Teimme Muutostarinat-podcastiin jakson uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisesta ja identiteetin rakentumisesta irtaantumisen jälkeen. Saimme vieraaksemme Arttu Mustosen, joka on irtaantunut samasta vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä kuin minäkin aikanaan.
Kirjoitin omista kokemuksistani ja yhteisöstä irtaantumisestani kaksi vuotta sitten. Tuo kirjoitukseni herätti runsaasti keskustelua ja kirjoitinkin sen jälkeen vielä toisen tekstin. Jos nyt kirjoittaisin aiheesta, kirjoittaisin todennäköisesti ihan eri tavalla.
Tiiviiseen uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen määrittelee vahvasti sitä, minkälainen olet, miten ajattelet ja miten toimit. Yhteisössä käyttäytymissäännöt ja ajattelumallit tulevat annettuna. Oma ajattelu ja kriittinen suhtautuminen ei ole suositeltavaa. Tämän takia irtaantuminen on niin vaikeaa ja siitä toipumisessa kestää pitkään.
Irtaantumisen jälkeen oma elämä pitää rakentaa uudestaan. Täytyy pohtia juuria myöten kuka on ja minkälainen arvomaailma minulla on. On vaikea miettiä, mitä mieltä minä todella olen asioista. Mikä on minun mielestäni oikein ja mihin minä uskon.
Uskonnollinen tausta on ikuisesti osa minua. Irtaantumisen jälkeen kuvittelin, että pääsisin taustastani jossakin vaiheessa kokonaan eroon ja ettei se myöhemmin enää määrittelisi minua. Väärin luultu. Menneisyys kulkee aina tavalla tai toisella meidän mukanamme. Identiteettimme rakentuu elämänkokemuksiemme myötä, kokemuksemme ovat osa meitä. Nykyään ajattelen, että juuri tämä on hienoa ja kiinnostavaa. Meillä jokaisella on tarina kerrottavanaan. Jokaisen tarina on erilainen. Tämä on myös yksi syy, miksi haluan tehdä juuri Muutostarinat-podcastia.
Mitä ajatuksia jakso sinussa herätti?