Kevät!

Kevät on aina ollut mun lempi vuodenaika. Rakastan sitä, kun valo lisääntyy ja luonto herää. Itsestäkin tuntuu ihan kuin heräisi jostakin horteesta taas eloon. Rakastan kaikkea keväässä: kuralammikoita, kevään tuoksua, tiputtelevia räystäitä, kuplivaa mieltä, hiekan rapinaa kengissä ennen kuin lakaisukoneet lakaisevat ne pois, häikäisevää aamuaurinkoa, piteneviä iltoja…

Yhtä asiaa keväässä en sittenkään rakasta, se on lasten kuravaatteet ja niiden säilytys. Tältä täällä näyttää iltaisin.

Tänään olen kyllä ollut koko päivän ihan horroksessa. Heräsin taas ihan liian aikaisin ja ihan liian lyhyiden yöunien jälkeen. Työpäivän päätteeksi kävin tekemässä valokuvauskeikan ja sieltä taivalsin kaupan kautta kotiin. Nyt pilkin tässä koneen äärellä viimeisillä voimilla.

Mietin tässä, onko minusta huomenna juoksemaan Itämerijuoksuun, koska polvia on särkenyt tänäänkin.

Uudessa kodissa

Tervetuloa Evitan puolelle lukemaan tarinointiani treenaamisesta ja elämästä, toivottavasti viihdytte!

Vanha blogi löytyy täältä. Blogi säilyy tuolla, sieltä voi käydä lukemassa vanhoja postauksia, mutta tästä lähtien uudet postaukset ilmestyvät tänne. Jos eksyit blogiin nyt ensimmäistä kertaa, lämpimästi tervetuloa!

Täällä ruudun toisella puolella naputtelee tämännäköinen sporttipirkko.

Täydellisyyttä hipova aamu

Heräsin aamulla lasten hyväntuulisiin ääniin. Esikoinen tuli puoli kahdeksalta kysymään, voiko hän tehdä heille aamupalan. Annoin luvan ja nousin itse hetken päästä perässä. Siellä ne muruset istuivat nätisti pöydän ääressä kinkkusämpylät ja jogurtit naaman edessä ja toivottivat minulle hyvää huomenta.

Mun aamupala.

Olen hyvällä tuulella myös siksi, koska tein hätäisen viikkosiivouksen eilen. Tänään ei tarvitse tuhlata kallisarvoista vapaa-aikaa siivoamiseen. Perjantaisiivous pitäisi ottaa tavaksi, vaikka se on välillä ihan ylivoimainen pinnistys työviikon jälkeen.