Olin sopinut tälle aamulle Heidin kanssa yhteistreenit jälleen Malminkartanon jätemäelle. Hillan piti myös tulla, mutta hän ei päässytkään. Harmi.
Aamu oli kaunis ja oli kiva treenata taas hyvässä seurassa. Yksin en tuollaiseen rääkkiin lähtisi. Varsinkaan kun tämän viikon aikana olen tehnyt yhteensä niin paljon kyykkyjä kuin aiemmin tänä vuonna yhteensä.
Heidi tuli noukkimaan minut kyytiinsä puoli kahdeksalta ja olimme treenivalmiudessa jo ennen kahdeksaa. Sauvat käteen ja rinnettä kiipeämään. Hapottihan se. Neljä kertaa sauvojen kanssa ja siihen perään vielä neljä kertaa portaita enimmäkseen juosten. Se se vasta hapotti. Ilman Heidin tsemppiä en olisi jaksanut, jalat oli sen verran huterat ja hapottavat, mutta fiilis treenin jälkeen oli voittamaton! Intervallitreenit (joksi tämän lasken) on ihan parasta!
Olihan se tiukkaa!
Treeni tehty!
Ihana Heidi, mun lempeä ja kannustava piiskurini! <3
Treenin jälkeen nappasin kotoa nopeasti toiset treenikamat ja singahdin Rock the Pole -tankotanssistudiolle elämäni ensimmäiselle tankotanssitunnille. Jännitin tunnille menoa jotenkin ihan älyttömästi. Se oli kuitenkin kivaa, vaikkakin vaikeeta. Postausta ja videoa tästä luvassa myöhemmin.
Mut katsokaa nyt tätä. Voi eeei. Mä puristan tankoa henki hieverissä ja Sofia näyttää ihanalta. 😀
Hei, alimmassa kuvassa mun kaksi juoksuidolia : ) Ja tässä ei sitten ollut mitään ironiaa mukana, he ootte ne kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet mut läpi yhden kokonaisen ja monta puolikasta maratonia. Kiitos, ootte mahtavia molemmat!
Ihana sinä! <3 Kiitos! Parasta bloggaamisessa on tällaiset kommentit! Itse olet mahtava!