to top

Vaelluskenkien testiretki

Retkeily on mulle nyt se juttu. En voi vieläkään juosta eikä saliharjoittelu ole kauheasti houkutellut. Metsässä käveleskely ja kehonpainoharjoittelu tuntuu nyt kivalta tekemiseltä. Muutenkaan oman kropan äärirajoille puskeminen ja kalenterin kanssa treenien suunnitteleminen ei ole viime kuukausina tuntunut mielekkäältä. Nyt vain tekee mieli olla metsässä ja nauttia hetkestä. Eilen harmittelin muun muassa sitä, kun ei voi mennä metsään etätöihin. :D Siellä ei vaan oo riittävää verkkoa eikä sähköä. Viime perjantaina töiden jälkeen pakkasimme retkikamat ja lähdimme Nuuksioon. Alunperin oli tarkoitus olla metsässä sunnuntaihin asti, mutta tulimmekin jo lauantai-iltana pois. Lauantain ja sunnuntain väliselle yölle oli luvattu sen verran runsasta sadetta, ettei houkutellut jäädä kärvistelemään aamupalahommien kanssa ilman retkikeitintä. Lauantain aamupalan tekeminen otti aikansa. Retkikeitin on nyt sitten ostoslistan ensimmäisenä ennen seuraavaa retkeä. Viikonloppuinen metsäretki oli meidän...

Continue reading

Sumu syleilee

Välillä tuntuu, että toistan itseäni ja toistankin. Totean vaan usein saman asian - luonto parantaa ihmisen. Yleensä jos on kovin ahdistunut tai stressaantunut, luonto tekee erityisesti silloin ihmeitä. Mutta tänä aamuna totesin, että luonto tekee vaan niin hyvää ihan muutenkin. Tänään oli kaunis sumu. Sumussa on jotain jännää. Se tuntuu jotenkin salaperäiseltä. Jokainen luontokappale on sumun keskellä ihan yksin, mutta samaan aikaan siinä turvallisessa syleilyssä. Lähdin ihan varhain kävelylle ja siinä käveleskellessä se sumukin vähitellen hälveni pois. Luonnon kauneus tuntuu rakastumisen tunteena. Tekee erityisen hyvää kävellä aistit auki. Ei kiirettä, ei mitään suorittamista, vaan oleilua. Nappasin lähtiessä kameran mukaani, en ottanut pikkukameraa, vaan ison järkkärin. Tuntui hyvältä kuunnella sitä sulkimen raksahtavaa ääntä pitkästä aikaa. Tuli huomattua, että tatsi on hävinnyt, mutta se vanha rakkaus valokuvausta...

Continue reading