Huono treeni

*Yhteistyöpostaus

Gainomax haastoi kertomaan joko hyvästä tai huonosta treenikokemuksesta.  Valitsin huonon, koska siitä voi aina oppia jotakin. Mun treenit ovat enimmäkseen hyviä. Vaikka treenaamaan lähtisi kiukkuisena, väsyneenä tai laiskana, yleensä treenin jälkeen on ihan toinen ääni kellossa.

Huonoimpana treeninä mulle muistuu mieleen viime kesän maratontreeni. Treenin epäonnistumiseen oli syynä huono valmistautuminen, joka tässä tapauksessa tarkoitti liian vähillä syömisillä treenaamista. Yleensä osaan varautua juoksutreenien energiankulutukseen syömällä hyvin sinä päivänä, kun tiedän lähteväni pitkälle juoksulenkille. Salitreenit saattavat hoitua vähemmillä valmisteluilla, mutta salitreenissäkin huomaa, jos on tullu syötyä liian kevyesti. Painot eivät vain nouse, vaan sen sijaan v-käyrä nousee.

Kuva: Musta & Valkoinen

Mikään ei ota niin paljon päähän kuin kesken jäänyt juoksulenkki. Pitkä lenkki kuitenkin vaatii aina valmistautumista syömällä, juomalla ja henkistäkin valmistautumista lenkit itselläni vaatii. Viime kesän yhdellä maratontreenilenkillä hyydyin ihan täysin. Sain kuitenkin tuon treenin suoritettua lähes suunnitelmien mukaan loppuun saakka. Jouduin pysähtyä paria kilometriä aiemmin ja hakea kaupasta itselleni ensiavuksi banaanin, palautusjuoman ja vettä. Siitä huolimatta olo ei kohentunut, vaan treenin jälkeen olo vain paheni. Kesähelteellä paleli, oksetti, tärisytti ja heikotti. Pakotin itseni syömään puuroa ja juomaan reilusti vettä. Näiden voimin olo koheni nopeasti.

Sain testattavaksi ison satsin Gainomaxin energiapatukoita. Nämä toimivat juurikin ennen treeniä pikavälipalaksi energiaa ja hiilareita tuomaan, tai peräti pitkäkestoisen treenin aikana syötäväksi. Nämä patukat ovat viime viikkoina pelastanut monta hetkeä. Töistä kotiin tullessa olen aina nälkäinen, todella nälkäinen. Yleensä joudun syödä itse ensin jotain pientä ennen kuin pystyn ruveta laittamaan ruokaa lapsille. Nyt olen näihin tilanteisiin syönyt Gainomaxin. Olen syönyt patukoita lähes joka kerta ennen treeniä vielä varmistukseksi, että treeni varmasti kulkee. Nyt olen ymmärtänyt viedä patukoita töihinkin. Otan patukan ennen töistä kotiin pyöräilyä, että jaksan hoitaa iltarutiinit ilman kiukkua.

Mun lempimaku näistä energiapatukoista on pähkinä. Mun äiti kommentoi näitä maistellessaan, että maistuupas terveelliseltä. Omaan suuhun nämä eivät edes maistu mitenkään erityisen terveellisiltä, joskaan eivät nämä mitään herkkuherkkua ole. Herkunnälkään kaivan kaapista ihan muita syötäviä.

Mikä sun huonoin tai paras trenikokemus on? Tuleeko heti joku tietty treeni mieleen? Kerro mullekin. 🙂