5. konkreettista vinkkiä selviytyä kaamoksesta

*Yhteistyössä Minisun

Kaamostaistelu jatkuu. Tällä kertaa listaan itselleni toimiviksi todetut vinkit, joiden avulla mieliala pysyy hyvänä ja kroppa virkeänä. Yleensä herään tähän kaamostaisteluun vasta siinä vaiheessa, kun kaamos vyöryy jo päälle ja mieliala alkaa huomaamatta valua pakkasen puolelle. Tänäkin vuonna kävi niin, vaikka bongasin jo hyvissä ajoin lehdistä ja blogeista erilaisia vinkkejä.

Kaamostaistelussa on kyse siitä, että herkimmät reagoivat valon puutteeseen voimakkaastikin. Kaamosmasennus ei siis ole vain sanonta, vaan jotkin ihan oikeasti sairastuvat masennukseen pimeimpään aikaan. Toisille valon puute aiheuttaa pientä mielialan laskua ja tahmaisempaa arkea. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen porukkaan. Talvikuukausina minun on vaikeampaa saada arkisia asioita suoritettua väsymyksen takia. Tuntuu, että päälleni laskeutuu ohut verho, joka hidastaa toimintaani, syö energiaani ja himmentää niitä kirkkaimpia fiiliksiä.

Viimeisien vuosien aikana olen yrittänyt löytää keinoja, joiden avulla olo olisi keveämpi ja mieli kirkkaampi. Listaan nyt näitä keinojani myös teille, jos joku teistä hyötyisi vinkeistäni.

Kirkasvalo

Kaamosmasennuksen hoidoksi lasketaan valohoito. Kirkasvalolla on ihan tutkitusti tehoaa kaamosväsymykseen, mutta valoa pitää osata käyttää oikein ja oikeaan aikaan. Kirkasvaloa tulee ottaa aamuisin siten, että olet riittävän lähellä lamppua silmät auki. Lamppua ei kuitenkaan tarvitse tuijottaa, kunhan esimerkiksi nautit aamupalan valon äärellä, se riittää. Valo kertoo aivojesi käpylisäkkeelle, että tervemoro, täällä on valoisaa ja ihan kivaa – jaksaa jaksaa. Jos valo jää saamatta keho reagoi pimeyteen lisäämällä kehon omaa melatoniinin, eli unihormonin tuotantoa, siksi suosittelen kirkasvaloa. Olen nyt kaksi vuotta käyttänyt kirkasvaloa talvisin ja olen nämä kaksi talvea jaksanut paremmin. Tosin kaksi viimeisintä talvea olen myös ollut aivan umpirakastunut. ❤️  Rakastumista suosittelen kyllä ehdottomasti kaamosmasennuksen hoidoksi. 😀

Liikunta

Olen harrastanut työmatkaliikkumista jo useamman vuoden ja se on yksi hyvinvointini kulmakivistä läpi vuoden. Ulkona liikkuminen tuo tosi nopeasti paremman olon. Huomaan sen erityisesti aamuisin, jolloin lähden pyöräilemään kohti työpaikkaa. Jo kilometrin pyöräiltyäni kasvoille leviää hymy ja alkaa laulattamaan. Liikunnan ei tarvitse olla mitään suorittamist. Kävellen taitettu kauppareissu piristää, jonka jälkeen jaksaa suorittaa iltatoimet virkeämpänä. Toki raskas liikunta on aina hyvästä, koska se kohottaa lihaskuntoa, vilkastuttaa aineenvaihduntaa, tuo hyvänolonhormoneja, parantaa unenlaatua ja liuta monia muita hyviä sivutuotteita. 🙂 Yksi iso tekijä talviajan ulkoilussa on varusteet. Itse huomaan olevani sen verran keski-ikäistynyt, että pukeudun mukavuus edellä, tärkeintä on, että tarkenee eikä kastu.

D-vitamiini

Suomessa ei talvella paljon aurinko paistele ja näin ollen D-vitamiinit jää auringosta saamatta. D-vitamiini on ravinnosta saatava rasvaliukoinen vitamiini. Ruoasta sitä saa mm. kalasta, broilerista, kananmunan keltuaisesta ja ruoka-aineista, joihin on lisätty D-vitamiinia, mutta näitä ruoka-aineita pitäisi syödä huomattavia määriä, että edes osa tarvittavasta päivittäisestä saantisuosituksesta täyttyisi. Auringosta saatavaan D-vitamiiniin voi näillä leveyspiireillä luottaa vain aikavälillä toukokuu-elokuu ja silloinkin auringossa pitäisi oleilla ihan keskipäivällä ilman vaatteiden suojaa, mutta kuitenkaan käräyttämättä itseään. D-vitamiinin nauttiminen on tärkeää siksi, että kalsium imeytyisi kehoomme paremmin, vastustuskykymme pysyisi hyvänä, lihaksistomme voimakkaampana ja luustomme parempana. D-vitamiinia tulisi ottaa siis ainakin talvikuukausina, mutta kuitenkin aloittaa sen syöminen viimeistään syyskuussa ja napostella niitä huhtikuulle saakka. Itse otan päivittäin 50 mikrogramman kapselin oliiviöljyllä boostattuja d-vitamiinikapseleita ja lapsille annan 20 mikrogrammaa päivittäin. Tuotteesta voit lukea lisää täältä.

Uni

Kaamosaikana väsyttää tavallistakin enemmän ja voisi olla ihan fiksua kuunnella kehoa ja suosiolla nukkua hiukan enemmän. Pistä illalla hyvissä ajoin kännykkä, läppäri ja töllötin kiinni ja päästä kroppasi oikeasti lepotilaan. Sitten voitkin nukkua yön kuin vauva ja herätä aamulla kahdeksan tunnin yöunien jälkeen pirteänä uuteen päivään. Köh. Tämä olisi toki ihanteellinen tilanne, muttei aina kaikille ihan mahdollista. Voi olla, että lapset herättelee, stressi pitää hereillä tai unta vaan pitää odottaa ja odottaa. Näihin en osaa antaa mitään neuvoa, muuta kuin toivoa, että joku ratkaisu tällaisiin löytyisi. ❤️  Kahdeksan tunnin yöunet olisi tietysti tavoite, sillä pitkien unien jälkeen jaksaa paremmin. Power napit iltapäivällä töiden jälkeen on myös yksi hyvä keino saada lisää energiaa päivään, kunhan pitää ne unet maksimissan 20 minuutin pituisina. Monesti pikku unien jälkeen olo on kuin uudestisyntyneellä.

Ruokavalio

Pimeys, väsymys, vetämättömyys ja alakuloisuus saa aikaan sen, että tekee mieli herkutella. Kroppa vaatii pysähtymään karkkihyllyllä, punaviini ja juustot tuntuu parhaimmalta idealta ja kaikenlainen hiilarimättö vetää puoleensa. Herkuttelu on tietenkin ok, samoin on ok välillä vain maata sohvalla ja olla tekemättä yhtään mitään. Ei tarvitse yrittää olla jatkuvasti pirteä ja iloinen. Skarppi ruokavalio auttaa kuitenkin pysymään virkeänä paremmin kuin arvaakaan. Suklaalevyn vetäminen saattaa tuntua hyvältä ajatukselta ja maistuu hyvältä sen hetken, mutta sen jälkeen tulee paha olo, iskee väsymys ja mahdollisesti kaupan päälle tulee vielä morkkis. Tärkeää on syödä tarpeeksi, säännöllisesti ja kunnollista ruokaa. En edelleenkään hypetä mitään ihmeellisiä ruokavalioita. Tavallinen monipuolinen kotiruoka on vallan riittävää, kunhan syö tarpeeksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kaikkea sopivassa suhteessa. Itse olen nyt vähän hurahtanut marja- ja pähkinäyhteistöiden myötä erilaisiin smoothieihin ja tuorepuuroihin. Marjapirtelöt surauttelee nopeasti ja jos viitsii vähän panostaa, voi lisään heittää vähän jotain siemeniä tai proteiinilisää, niin smoothie yksistään riittää välipalaksi tai aamupalaksi. Itse en vaan osaa vielä luopua leipäaamupalastani. Ruisleipä ja aamukahvi, niistä en luovu.

Puuttuiko listasta sinun paras vinkkisi?