Paratiisikurun mykistävät maisemat

Aamu Muorravaarakassa alkoi aurinkoisena. Heräsimme hiukan aikaisemmin kuin aiempina aamuina. Olin hyväntuulinen ja tarmokas. Söimme aamupalan nuotion ääressä. Aamupalan jälkeen pakkasin oman rinkan lisäksi myös Ramin makuupussin ja makuualustan. Olimme ennen yhtätoista valmiita lähtemään.

Olimme kuulleet, että seuraaviksi päiviksi oli ennustettu sateita. Näimmekin jo tummat pilvet tuntureiden yläpuolella, vaikka Muorravaarakassa aurinko paistoi kauniisti.

Kymmenen päivän vaelluksemme toinen päivä

Aamu oli aurinkoinen. Teimme aamutoimet kaikessa rauhassa, kuten aina vaelluksillamme. Vein lämmitettyyn tupaan makuupussini ja edellisestä päivästä kosteat kengät kuivumaan ja lämpiämään. Makuupussi oli kastunut teltan seiniin tiivistyneestä kosteudesta. Vasta myöhemmin hoksasimme jättää teltan tuuletusikkunat auki, jonka jälkeen makuupussi ei enää kerännyt kosteutta. Ramin makuupussi ei kostunut kertaakaan, vain minun pussi helmeili kosteudesta. Mulla oli joka yö makuupussissani lämmin, välillä melkein jopa liian lämmin. Ehkä se kostuminen johtui siitä?