Ajatuksiani ekologisuudesta ja vegaanisesta ruokavaliosta

Olen pitkään miettinyt omaa panostani ympäristön hyväksi. Tällä hetkellä vegaaninen ruokavalio on kovassa nostessa ja hyvä niin. On tärkeää miettiä omia pieneltäkin tuntuvia valintoja, jotka helpottavat ympäristömme kuormittamista. Kerron tässä mitkä ovat ne asiat, joilla pyrin omalta osaltani vaikuttamaan ympäristöömme.

Luonnossa liikkuessa ympäristöasiat korostuvat ja niiden merkitystä osaa arvostaa. Kaupunkilaisena ei ole samanlaista tarvetta miettiä, mihin se myrkky menee, joka tuotteista valuu viemäriin. Luonnossa itse näkee miten vaikkapa shampoo jää järven pinnalle kellumaan, silloin miettii onko tämä ihan okei.

Jätteiden kierrätys

Heräsin ympäristökysymyksiin 2000-luvun alussa, jolloin olin Suomen Gallupilla töissä ja kävin läpi ympäristökysymyksiin ja kierrätykseen liittyvän kyselyn vastauksia. Omatuntoni rupesi kolkuttamaan ja kävinkin hyvin nopeasti ostamassa kotimme keittiöön bioroskiksen ja rupesin kierrättämään lähes kaiken mahdollisen mitä pieni kotitalous pystyy suhteellisen vaivattomasti kierrättämään. Tällä hetkellä taloudessamme kierrätetään: kartongit, patterit, paperi, biojätteet, sekajäte, metalli sekä lasi. Pieneksi jääneet vaatteet menevät lasten serkuille tai kierrätykseen. Roskikseen heitän vain käyttökelvottomat.

Lapsuudenkodissamme on opetettu, että luontoa täytyy kunnioittaa eikä luontoon saa jättää roskia. Tätä olen noudattanut ja opettanut nyös omille lapsilleni. Sen minkä jaksaa kantaa luontoon, jaksaa kantaa myös pois.

Ruokavalio

Ruokavalion osalta kasvisruokailuun siirtyminen on kohdallani vaikea tehtävä ärtyvän suolen oireyhtymän vuoksi. Ärtyvä suoli ei siedä moniakaan kypsentämättömiä kasviksia. Vatsalleni ei sovi pavut, linssit, sipulit, soija, kaalit… you name it. Lista on huomattavan pitkä.

Viime viikonloppuna olin töissä Koe kasvis -messuilla, jossa oli esillä erilaisia vegaanituotteita ja maisteltavaa riitti. Tiesin, että elimistöni ei siedä moniakaan siellä tarjottavia elintarvikkeita, mutta maistelin silti. Tilasin lounaaksi Soi soin seitan bowlin bataattiranuilla. Annos oli hyvää ja se oli ensimmäinen kosketukseni seitaniin. Maistoin päivän aikana soijapalan, palan mustapapupihviä, härkispihviä juurespedillä, soijavanukkaita, suuhuni eksyi myös hiukan sipulia ja kaalia seitanannoksen yhteydessä. Lauantaiyö meni tuskaisissa vatsakrampeissa, jotka eivät ole vieläkään ihan kokonaan hellittäneet. Tiedän, että tuollainen elimistön shokeeraaminen ei ole järkevää.

Ihanat ja viisaat instagramini seuraajat valistivat, että myös fodmap-ruokavaliota noudattaville on olemassa runsaasti vegaanisia vaihtoehtoja ja siirtyminen kannattaa tehdä maltillisesti siten, että suolisto ehtii tottua uusiin raaka-aineisiin. En siis ihan vielä heitä hanskoja naulaan eettisemmän ruokailun suhteen, mutta en kyllä ole myöskään heti jättämässä eläinperäisiä proteeininlähteitä ruokavaliostani. Muuten tämä muija saattaisi hyytyä jonnekin pientareelle. Olen muutenkin tällä hetkellä melko hyytynyt, sillä en ole voinut tämän yliherkän suolistoni vuoksi syödä edes vitamiinivalmisteita, sillä NIISSÄKIN on erilaisia lisäaineita ja muita suolistoani ärsyttäviä ainesosia. Arki on tällä hetkellä melko stressaavaa ja stressi tunnetusti ei paljoa helpota vatsaoireita, vaan päinvastoin.

Pyrin tekemään pieniä muutoksia ruokavaliooni ja valitsemaan mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuruokaa. Lapseni ovat pyytäneet kotiimme kasvisruokapäivää ja vegaanisia ruokavaihtoehtoja, joten ehkä olisi syytä tosiaan tarttua tähänkin asiaan hiukan paremmin. (Ihanan valveutuneita!)

Kosmetiikka ja pesuaineet

Olen ihan liian pitkään ajatellut, että minun pitäisi siirtyä luonnonkosmetiikkaan, mutta ei ole ollut riittävästi aikaa ja innostusta perehtyä aiheeseen. Tänä keväänä olen vihdoinkin vähitellen saanut tehtyä asian eteen jotakin. Asian kiirehtimiseen on vaikuttanut se, että tyttäreni ovat aloittaneet meikkaamisen ja minua suorastaan hirvittää, kun he laittavat kasvoillensa kosmetiikkaa, joiden seurauksista ei voi olla ihan varma. Jännä, että omille kasvoilleen levittää joka aamu kemikaaleja ihan surutta, mutta lasten kohdalla sama hirvittää. Keskimmäisen tyttären iho reagoi todella voimakkaasti joihinkin minun voiteisiin turpoamalla ja kehittämällä pientä kuumottavaa näppylää. Ei hyvä! Hiusten värjääminen mietityttää myös.

Minua on pitkään vaivannut ennakkoluulo luonnonmukaista kosmetiikkaa ja pesuaineita kohtaan. Olin ajatellut, että ne eivät olisi yhtä hyviä kuin tavalliset. Onneksi ennakkoluuloni osoittautui vääräksi. Ostin esimerkiksi tammikuisilta Vegemessuilta kotiimme Method-pesuaineita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja pesevät hyvin! Astianpesuaine on hämmästyttävän tehokas ja enkä aio vaihtaa enää pyykinpesuainettakaan takaisin tavalliseen. Kymmenen euron arvoinen pieni pumppupullo kestää ainakin kuukauden meidän taloudessa, jossa pyykkiä pestään noin yksi koneellinen joka päivä. Method-pesuainetta annostellaan painalluksin, jonka ansiosta pesuainetta ei tule vahingossa loroteltua liikaa, kuten monen muun pesuaineen kohdalla tulee tehtyä. Pesuaine tuoksuu hyvältä ja pyykeistä tulee puhdasta.

En ole blogissani paljon kauneus- tai muotijuttuja kirjoitellut, mutta luonnonkosmetiikan osalta aion tehdä poikkeuksen. Olen aina ollut kiinnostunut kauneusjutuista ja muodista. Myönnän olevani turhamainen enkä voi edes kotona pukea toisiinsa sopimattomia vaatteita päälleni. Ramia aina naurattaa se kun mun täytyy valita salillekin mätsäävät vaatteet. Meikkiasioissa koen olevani edelleenkin aika avuton, vaikka olenhan meikannut jo kymmenen vuotta. 😀 Totta tosiaan, aloitin meikkaamisen vasta 26-vuotiaana. Vasta tällä viikolla olen testaillut ensimmäisiä luonnonkosmetiikkatuotteita: hiustenhoitotuotteita ja meikkejä. Ajattelin tehdä näistä tuotteista erillisen postauksen, kunhan olen tutustunut tuotteisiin riittävästi.

 

Jakakaa kaikki hyvät vinkkinne luonnonkosmetiikasta, pesuaineista ja fodmap-vegeruuista! Mitkä tuotteet on hyviä, mitkä taas eivät. Löytyisikö lukijoista myös fodmap-ruokavaliolla olevia vegaaneja? Kuulisin mielelläni kokemuksia.

15 thoughts on “Ajatuksiani ekologisuudesta ja vegaanisesta ruokavaliosta”

  1. Hei! Jäin miettimään tuota vitamiiniasiaa! Itse olen samanlainen herkkävatsa ja suolistosairauden omaava. Mutta pystyn käyttämään esim. Solgarin vitamiineja sekä uutta kotimaista puhdas+ sarjaa. Solgarin female multiple on loistava monivitamiini (saa esim. Lifestä ja ruohonjuuresta) ja sitä lääkärinikin minulle aina määrää.

    Lemppari luonnonkosmetiikka merkki on boho, hyvät poskipunat ja puuterit. Ja shampoista käytän yleensä ihan urtekramin(kookos lemppari), koska helposti saatavilla esim. Prismasta. urtekramilla myös hyvä palasaippua ja käsisaippua. Vielä
    En ole toimivaa luonnonkosmetiikka deodoranttia löytynyt, sitä kovasti etsiskelen.

    Ja vege ruokaa en pysty syödä, samoista syistä, siitä ei siis neuvoja. Vegaanikaveri käyttää kovasti hamppua, tekee siemenistä kaikkea sämpylästä pataruokiin!

    1. Moikka,

      tässä asiaan enemmän perehtyessäni huomasin myös, että Puhdas+-vitamiinit taitavat sopia myös minulle. Onneksi on myös näitä lisäaineettomia vaihtoehtoja.

      Kiitos myös muista vinkeistä! 🙂

  2. Itse olen käyttänyt jo vuosia Everyday Mineralsin meikkejä. Niitä saa nykyään Ruohonjuuresta. Toimivat ihan yhtä hyvin kuin perus meikitkin! Hiustuotteissa tykkään Nurmen palashampoista ja Less is Moren muotoilutuotteista. Madaran Nokkosvoide on ihan paras kasvoille ja muutenkin Madaran rasvat ja ihoöljyt on toimivia. Kasvojen puhdistukseen käytän Nafhan tuotteita ja suolasaippuaa. Urtekramin dödöt on hyviä, paitsi nekin sisältää alumiinia… Urtekramin tuotteista aloitin aikoinaan itse luonnonkosmetiikkaan siirtymisen, sillä ne on edullisia ja niitä saa myös marketeista 🙂

    1. Kiitos vinkeistä! Mineraalimeikit tuntuvat itselleni vierailta, mutta ehkä täytyisi vaan testata, niin tietäisi onko ne oma juttu vai ei. Urtekramin tuotteet ovat tosiaan hämmästyttävän halpoja ja hyviä! Onneksi. 🙂

  3. Minulla on aika vähänlaisesti vinkkejä, mutta kiva kirjoitus hyvästä aiheesta!

    Minä käytän MeineBase-suolaa (apteekista ja muistaakseni myös Stockalta saa ja ekologisuutta en osaa analysoida,paitsi että ei tarvitse enää muita tuotteita ihon voiteluun ja viemäriin valuvat määrät ovat pieniä) kropan, naaman ja hiusten pesuun. Minulle ja perheelle koiraa myöten toimii, olen lukenut blogeista kokemuksia puolesta ja vastaan. Minulla tämä on poistanut ihon aiemmin vaikean kuivuuden täysin ja pidentänyt hiusten pesuväliä. Tosi riittoisa, kolmelle henkilölle se kolmenkympin purkki riitti puolitoista vuotta. Palashampoota käytin ennen, muistaakseni Flow oli sen merkki.

    Kasvoille käytän suolapesun päälle Laveran tuotteita: kasvoöljy, päivävoide ja yövoide. Niiden ekologisuus perustuu siihen, mitä Citymarketin hyllyn yläreunassa sanottiin, mutta pitäisi ehkä tutkia tarkemmin ennen suosittelua. Hyviä ovat kuitenkin!

    Dödöjä olen kokeillut useita, sopivaa ei ole vielä löytynyt. Seuraan siis keskustelua!

    1. Kiitos näistä vinkeistä! 🙂

      Dödön löytäminen taitaa olla vaikeaa, tosin itse jossakin vaiheessa kainaloiden ollessa ärtyneet, olin jonkin aikaa ilman dödöä ja laitoin kainaloihin vain perusvoidetta enkä yllätyksekseni haissut ollenkaan. Joku tuolloin kommentoikin, että menee hetki haisevana, kunnes elimistö on työntänyt alumiinin ulos kehosta. Tiedä häntä?

  4. Everyday minerals on mun ehdoton suosikki. Käyttäminen kuulostaa vaikealta mutta ei todellakaan ole ja lopputulos on meikkivoidetta parempi. Toinen huipputuote on Flown kanerva ladyshave palasaippua. Iho ei punoita eikä kutise sheivauksen jälkeen.

    Luonnonkosmetiikan käytöstä ei kannata tehdä liian vaikiaa, sillä monet ihan marketeissakin myytävistä tuotteista on tosi hyviä 🙂

    1. Kiva kuulla, ettei ole vaikeaa, sillä sen vuoksi en ole edes innostunut kokeilemaan, kun ajattelin mineraalimeikkien olevan jotenkin kauhean vaivalloisia.

      Palasaippuaa en myöskään ole koskaan edes harkinnut vaihtoehtona, mutta ehkä olisi syytä. Mistä Flown tuotteita saa?

      Onneksi luonnonkosmetiikkaa saa nykyään niin monesta paikasta ja edullisesti.

  5. Mä oon siirtynyt tuote tai useampi kerrallaan luonnonkosmetiikkaan, enkä aio palata synteettiseen enää. Katja Kokko on yksi, keneen/kenen blogiin kannattaa tutustua. Älyttömän tärkeää tietoa. Suosittelen perehtymään ja käyttämään aikaa tähän aiheeseen kokonaisuudessaan 🙂 Ja ehdottomasti kannattaa perehtyä raaka-aineisiin ja niiden vaikutuksiin, se opiskelu kannattaa

  6. Luonnonkosmetiikan saralta voi lämpimästi suositella Madaran tuotteita (löytyy muuten hyvä deodorantti aktiiviliikkujallekin). Käytössä ollut kohta jo viitisen vuotta. 🙂 Lily Lololta puolestaan löytyy aivan huippu mineraalimeikkipuuteri ja Hurrawin huulirasvat ovat vertaansa vailla.

    Pikku hiljaa hyvä tulee. <3 Roosa

    1. Kiitos hyvistä vinkeistä!

      Olen ihan pariin Madaran tuotteeseen tutustunut ja olen kyllä tykännyt. Kiva kuulla, että tuotevalikoimasta löytyy myös hyvä dödö! Täytyy ehdottomasti testata!

  7. Heippa Elina! Mun ehdoton lemppari kaikista luomumeikkiboiyeista on Lily Lolon mineraalimeikkipuuteri. Ollut jo neljä vuotta. Sulaa ihoon ja sävykin on helppo löytää kun on niin paljon vaihtoehtoja. Itse ostan aina kahta kerralla ja sekoitan ne keskenään. Tosi riittoisaa ja iho pysyy tosi hyvänä.
    Metodin astianpesuaineessa taitaa olla sitä allergisoivaa ja terveydelle haitallista metyyli-isotiatsonolia. Sitä ei kaiketi iholle jätettävässä kosmetiikassa saa käyttää. Että jos pesee usein käsin ja lotraa… mutta niiden käsipesuaine on ymmärtääkseni ok.
    Ekopesuaineista Ecover pesee musta hyvin, ja voiteista Polaarin (saa apteekeista) kasvovoiteet on superhyviä. Ei ärsytä ärtyvää ihoani. Ja Life -myymälöistä saa sellaista niiden omamerkkistä dödöä joka ei ole ärsyttänyt mulla kainaloita. Myös esikoiselle uskalsin ostaa. Ei kyllä kaiketi ole täysin luomu mutta ei sisällä parabeeneja eikä alumiiinia. Ihana tuoksu.

Leave a reply to Anne Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *