdä ja miksi.

Kukaan ei voi kertoa toiselle, mikä on se oikea ja paras treenimuoto. Kaikkien ei tarvitse mennä vaikkapa salille tai ruveta juoksemaan. Minusta olisi tärkeää, että jokainen löytäisi itselleen sellaisen liikkumismuodon, että nauttii siitä mitä tekee.

Erityisen tärkeää olisi myös pitää itseään sen verran arvokkaana, että haluaa pitää itsestään huolta ja haluaa itselleen vain parasta. Ei ole mitään yhtä ja oikeaa kehotyyppiä. Jos pidät itseäsi arvossa ja hyvänä sellaisena kuin olet, se välittyy myös muille. Tällä tavoin me voidaan vähitellen muuttaa maailmaa ja  kauneuskäsityksiä. Tehdään kaikenlaiset ihmiset ja vartalot näkyviksi ja hyväksytyiksi!

  • Anna

    Meistä jokainen näkee nämä asiat niin omasta näkökulmastaan. Itselläni ei ole koskaan ollut millään tavalla ongelmallista suhtautumista ruokaan. Yhtään ainutta dieettiä en ole elämäni aikana pitänyt, eikä toivottavasti koskaan tarvikaan sellaiseen ryhtyä. Mutta olen kyllä käyttänyt kinkunsulattelu – sanaa lenkille lähtiessäni ja käytän varmasti joskus tulevaisuudessakin. Koska jouluna nyt vain on kiva syödä tavallista enemmän ja jouluruoka on raskaampaa kuin arkiruoka. Että sulattaahan se täytyy tavalla tai toisella. Minusta taas tällainen sanoihin takertuminen kertoo ehkä vain jotain siitä, että ihmisellä, jolla sellaiseen tarttumiseen on tarvetta, on ehkä itsellä ainakin joskus ollut joku ongelma ruuan suhteen. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, on paljon meitä tavan tallaajia, jotka syövät normaalisti ja jouluna normaalia enemmän ja sitten suu naurussa lähtevät ilomielin porukalla kinkkua sulattelemaan. Eikä ole mielen vieressäkään käynyt, että siinä pitäisi olla joku ongelma. Toivottavasti et pahastu kommentistani. Blogiasi on kiva seurata, kiitos juoksuohjeista!

    December 27, 2018 at 11:30 pm Reply
    • Ansku

      Hyvä kirjoitus Anna ..Samoja ajatuksia täälläkin .

      December 28, 2018 at 4:53 pm Reply
  • Tiina

    Itseäni ärsyttää tammikuussa sankoin joukoin salille tulevat uuden vuoden lupauksen tehneet kuntoilijat. Ja juurikin ne kaikki lukuisat laihdutusohjeet tulee silmille joka kanavassa.

    Sinänsä kannustan kyllä ihmisiä liikkumaan, mutta itse olen pyrkinyt liikkumaan tasaisesti ympäri vuoden, jottei tarvitse tammikuussa rehkiä hullun lailla. Treenaan kuten ennenkin, toisinaan saatan innostua uudesta lajista, mutta pääasiassa sama arki alkaa.

    Ja se mitä tulee joulusyöntiin, niin valitettavasti olen tänäkin vuonna syönyt liikaa joulun aikana. En aloita dieettiä, vaikka niihinkin olen sortunut joskus. Tulee vaan se tunne joulun jälkeen, että keho kaipaa muita ravintoaineita kuin esim. suklaa tai rasvaiset ruoat. 😅 Eli kyllä eräänlainen kinkunsulattelija minäkin olen. Itselläni sokeri koukuttaa helposti, joten suklaista vieroittautuminen alkaa kyllä joka vuosi ja melko pian joulun jälkeen. 😁

    Sain kyllä pointista kiinni, mitä ajoit takaa. Kiitos mielenkiintoisesta blogista! 👍😊

    December 28, 2018 at 8:48 am Reply

Leave a Comment