Tämä kevät alkaa olla ihan kohta taputeltu opintojen osalta. Aloitin tammikuussa opinnot, kun tarvitsin työuupumuksesta toipumiseksi aikalisän ja täydellisen suunnanmuutoksen. Kirjoitin viimeisimpään työuupumusta käsittelevään postaukseen, että työuupumuksesta toipuminen vaatii konkreettisia muutoksia. Minulle se suurin muutos oli opiskelemaan lähteminen. Täyskäännös ei yksistään ole ratkaisu, vaan on täytynyt pohtia perinpohjaisesti miksi näin kävi ja mitä pitää tehdä toisin, ettei näin käy enää uudestaan. Työuupumukseen kun ei ole mitään yhtä syytä.
Minulla on kevään aikana ollut koulussa useampia työelämään liittyviä kursseja, joissa on käsitelty työoikeutta, yrittäjyyttä, työhyvinvointia, omia vahvuuksia ja heikkouksia työmarkkinoilla ja työllistymistä. Kurssit ovat olleet minulle äärimmäisen tarpeellisia juuri nyt, kun työuupumuksen aiheuttama lommo itsetuntoon ei ole ihan kokonaan oiennut.
Olen tarkastellut omia toimintatapojani ja opetellut uusia. Suurin yksittäinen oivallus tapahtui psykiatrin vastaanotolla juuri ennen joulua. Tämän oivalluksen käsitteleminen ja sen myötä tapahtuneet muutokset ovat olleet valtavia. Olen oppinut itsestäni paljon uutta ja tuntuu, että vihdoinkin olen ihan aidosti hyväksymässä itseni tällaisena kuin olen. Kerron tästä oivalluksesta ehkäpä joskus tarkemmin, kunhan asia on itselleni vielä kirkkaampi.
Tiedättekö kuinka hyvältä tuntuu onnistuminen? Minulle tämä kevät on ollut sarja onnistumisia ja päällimmäisenä tunteena on ilo ja kiitollisuus. Tämä kevät ei ole kuitenkaan ollut pelkkää onnea ja iloa, koska olen joutunut käsittelemään itselleni vaikeita asioita ja katsomaan vähän turhan läheltä itseäni peilistä. Ehkä juuri siksi nämä onnistumiset tuntuvat näinkin hyvältä!
Olen selviytynyt melkoisen tiivistahtisesta keväästä niin hyvin, että olen kerrankin itseeni aidosti tyytyväinen! Vuodenvaihteessa tuppasin kalenterini täyteen ja päätin kokeilla selviänkö siitä. Lupasin itselleni, että pudotan kursseja pois, jos rupeaa näyttämään tai tuntumaan liian raskaalta. Yhden kokonaisen kurssin pudotin pois ja toisen kurssin jätin puoleen väliin, muilta osin olen pysynyt suunnitellussa. Tällä hetkellä tilanne on se, että minulla on palauttamatta enää yksi koulutehtävä ja tekemättä pari tenttiä, sitten kevätlukukausi on osaltani suoritettu! Uskomattominta on se, että keskiarvoni on tällä hetkellä 4, vaikka tavoitteeni on ollut saada asiat vain tehtyä ja mennä eteenpäin.
Koulun päätyttyä (18.5.) edessä on vielä kaksi tiivistä viikkoa opintoja aamusta iltaan, joilla suoritan kesäopintoja varten tarvittavat opintopisteet ja lisäksi suoritan kesällä yhden kesän yli kestävän kurssin. Olen kesän siis käytännössä katsoen lomalla! Parasta on myös se, että sunnuntaina pääsen rakkaani kanssa viikoksi löllimään rannalle ennen viimeisiä tenttejä ja loppurutistusta.
Mahtava fiilis! Edellisestä yli viikon kestävästä kesälomasta on aikaa neljä vuotta! Minulla on kesälomalle yksi suunnitelma: ei suunnitelmia!
