Sain onnekkaana tyttönä kutsun Martinan ja hänen ystävien yhteiselle joka tiistaiselle uintivuorolle, jota sponsoroi Speedo. Ennen ensimmäistä treenikertaa mua jännitti kauheasti, vaikka tiesin, että Martina on mukava ja ystävällinen. En kuitenkaan tiennyt minkälaisia ne kaikki muut upeat lehtien palstoilta tutut naiset ovat. Uima-altaassa olemme kaikki ihan samalla viivalla. Jokainen ilman meikkiä, samanlaisissa uimapuvuissa ja uimalakit päässä. Turhaan pelkäsin ja jännitin, minut otettiin lämpimästi vastaan. Treeneissä on ollut hauskaa ja olen oppinut joka kerralla jotakin uutta. Treenejä meille vetää Anne Hiltunen ja Mimi Cajander.
Vesi on ollut mulle lapsesta asti tärkeä elementti. Meidän perhe vietti kesät merellä purjehtien ja uiminen on kuulunut kesään. Talvisin äiti kuljetti meitä lähes viikottain uimahallille pulikoimaan. Viime talveen saakka uin aina pelkästään rintaa, vapaauintia kokeilin ensimmäisiä kertoja vasta viime vuonna. Mulla on tapana asettaa aina heti jokin tavoite, että saan motivaatiota treenaamiseen ja viime vuonna ilmoittauduin parin vapaauintikokeilun jälkeen 2XU:n avovesiuintitapahtumaan, josta selviydyin hengissä, vaikka vesi oli hyytävän kylmää. Onnekseni sain uintiin vähän apuja Noora Valkoselta sekä kaveriltani Annalta, en tiedä mitä uintikisasta olisi tullut ilman näitä oppeja.
Kuvat tähän asti: @emilialar
Treenit ovat olleet tosi monipuolisia. Ollaan uitu sorsaa ja vinttikoiraa. Harjoiteltu kylkipotkuja, vaparin potkuja ja delfiinipotkuja. On uitu laudan kanssa tahdistaen, pullarin kanssa pelkillä käsillä, on tehty CrossXSwim-treenejä, eli kuntopiirijumppaa uiden ja altaan reunalla erilaisia lihaskuntoliikkeitä tehden. Ollaan tehty myös pitkiä sukelluksia, tosin itsehän en pysty vielä sukeltamaan edes yhtä 25 m altaanväliä. Treeneissä on ollut hauskaa ja treenit ovat olleet ihan kunnon treenejä!
Olen kylkipotkujen myötä oppinut tuomaan kiertoa ja liukua vapaauintiin. Aiemmin pystyin hengittämään vain oikean käden puolelta, nyt hengittminen sujuu jo paremmin myös vasemmalta puolelta ilman, että uintiasento näyttää ihan hassulta.
Uiminen on tosi kivaa! Tässä porukassa on monen tasoista uimaria. On entisiä kilpauimareita, harrastelijauimareita ja sellaisia, jotka eivät ole paljoa aiemmin vedessä viihtyneet. Tämän tiimin myötä myös uimaan lähtemisen kynnys on madaltunut. Ennen ajattelin, että uimaan lähteminen on niin kamalan työlästä ja aikaavievää, kun joutuu pakkaamaan mukaan kaiken maailman hygieniavälineet, vaihtovaatteet ja on ärsyttävä kuljetella märkää uimapukua ja pyyhettä ympäriinsä uinnin jälkeen. Peseytyminen ja pukeutuminen uinnin jälkeen on koko ajan nopeampaa. Usein tiistait meneekin ihan ilman meikkiä ja tukka sotkunutturalla.
Olen tosi tyytyväinen, että uskalsin lähteä mukaan tähän porukkaan. Epämukavuusalueelle kannattaa mennä! Kannattaa uskaltaa tehdä asioita, jotka aluksi pelottaa tai jännittää.
Hyvä ja miellyttävä kirjoitus, mutta mikä ihmeen Speedo-tiimi, tuleeko sitä heti sponsorin tiimin jäseneksi, jos kerran osallistuu joihinkin yksittäisiin harjoituksiin. Ja mitkä ihmeen entiset “kilpauimarit”. On kova pätemisen tarve, jos entisen kilpauimarin pitää tavisten kanssa pulikoida uinnin alkeiskursseilla. Aivan käsittämätöntä brandin edistämistä.
Tämä uintitiimi koostuu naisista, joista osa on uinut enemmän ja osa vähemmän. Osa jopa kilpaa. Treenaamme tällä porukalla kerran viikossa. Me tiimiläiset olemme saaneet Speedolta uima-asut, uimalakit, uimalasit ja jotain muuta pientä sälää – siitä tämä nimi Team Speedo. 🙂 Ei todellakaan mitään kovin totista hommaa, vaan hyvän mielen uinnin opettelua hyvällä meiningillä. Kukaan ei nosta itseään millekään jalustalle, vaikka niin olit ehkä kirjoituksestani ymmärtänyt. 🙂