Arkikuvia ja muita kuulumisia

Tämä viikko on mennyt aika hektisissä merkeissä. Olin bookannut kalenterin aivan täyteen ja olin jo torstaina ihan väsähtänyt. Perjantaina kävin nopeasti töiden jälkeen piipahtamassa I Love Me -messuilla sillä ajatuksella, että menen lauantaina vielä uudestaan paremmalla ajalla. Lauantaina nukuinkin autuaallisesti tosi myöhään ja myöhästyin vähän Sport & Wellness Blog Awardsien voittajan julkistustilaisuudesta. Minun blogi oli ehdolla Sport-kategoriassa. Silloin kun vihdoinkin löysin paikan, missä palkintoja jaetaan, oli Fitness Führer ehtinyt saada Sport-kategorian palkinnon tuomariäänin. Äänestäjät puolestaan valitsivat voittajaksi Linda Manuellan. Wellness kategorian voitti yleisöäänin The Good Morning ja tuomariäänin Vilma P. Onnea valtavasti kaikille näille laatublogien kirjoittajille! Tämä oli ensimmäinen kerta kun tämän aihealueen blogeja palkittiin. Olen kiitollinen ehdokkuudesta ja kiitos teille, jotka mua äänesti, vaikka mulle ei mitään tunnustusta napsahtanutkaan. Jatkossa mielestäni kategorioita voisi olla vielä enemmän. Sport on aika hemmetin laaja kategoria, jos miettii, että tähän kategoriaan oli niputettu sport lifestyleblogit ja fitnessblogit ja kaikki tuohon välimaastoon sopivat. Olin hieman pettynyt, kun tilaisuudessa ei esitelty kaikkia ehdolla olevia blogeja lainkaan, julkistettiin vain voittajat. Olisihan sitä mielellään kuullut minkälaisin sanoin omaa blogia luonnehditaan.

Työmatkapyöräilyä

Pörrättiin tuon julkistustilaisuuden jälkeen siskon ja siskon vauvan kanssa jonkin aikaa vielä messuilla. Messuhalli on aivan jäätävän iso ja tipahdin tuon tuostakin kartalta. Perjantaina en meinannut löytää ulos hallista. 😀 Mä kävin perjantaina tsekkaamassa muutaman yhteistyökumppanin standit ja lauantaina pörrättiin lähinnä siskon mielihalujen mukaan. Vedin Esportin pisteellä vastuskuminauhan avustuksella 15 leukaa ja kesällä synnyttänyt sisko kiskaisi 11. On se eläin! Siinä messujen anti meikäläiselle.

Illalla oli tyttöjenilta täällä meillä. Skumppaa, vaahtokarkkeja, löhöilyä legginseissä ja villasukissa. Just ihanaa läheisimpien ihmisten kanssa. Ei baari-iltaa, ei jatkoja, ei krapulaa.

Huomenna alkaa taas arki. Arki alkaa hieman jännittävästi, nimittäin mulla on maanantaina aamupäivällä oikean olkapään magneettikuvaus. Vanhemmat lukijat varmaan muistaa, että mun olkapää leikattiin vuosi sitten maaliskuussa. Käsi on tullut täysin kuntoon. Ei ole ollut mitään ongelmia, jos ongelmaksi ei lasketa lievää jäykkyyttä liikeradoissa. Voimat on palannut ihan normaaliksi ja kaikki on mennyt tosi hyvin, kunnes innostuin käsilläseisonnasta. Käsilläseisontaharjoitusten jälkeen olkapää alkoi kipeytyä ja sitä särkee nyt levossakin. Kävin perjantaina tapaamassa ortopediä, jonka ilme oli näkemisen arvoinen, kun kerroin mun puuhista “ai sä seisot käsilläs ja punnerrat siitä?” “miksi sä sellaista teet?”. No ööh. Ei kukaan ole sanonut, ettei niin voi tehdä. Ne ankkurit siellä olkapään rustorenkaassa ei välttämättä ihan kaikenlaisia hullutuksia kestä ja nyt pitää tsekata, miltä siellä olkapäässä näyttää. Pitäkää peukkuja, ettei siellä ole mitään! En nimittäin millään jaksaisi uutta leikkausta ja toipumista.