Varustelupostaus
1. Vaelluspäivän postaus: Suomujoen vartta etelään
2. Vaelluspäivän postaus: Suo siellä, vetelä täällä
3. Vaelluspäivän postaus: Vaaroilta tuntureille
Nukuin yön tosi sikeästi, vaikka jälleen heräilinkin puutuneisiin jäseniin. Nukahdin aina uudestaan tosi syvään uneen. Aina herätessä vesi vaan ropsotteli teltan kattoon. Olin jo kuudelta ihan virkeä, mutta jatkoin unia siinä toivossa, että sade hellittäisi. Vasta yhdentoista aikaan kyllästyimme jättipitkiin uniin. 14 tuntia unta on vähintäänkin riittävästi. Toisia katsottuamme revettiin nauramaan. Eipä ole ennen tuollaisia silmäpusseja nähty kummallakaan, oli pakko ottaa selfie.
Ähelsimme aamupalat teltan eteisessä ja pakkasimme rinkat teltan sisällä. Erityisesti Ramille se oli melkoinen operaatio, koska hän ei mahdu edes istumaan teltan sisällä. Mä jeesasin makuupussin ja makuualustan rullaamisessa (kuten joka aamu, Rami puolestaan keitteli vedet joka päivä). Yllättävän näppärästi saimme kuitenkin hommat hoidettua. Sade vaan jatkui. Nostimme pakatut ja sadesuojiin käärityt rinkat puun juureen odottamaan, että saamme teltan pakettiin.
Aluksi ilma tuntui kylmältä, mutta nopeasti tuli lämmin kun pääsimme liikkeelle. Maisemat olivat sateesta huolimatta hienot. Sadekaan ei oikeastaan haitannut mitään. Olihan meillä molemmilla sateen pitävät vaatteet. Tämän päivän tähtäimenä meillä on aika lähellä oleva Luulammen tupa. Aioimme pysähtyä tuvalle lounaalle ja kuivattelemaan kamoja.
Taipaleen loppupäässä tuli vesistön ylitys, jonka mä porskuttelin vaelluskengissä läpi. Kengät olivat jo valmiiksi vähän hieman kosteat, joten ajattelin, että ihan sama.
Luulammen tuvan pihaan päästyämme alkoi paistamaan aurinko.
Luulammen päivätupa oli jotenkin tosi sympaattinen paikka, erityisesti tuvan kahviota pitävän naisen vuoksi. Hän oli ihanan lupsakka ja kertoili meille monenlaisia tarinoita ja sattumuksia mitä kymmenenvuotisen taipaleen aikana on ehtinyt tuolla tuvalla sattua. Hän jopa kuivatteli meidän vaelluskenkiä keittiön kamiinan vieressä. Saimme kunnian olla ensimmäisiä, joiden kenkiä hän kuivattelee. 🙂 Ostimme kahviosta viimeisillä lompakoista löytyneillä roposilla tuoreet munkit ja kunnon kahvit. Ai että maistuikin hyvälle. <3
Tuvalle päästyämme taivas repesi ihan siniseksi ja aurinko ilmeistyi koko loppuillaksi paistamaan kauniisti. Ripustimme ensin teltan ulos suksitelineen päälle kuivumaan, mutta myöhemmin pystytimme teltan “väliaikaisesti” tuvan pihaan, että teltta kuivuisi nopeammin pystytettynä. Meillä oli alunperin aikomus jatkaa vielä matkaa, mutta vaelluskenkien kuivuminen kesti ihan iltaan saakka (kannattiko lompsia joen yli), joten päätimmekin jäädä siihen.
Luulammen tupa oli aika vilkas paikka. Rupattelimme monen retkeilijän kanssa seikkailuistamme. Toisten vaeltajien tarinoita on tosi kiva kuunnella ja vaihtaa ajatuksia varusteista, reiteistä ja hienoista paikoista.
Viimeinen ilta oli käsittämättömän kaunis. Nautimme illasta täysin siemauksin ja hieman haikein mielin. Vaellusreissumme meni jälleen aivan liian nopeasti. Onneksi edessä oli vielä yksi päivä tunturissa.
Viimeinen yö teltassa oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Laitoimme teltan pystyyn alunperin vain väliaikaisesti emmekä paljon katsoneet mitä teltan alla on. Noh, siinä meidän keskellä oli sellainen kiva kumpu, jonka vuoksi mä hilauduin koko ajan teltan seinään kangasta venyttämään. Kipusin aina uudestaan kukkulan päälle ja yritin kietoutua Ramiin, mutta jätkä tylysti tuuppas mut aina takaisin alas. 😀
Seuraavassa vaelluspostauksessa eksymisiä ja kipeitä jalkoja…
*-merkatut vaellusvaatteet saatu Helly Hansenilta: mun sininen takki* & sateen pitävät housut*, Ramin takki. Ramin keltainen kevytuntuvatakki*
Ostimme juuri tuon fjällrävenin shape teltan,pitikö se hyvin veden? Entä pohja? Se tuntuu aika ohuelle 🙁 Oliko teillä se footprintti siihen? Se tuo vaan lisää painoa rinkkaan..
Moikka, hyvä ostos! Pitää hyvin vettä eikä pohjamateriaali tuntunut mitenkään huonolta, mutta ei tietystikään kannata mihinkään kiville laittaa, mutta kukapa laittais muutenkaan. Meillä ei ollut footprinttiä alla eikä tullut edes mieleen, että tarvittaisiin sellaista. 🙂
Heippa!
Löysinpä sattumalta sun blogiin ja luin tässä yövuoron ratoksi ties kuinka ja monta postausta.
Sulla on mukavan humoristinen ja rempseä ote kirjoittaa. 🙂
Ensi syksynä meillä myös tarkoitus suunnata miehen kanssa tunturiin ensimmäistä kertaa ja nyt suunnittelut
sekä varustehankinnat meneillään joten mielellään lukee muiden kokemuksia, tähän mennessä itsellä kokemusta vain päivävaelluksista ja tuntureista laskettelun muodossa.
Googlailin taannoin kokemuksia juurikin tuosta teltasta kun se kiinnostaisi mua eniten mutta silloin en sun blogia löytänytkään. Nyt siis kiva lukea kokemuksia teltasta, ostopäätös senkun varmistuu! 🙂