Kiitollinen, siunattu, onnellinen

Mainos: Matkan kustansi Reima

Jotkut kirjoittavat joskus kolmen sanan yhdistelmän: kiitollinen, siunattu, onnellinen. Minulle tämä näiden sanojen yhdistelmä on lähinnä tuonut oksennusta kurkkuun ja teennäisen fiiliksen. Just joo, niinpä niin. Tällä hetkellä mulla kuitenkin on vahvasti sellainen fiilis, että voisin käyttää tuon kolmen sanaan yhdistelmää. Olenkin tainnut aika monta kertaa tällä viikolla sanoa olevani kiitollinen ja onnellinen.

Olen juuri palannut kotiin sanalla sanoen upealta reissulta. Edelleen tuntuu vaikealta summata kaikkea kokemaamme. En osaa vielä oikein kunnolla eritellä tekijää, joka teki reissusta näin upean. Reissulla oli aivan ainutlaatuinen tunnelma ja mielettömän hyväntuulinen meininki. Tämä oli varmasti suurilta osin Reima-jengin ansiota, sillä he olivat aina kohdatessa iloisia, avuliaita ja antoivat meidän ymmärtää, että he olivat iloisia saadessaan meidät kaikki 145 ihmistä heidän vieraakseen. Meistä pidettiin äärimmäisen hyvää huolta niin reimalaisten kuin Ruka Safarisin, Ruka Kuusamon ja Visit Finlandin puolesta. Joka päivä odotukset ylittyivät. Jokainen yksityiskohta oli mietitty. Ympärillämme pyöri jatkuvasti kolme kuvaajaa, jotka pitkistä päivistä huolimatta jaksoivat jatkuvasti hymyillä ja ottaa lapset ihanasti huomioon. Heistä välittyvä energia ja hyvä fiilis tarttui meihin kaikkiin.

Tämä reissu oli täynnä elämyksiä ja uusia seikkailuja. Reissu myös kasvatti ja opetti minua. Sanotaan, että matkailu avartaa. Mitä tämä kenellekin tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa sitä, että reissuillani kohtaan uusia ihmisiä, ihmettelen uteliaasti uutta ympäristöä, koen uusia asioita ja kohtaan erilaisia tapoja, tottumuksia ja kulttuureja. Näitä kun peilaa omaan elämään, ajatuksiin ja arkeen, voi oppia uutta ja nähdä oman maailman uudella tavalla. Tämä avartuminen voi tapahtua vaikka viereisessä kaupunginosassa tai kohdatessa naapurissa asuvan uuden tyypin, jolla on erilainen maailmankatsomus. Elämällä on niin paljon annettavaa, jos uskaltaa heittäytyä elämän kuljetettavaksi.

Tällä viikolla minä tulin pois mukavuusalueeltani ja uskalsin kommunikoida englanniksi, yhä arastellen, mutta kuitenkin. Näin kuinka eri tavalla muissa kulttuureissa toimitaan. Tutustuin sielunkumppanilta tuntuvaan Inariin ja hänen ihastuttavaan tyttäreensä. Meidän tyttäret myös ystävystyivät. Ihailin, miten lahjakas ja upea tyyppi valokuvaaja Harri Tarvainen on. Ihmettelin, miten voin olla näin etuoikeutettu, että pääsin mukaan tälle upealle reissulle. Näin vierestä, miten tyttäreni oppi uuden taidon ja rakastui lasketteluun. Sain viettää erittäin harvinaista kahdenkeskistä aikaa ihanan pikkuiseni kanssa. Minulla on ihana tytär. Oli ihan mahtavaa saada hengata viikko noin hyvässä seurassa. Ei pienintäkään valitusta. Ainoat kyyneleet reissussa tulivat, kun hän ei meinannut päästä Inarin tyttären kanssa samaan pöytään illalliselle sekä silloin, kun usko omiin kykyihin loppui laskettelurinteessä. Minulta tuli iltaisin liikutuksen ja onnenkyyneleitä, kun summasin uusia kokemuksiamme.

Reiman markkinointijohtaja Topi sanoi viimeisimmässä puheessaan, että parasta reissussa on ollut nähdä lasten ilo ja touhut, ei niinkään niissä suunnitelluissa aktiviteeteissa, vaan missä milloinkin tehdessä ja touhutessa ja tutustuessa uusiin ihmisiin. Topi kehotti meitä muistamaan liikkumisen ja yhdessäolon riemun kotonakin. Mä lupaan.

Reissu huipentui ihanaan tempaukseen, jonka valokuvaaja Harri organisoi. Pimeän tultua kiipesimme porukalla, lapsinemme, tunturin huipulle ihastelemaan revontulia ja kuulemaan Harrin valokuvausvinkit revontulien ikuistamiseen. Tuona iltana pakkanen kiristyi kiristymistään ja jännityksellä seurasimme, kuinka pohjoiselta taivaalta nousi revontulet, jotka voimistuivat vähitellen. Olimme edellisenä iltana tyttäremme kanssa nähneet elämäni upeimmat revontulet, joten luovutimme jäätyvien varpaiden vuoksi revontulien ihmettelemisen ja menimme pakkaamaan kamat seuraavan aamun kotiinlähtöä varten.

Kiitollinen, siunattu, onnellinen.

Viimeisen illan auringonlasku oli upea. Harmi kun en ehtinyt ikuistamaan sitä paremmin, koska oli kiire illalliselle.
Kuva: Harri Tarvainen
Kuva: Harri Tarvainen
Kuvassa meidän uudet ystävät ❤️
Kuva: Harri Tarvainen

2 thoughts on “Kiitollinen, siunattu, onnellinen”

Leave a reply to Elina Hovinen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *